Asiakaspalvelun mersu

Siitä on jo hieman aikaa, mutta muistanette kun oli puhetta miten ihmiset eivät käytä kivijalkakauppoja ja tilaavat kaiken netistä? No minäpä kerron yhden syyn että miksi minä en ajatellut kivijalkakauppaa tukea. Oltiin eilen tuossa Tampereella kaverin kanssa hengailemassa ja kiertelemässä huvin vuoksi kauppoja. Halusin ehdottomasti mennä käymään liikkeessä, jossa olin ikkunassa nähnyt Minna Parikan korkkareita. Oon hieman säästänyt rahaakin ihan niitä kenkiä varten ja halusin käydä siis kokeilemassa että millaiset ne on. Että tuhlaanko rahani vaikka vaippoihin ja uusiin juoksutossuihin sitten kuitenkin. No eipä siinä, kokeilin ensin kokoa 39 olevaa kenkää ja totesin että ihan on liian iso. Myyjä haahuili siinä hollilla ja ihan ystävällisesti katseli olisiko sitä sitten ollut tarjolla sitä 38a, mutta ei ollut. Mutta kuulemma oli tulossa. Joskus lokakuussa.

"Tuut sitten katsomaan lokakuussa että olisko kokoa tullut."

Minähän lähes joka päivä käyn ylipäätään kaupungilla, eli aika hiljaista olisi poiketa liikkeessä.

"Tulet sitte ostamaan meiltä nämä kengät kun ei nämä kivijalkakaupat muuten pysy pystyssä." 

Kyllä, asiakkaan syyllistäminen onkin erinomaisen hyvä keino kaupantekoon. Ihan oikeasti. Kulman takana toisessa liikkeessä kun sopivaa kokoa mekosta ei ollut tarjolla, myyjä kysyi voisiko hän vaikka sähköpostilla ilmoittaa kun sitä haluttua kokoa tulee liikkeeseen myyntiin.

Kummastakohan liikeestä asiakas ostaa haluamansa tuotteen? Ymmärrän hyvin että ne liikkeet pysyy pystyssä jos asiakkaat tekevät ostoksia, mutta eikö kivijalkakaupan pointti ole kuitenkin se palvelu. Erityisesti kun asiakas haluaisi ostaa ihan liian kalliit kengät, joiden hankintaa ei pysty perustelemaan kenellekään millään järkiperusteella. 

Nimim. selaan tässä Tori.fitä ja Huuto.netiä että olisko kellään myynnissä Minna Parikan Jodiet. (Saa huudella kommenttiboksiin jos on, kokoa 38.)

Share

Kommentit

Pyjama
Pyjamapäiviä

Niin moneen kertaan olen miettinyt, miten tässä maassa voi olla niin surkeaa asiakaspalvelua. Mutta näin se menee:

Otetaan vaikka Jyväskylän kahvilat. Kun saamme huonoa palvelua (tai likaiseen veteen tehtyä teetä, vanhaa pullaa jne), niin kahvila menee boikottiin. Kohta boikotissa on suurin osa Jyväskylän kahviloista. Sitten notkumme keskellä kävelykatua tee- ja kahvihammasta kolottaen ja mietimme mihin mennä. Ei ole enää boikottivapaita kahviloita kuin ehkä yksi tai kaksi (jossa vasta käytiin). Sitten puramme vähän boikottia ja menemme siihen vähinten huonoon (hyvää pullaa, yrmeä myyjä) ja petymme taas palveluun.

Eli liian vähän populaa, liian vähän vaihtoehtoja. Tavaroille on onneksi tuo vaihtoehto nettikaupat, pullaa en niistä vielä ainakaan tilaa.

sanumaria

Luulis jotenkin että ne liikkeiden pitäjät on itsekin asiakkaina, eli tavallaan tietää mitä sitä ihmiset haluais. Toisaalta, mun usko ihmiskuntaan rapautuu kun kattoo niitä ohjelmia missä pelastetaan hotelleita ja ravintoloita. Niinko huoh.

RainDrop (Ei varmistettu)

Tuo on kylla janna, kun se asiakaspalvelu olisi monesti se melkein ainoa valtti milla kilpailla nettikauppaa vastaan, etta miten se on niin vaikeaa. Varsinkin kalliimpien tuotteiden kohdalla se myynti on monesti kiinni ihmisten valisesta kemiasta.

sanumaria

Jotenki vois kuvitella että jos asiakas on ostamassa 300€ kenkiä niin kannattais ees yrittää palvella. Mutta kun ei niin ei.

di-- (Ei varmistettu)

Kyllä kyllä kyllä. Samaa asiakaspalvelun puutetta olen kiroillut kun on ollut joitain ns. pakollisia urheiluvaatehankintoja viime aikoina. Myyjät keskittyy juttelemaan keskenään eikä kukaan tule kysymään tarvitsisinko apua. Ja kun apua käy kysymässä niin vastataan yhdellä sanalla ("missä teillä on pyöräilyhanskoja?" "tuolla" vastaa myyjä ja osoittaa sormella vastakkaiselle seinälle). Voi argh :D Netissä on helpompi etsiä haluamaansa tavaraa kuin haahuilla kaupassa jossa ei saa palvelua..

Monesti olen kokenut olevani epäsopiva asiakas, kun olen astunut vähän kalliimpien merkkien myymälöihin katselemaan itselleni vaatetusta. Myyjät keskustelevat usein keskenään tiskin takanaja katsahtavat nopeasti suuntaani jatkaen keskusteluaan, vaikka olisin ainoa ihminen koko kaupassa.

Olen monesti miettinyt, että onko kyse ollut minun senhetkisestä vaatetuksestani (hooämmää) vai siltä, että näytän muuten vain köyhältä, enkä heidän mielestään osta kuitenkaan mukaani mitään? Olen kyllä huomannut, että tietyissä kaupoissa, sillä on selkeä merkitys kävelenkö sisään hupparissa meikittömänä vai trenssitakissa korkokengillä.

Kerran vein veljeni ostoksille erääseen suomalaismerkkejä täynnä olevaan myymälään Tampereella ja myyjä käyttäytyi mielestäni todella tökerösti eikä osannut vastata kysymyksiin , kun veljeni alkoi kyselemään ei-niin-miellyttäviä asioita littyen tuotteiden valmistusmaihin ja -materiaaleihin liittyen. Ei edes yrittänyt nähdä vaivaa, jotta olisi selvittänyt näitä asioita -kyseessä oli kuitenkin sadan euron t-paitoja, joita veljeni oli valmis ostamaan, jos vain olisi saanut kysymyksiinsä vastauksia...

Olen koko elämäni ollut asiakaspalvelutöissä ja kiinnitän todella paljon huomiota asiakaspalveluun asioin missä tahansa. Kyllä Suomessa tällä saralla riittää vielä paljon työtä! 

Seregi
Sekaisin Seregistä

Ollessani nuorempi, aspat katsoivat minua pitkin nenän varttaan. Varsinkin silloin, kun minulla oli goottivaihe. Kummasti 40 vuotta vanhempi äitini saa aina palvelua. Nykyään saan helmpommin palvelua. Onkohan se ikäkysymys? Luulevatko myyjät ettei nuorilla/vaihtoehtokulttuurin ihmisillä ole ostovoimaa?

Kommentoi