Asioita, joista mummoutumisensa huomaa

Ladataan...

Pakko myöntää, munsta on tulossa ihan mummo. Henkisesti ainakin, vielä ei ole tukka charmantin harmaa kuten omalla mummilla. On kuitenkin asioita, joista ymmärtää että on vaan mummo.

Nuorison ajanviettotapojen paheksunta. Lähinnä tämä ehkä on kateutta siitä, että toiset voivat lonnia päivät pitkät ja itse joutuu hengailemaan toimistolla. Mutta voisivatko ne teinit lonnia jossain muualla kun Mäkkärin kulmalla räkimässä tai kauppojen ulko-ovien edustalla tai juuri siinä parhaalla puistopaikalla?

Nuorison pukeutumistyylien paheksunta. Kun sanotaan kymmenen vuotta sitten näin rikkinäiset sukkahousut jollain, saatoin ajatella että kas, onpas siinä asu. Nykyään kun näen esimerkiksi tällaisen: 

..ajattelen lähinnä että voi hyvänen aika, eikö kaapissa nyt ollut yhtään sopivia? Ja entäs sitten noi sortsit? (kuva

Mikä hemmetti siinä on, että pitää pikkuhousuissa kulkea kadulla? Tai siis farkkusortseissa, jotka ovat pienemmät kun monet alushousut?

No huhhuh. Mummona minä en kyllä tuollaisia jalkaani pistä, paheksun. (kuva

Pukeutumisasiat sikseen, on monia muitakin asioita, joista tunnistaa oman mummoutumisensa. Yleisen kaiken paheksumisen ja jatkuvan "sillon kun minä olin nuori"-nostalgian lisäksi

...perjantaisin on villi remuilta, kun käy parilla terassilonkerolla ja on kotona ennen kymmentä.

...muistaa kaupassa että ainiin, pitikin ostaa sitä kaakelien putsausainetta.

...aamukahvi olisi kiva juoda rauhassa. Ehkä voisi samalla selata ET-lehteä.

...villasukat ovat kesälläkin ihan käypä lisä mihin tahansa asuun.

...juhlintaviikonloppujen pakkausmuistilistat ovat vähän erilaisia kuin aiemmin.

Ennen

Nyt

Että sellasta. Mummomaasta vaan hei!

Share
Ladataan...

Kommentit

tiia_

Minäkin allekirjoitan. Lueskelin pari päivää sitten Eeva-lehteä ja ajattelin, että tässähän on aika hyviä juttuja. Samana päivänä kävelin yhden vanhan hylätyn talon ohitse. Nuorempana olisin ajatellut että siistiä, pääsisköhän tonne taloon sisälle hengailemaan kavereiden kanssa. Nyt ajattelin, että pitääpä tulla tähän pihalle joku päivä sangon ja lapion kanssa kaivamaan akileijan alkuja, kun meiltä puuttuu perennapenkistä tuo väri. Mummo mikä mummo. :)

sanumaria

Yks mummouden tunnusmerkkejä on kyllä se, että tunnistaa pihakasveja. Muitakin kun voikukan.

Yksi ihmettelijä (Ei varmistettu)

Joskus parikymmentä vuotta sitten muistan, kun näin nuoren naisen, jolla oli minihame, sukkahousut ja niiden päällä pitkät sukat sukkanauhoilla kiinni, siten että sukkanauhat oli selvästi näkyvillä. Silloin ihmettelin, että mikä ihmeen viritys tuo nyt sitten on. Tänä päivänä en noteeraisi tuollaista mitenkään. Muutama päivä sitten näin miehen, jolla oli shortsit ja niiden alla ihonväriset, mutta selvästi kiiltävät sukkahousut. Hieman ihmettelin, mutta ajatelin, että mikäpä siinä. Itse olen tullut iän myötä vain hyväksyvämmäksi muiden touhuihin.

TiinaMariN.

Joo, sama täällä!

Voi olla että nyt, kun olen 35-vuotias, on itseluottamus sellaisissa kantimissa että paheksunta on jäänyt. Väistämättä tulee mieleen ajatus että jos kiinnittää toisten pukeutumiseen/harrastuksiin / parisuhteisiin jne kovin paljon negatiivista huomiota ja velloo siinä "kamalaa, lyhyet shortsit eivät kuulu kaupungille"-keskustelussa, voi jäädä omassa elämässä jotain oleellista huomioimatta.

Minä olen kyllä mummo, mutta se näkyy lähinnä siinä että leivon kuppikakkujen sijaan Hanna-tädin kakkuja. Ja festareilla en ole käynyt kahteen vuoteen! Enkä lähdekään, jos en pääse hotelliin nukkumaan.

Mummo ei paheksu, vaan ymmärtää. Kun on jo kokemusta.

sanumaria

Miten se itseluottamukseen vaikuttaa jos paheksuu toisten paljaita perskannikoita kaupungilla? :D

TiinaMariN.

No tuleehan siitä mieleen ajatus että mukana on paljon kateutta. En ole kummoinen kyökkipsykologi, mutta usein toisten tekemisten/tekemättä jättämisten  paheksunta ja negatiivinen huomio on juuri sitä että huomio halutaan pois omasta elämästä ja sen ongelmista.

 

sanumaria

Jos joku asia ei miellytä omaa silmää, kyse ei automaattisesti ole kateudesta tai huonosta itsetunnosta. En mä oo kateellinen silläkään keski-ikäiselle miehelle joka tossa aamulla oli kusella porttikongissa, vaikka kyseistä toimintaa paheksuin aika kovastikin.

TiinaMariN.

Totta. Mutta trendit ja muoti  vastaan huonot käytöstavat on aika onneton vertaus :D

TiinaMariN.

Ei vaikuta siihen, vaan on mielestäni merkki heikosta itseluottamuksesta  :)

sanumaria

Mun itseluottamukseen ei vaikuta pätkääkään se, mitä muut pukevat päälleen. Miten ihmeessä se voisi siihen vaikuttaa?

TiinaMariN.

EI VAIKUTA,  enhän ole niin sanonutkaan. Mielestäni jatkuva toisten asioihin puuttuminen/arvosteleminen on merkki siitä että itsessään on johonkin puoleen varsin tyytymätön.

Tämä menee mukavasti Off topic, koska shortsijuttu oli vain osa kirjoitustasi, joka mielestäni on varsin hauska muilta osin. Takerruin aiheeseen, koska olen pohtinut sitä omassa blogissani äskettäin. Ja sieltä lähti ajatus että henkiseen mummouteen ei välttämättä kuulu toisten pukeutumisen arvostelu ;)

 

Mia-Elina

Jos puhutaan tyypillisimmistä paheksuvista/tuomitsevista ihmistyypeistä, niin minulle on ikävimmin jäänyt mieleen lähinnä keski-ikäisten nyrpeänaamainen (osa)joukko, joka on hanakas tuomitsemaan melkeinpä minkänäköistä/-käytöksistä nuorta ihmistä tahansa, niin naisia kuin miehiäkin - mutta jostain syystä olen itse kokenut keski-ikäiset, harmaantuvat miehet ilkeimmiksi. Osasta tästä joukosta kyllä varmasti vanhentuu myös paheksuvia, nyrpeänaamaisia mummoja ja paappojakin. ;) Siinä mielessä vanhempien ihmisten ihmisten nuoria ojentava käytös on minusta täysin ns. fine, mutta ojentaa ja kasvattaa voi kyllä lempeästi tai edes asiallisesti sen sijaan, että täytyisi jättää nuoremmalle tällaisesta "kohtaamisesta" paha mieli...

Tosin äksyilijöitä kyllä riittää kaikissa ikäluokissa. Yksilöinä kasvetaan ja yksilöinä vanhennutaan. Toiset äksyilevät läpi elämänsä, toisista tulee ehkä lempeämpiä, toiset katkeroituvat aina vain enemmän ja purkavat pahaa oloa ympärilleen.

(Ja Sanu, en viittaile siihen, että äksyilisit ympärillesi, tuli vaan mieleen omat kokemukset paheksuvien ihmistyyppien kanssa. Vaikken itse kyllä mielestäni ole koskaan ollut edes sieltä paheksuttavimmista päistä käytöstavoiltani kuin pukeutumiseltakaan (en oo koskaan kulkenut esim. pikkareissa ;)), niin kyllä sitä nuori ja vähän poikkeavannäköinen ihminen saa osakseen jos jonkinlaista ennakkoluuloa.)

sanumaria

Joo, siis mielikuvista huolimatta en kulje pitkin kyliä paheksumassa ihmisiä. Mutta viitaten vielä tuohon Trendit&Muoti vs. huonot käytöstavat, niin kyllä AINA mummot paheksuu teinien pukeutumista. Joka sukupolvessa. Itse olen saanut mm. seuraavia kommentteja:

"Siis ei noin löysiä farkkuja voi pitää, miksei nuoret naiset käytä enää hameita."

"Tuohan on ihan kamalan lyhyt hame, ei tuollaisella voi kulkea kaupungilla."

Jne jne. Ja kaikki paheksunta kuitenkin kaikella rakkaudella annettuna :)

Mia-Elina

Summauksena: Nuoruus on paheksuttavaa. ;)

Tyhjä

Pääasia, että paheksutaan! Oli se sitten vaikkapa paheksujien paheksujien paheksuntaa. :-D

kao kao
Kao Kao

Voi ET-lehti, mami on alkanut tilata sitä ja siinähän on oikeasti tosi hyviä juttuja :) Mummoutumisen tunnistaa myös siitä, ettei ole hajuakaan mistä siskon teinilapset tädille selittää. Nyökyttelen vain asiantuntevasti ja kysyn sitten neuvoa fbn chatissa kavereilta (niiltä nuoremmilta) että mistä ne mulle oikein puhui?

PSK
Insert Cool Phrase

Yks mummo lisää ilmoittautuu!

tints
viiskyt piste neljäyks

Hih, mun juhannuksen juhlinnan muistilista on noiden kahden kombinaatio (puolustaudun sillä, että avioeron ja viidentoista perhejuhannuksen jälkeen tahtoo remuamaan kun kerta lapsetkin ovat isällään ja vointi pitäisi olla ihan bueno). Ihan en siis vielä mummoudu, vaikka villasukat ovatkin vakiovaruste, aamukahvin juon aina rauhassa ja äitee kiikuttaa mulle et-lehtiään luettavaksi.

Hmm löydän paljon yhtäläisyyksiä.. :D Mut ite oon kanssa noita pikkareita lähinnä ihmetellyt, varsinkin pitkästä aikaa kun Turussa oltiin jokilaivoilla oli pikkareiden vyörymä. Tai olinko vaan kateellinen kun en ite laita mokomia jalkaani, paitsi kotipihalla, täällä korvessa, missä meillä on kaksi naapuria...

Tehi (Ei varmistettu)

Nii.. ja ne sukkahousumateriaalista tehdyt legginsit EI peitä! Eikä etenkään niitä kukallisia stringejä.
Mut mää oonki sua vanhempi ;)

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Kyllä villasukat pitää olla aina mukana, vaikka rantalomalla!

nansk

Meikäläiselläkin on aina villasukat mukana etelässäkin! Koska kylmät kivilattiat... :D Mut hei tulkkaatko nuoremmalle, mikä helkkari on humppakuutio? Piti useampaan kertaan tarkistaa että lukeeko siinä tosiaan noin ja hä?

nansk

Ahaa! Ja taas ollaan hiukan viisaampia :D

sanumaria

Humppakuutio on siis se kolmen litran hanaviinipakkaus (Google varmaan ehti jo ton kertoa). Mutta siis kun tirpaset siitä puoletkin niin jo humpattaa :D

Tyhjä

Mummoo musta ei saa, mutta villasukat pienet alkkarit on aina ollu mun kotiasu. Menen myös siinä asussa yleensä avaamaan oven. Vielä kotona asuessa, sisko oli välillä hämillään, kun toi kavereitaan käymään. Nykyään saan anopilta joka joulu villasukat. Viimeksi tilasin sellaiset kotoilusukat, joissa ei ole vartta juuri ollenkaan, mutta eivät kuitenkaan ole mitkään tossut. Sellaisia en suostu käyttämään. :-D

Elinkaari on kyllä mennyt noin muutoin hyvin paljon ehtoopuolen suuntaan. Esimerkiksi opiskelukaverini järjesti joka kesä kotifestarit. Siellä kävimme ensin poikaporukalla ja varusteeksi mukaan riitti aivan hyvin muovikassillinen kaljaa, makkarapaketti ja lihapiirakka pussi ( nämä syötiin kylmänä seuraavana aamuna). Nukuttiin yhteisessä puolijoukkueteltassa maalattialla ( jos nukuttiin ollenkaan ). Jossain vaiheessa alkoi olla tyttöystäviäkin mukana. Piti olla omat teltat ja makuupussit! Joku oli ottanut mukaan jo tyynynkin! Ruokaa oli monenlaista ja muutakin kuin grillimakkaraa kypsennettiin. Juomina oli jopa skumppaa. Sitten alkoi tulla lapsia. Porukka alkoi lähtemään kotiin yöksi! Silti tavaraa oli mukana moninkertainen määrä alkuperäiseen. ja nyt on päästy siihen, että kukaan ei viitsi enää edes lähteä. On niin pitkä matkakin. :-D

 

dhanana (Ei varmistettu)

Kiva postaus, kiitos. :)

Mulla on nyt pyörinyt ihan samat ajatukset mielessä, kun oon valmistautunut juhannusfestareihin. Mä olen vielä vasta vähän päälle 20v, mutta kyllä tuo festareille valmistautuminen on aika paljon muuttunut siitä, mitä se oli silloin kun oli uunituore 18v...

Silloin kun oli tärkeintä, että mukana on tarpeeksi viinaa ja vaihtopikkarit. Nyt taas on tärkeää että porukalla on mukana tarpeeksi kerttisgrillejä (pakko saada lämmintä ruokaa hei ees kerran päivässä, ja festarikojut on niin kalliita), retkituoleja (ei kukaan enää jaksa istua maassa, eihän sieltä pääse ylös), puhallettava makuualusta (selkä tykkää), VILLASUKAT (ihan sama vaikka tämän vuoden jussiksi on luvattu hellettä, villasukat on oltava).

Meidänkin festariporukan mukavuudenhaluisuus vaan lisääntyy vuosi vuodelta ja auton takakontti on täydempi kuin koskaan. :D

sanumaria

sitten tulee se hetki kun meet mielummin hotelliin kun leirintään :)

Kommentoi

Ladataan...