Kun iltaisin ei oikein muuta jaksa kun istua sohvalla

Laskisin itseni hyvinkin aktiiviseksi liikkujaksi. Tai tällä hetkellä en ole, käyn 3-4 kertaa uimassa tai vesijuoksemassa, ja lainasin kotijumppailua varten Pilatesta paksukaisille -kirjan. No ok, raskaanaoleville, ei paksukaisille. Mutta kun en mää jaksa. Töitten jälkeen oon ihan väsynyt ja uupunut, enkä jaksa kun nököttää sohvannurkassa. Mutta se nyt ei oo kovin tervettä mitenkään päin, ei pääkopalle eikä takapuolen mitoille. Jälkimmäiseen ehkä auttaa jos ei syöpöttele jatkuvasti karkkia ja käy liikkumassa sen mitä jaksa. Ja ensimmäiseen omalla kohtaa auttaa puuhastelu ja kötöstely. Oon tässä puuhastellut ja kötöstellyt seuraavanlaisia juttuja: 

Koska muksuja on kaksi, pitää tehdä kaksi peittoa. Toinen on jo valmis ja toinenkin puolivälissä. Ainakin värit ovat kivat, sitä en tiiä kuinka äkkiä noi likastuu ja kulahtaa, mutta samapa tuo. Tämän lisäksi sitten kötöstelin pari pehmoötökkää. En tiiä mitä eläimiä noitten pitäisi olla, mutta niillä on isot korvat ja pitkä kuono. Ehkä ne ovat jotain prototyyppejä, joiden perusteella evoluutio rakenteli muurahaiskarhut ja norsut sitten parempana versiona.

Seuraavat projektit on jo aloitettu. Ehkä niistäkin voi jotain kuvaa pistää, jos niistä siis tulee mitään mitä kehtaa näyttää :D

Share

Kommentit

Lumikettu
Sinä olet ihme

Vau, miten siistiä jälkeä – ja mitä ihania värejä! Värit on vauvoissa parasta.

Ja hei, istu sohvalla jos siltä tuntuu. Siitä tulee kohta harvinaista herkkua. Toisaalta niin tulee siitä liikunnastakin. (Äh, oliks nyt ällöklisee "kohta et enää saa tehdä sitäkään" -kommentti? Niistä menee kannustusteho, kun niitä kuulee liikaa.)

sanumaria

Kai se on enemmän järjestelykysymyskin että mikä on harvinaista herkkua ja mikä ei. Mutta mistä näitä tietää, varmaksi sen osaa sitte sanoa parin vuoden päästä.

Lumikettu
Sinä olet ihme

Kyllä. Mulle kävi noin. Tosin ei ehkä käynyt, vaan olen tehnyt sellaisia valintoja, etten ole ehtinyt istua sohvalla niin paljon kuin äitiyslomalla ennen synnytystä (yllätys, yllätys; ehkei ole tarvinnutkaan), ja jumppaan nyt vain en ole mennyt. Kerran yrtitin, mutta päädyinkin munkkikahville.

Kommentoi