Kauan kaivattu kevät

Kyllä on odotettukin hei jo. Kevät on siitä hienoa aikaa, että voi liikkua ulkona ilman pelkoa syväjäätymisestä, voi istua nurmikolla ja kuunnella bändejä, voi hengailla kavereitten kanssa retkiviltillä ja voi vaan olla iloissaan.

Voi jorata tassut kipeäksi Poutatorven tahdissa, voi nauraa mahansa kipeäksi kuunnellessa Jannea ja tulkkia, voi kuunnella autossa Wappuradiota ja voi mennä kavereitten keikalle Vastavirtaklubille.

Lisäksi voi istua katukivetyksellä odottamassa kaveria ja ottaa itsestään kuvia. WTD-Natan aivopesu on tuottanut tulosta ja pakkohan se oli tilata itselle oma Coston lätsä. Vaihdettava tupsu, how neat is that :D

Tämä viikonloppu on mennyt niin mahtavissa musatunnelmoinneissa ettei mitään rajaa. Kahdessa päivässä kahdeksan eri bändin tai kokoonpanon keikkaa (viimeisin puolivahingossa, kun lähdettiin käymään lähikippolassa kaljalla eilen ja siellä soitti jazzbändi). Lisäksi Pispalan Pulterin 200 gramman pihvi (superkastikkeella toki), huikean hyvät löylyt Rajaportin saunalla sekä Twitteriä ajalta, jolloin Twitteriä ei edes oltu keksitty:

Lisää näitä viikonloppuja mulle kiitos.

Share

Kommentoi