Kultaniityt ja levoton tyttö Koskipuistossa

Olen siitä onnellisessa asemassa, että ystäväpiiriin kuuluu suuri määrä muusikonretkuja. Tyypit pelastavat häät kuin häät (jos olet Tampereen suunnalta, on suuri todennäköisyys että ystäväni ovat soittaneet myös sinun juhlissasi) ja mikäli tarvitaan bilebändiä niin sellainenkin aina löytyy. Ja mikä parasta, jos joku ehdottaa että "keli on komia, mennäänkö Koskipuistoon jamittelemaan?" niin tyypit tulevat paikalle kantaen kitaraa, cajounia, huuliharppua, trumppettia, poikkihuilua ja muuta soitinta.

"Takaa vuosien, kesäpäivät nää ne luona ohrapellon. Lapset juoksee taas kanssa auringon luokse kultaniittyjen."

Sä tiedät kaikenlaista outoa niinku et kauriit nuolee öisin autoja. Ja et avaruudessa ei pysty itkemään, painottomuudessa kyynel ei lähdekään vierimään.

"Mustekaloilla on kolme sydäntä. Mulla vaan yks, ja sitä ei saa särkeä."

"En koskaan mitään lupaa kevyesti ja jotkut luvatutkin ehkä rikoin, vaan vielä vannon sen käymme kultaniityn luo."

Keksiikö joku kornimman biisin kuin Tapani Kansan Kultaniityt?

Share

Kommentoi