Kun realiteetit ja haaveet kohtaavat

Ladataan...

Mulla on päässä sellainen mielikuva ja haave että millaiselta haluan näyttää. Tällä mielikuvalla ei ole minkään näköistä kosketuspintaa realiteetteihin mitenkään. Esimerkiksi monet niistä vaatteista jotka haaveissani esiintyvät maksavat enemmän kuin asuntolainan kuukausilyhennys. Lisäksi monet käsilaukuista joita katselen kuola valuen ovat sellaisia joilla ei olisi oikeasti mitään virkaa omassa elämässäni. Mutta saahan sitä kuvitella eikö? Jostain syystä haaveissani olen myös yli 180cm pitkä ja mallinmitoissa, sillä en osaa mitenkään kuvitella miltä esimerkiksi alla näkyvä villapaita näyttäisi 165 senttiä pitkän pulleron päällä (paitsi hassulta). Alla siis kuva siitä tyylistä ja vaatetuksesta josta haaveilen.

 

Kaikki kuvan vermeet on All Saintsilta, jonka verkkokaupassa käyn viikottain ihailemassa tuotteita. Ja ehkä kerran kahdessa vuodessa raaskin ostaa jotain. Mutta ehkä se pointti onkin se katselu ja haaveilu..

Todellisuus on sitten vähän eri asia. Mulla on aina mielessä tarkasti visio mitä haluan pukea ja miltä haluan näyttää, mutta syystä tai toisesta se mitä sitten peilistä näkyy ei vastaa sitä kuvitelmaa vaan on aina vähän off. Ennen se haittasi, nykyään ei niinkään. Mutta tässä pari esimerkkiä siitä normaalitilasta:

Jaa mistä tämä vaatetushöpötys? No nythän on niin (kuten jotkut ovat varmaan huomanneetkin jo) että hyppäsin #momfie-kelkkaan. Eli bloggaan myös Lilyn #momfie-blogissa, jossa äiti-ihmiset esittelevät releitään. Oon ehtinyt kirjoittaa kaikki kaksi postausta, toisen Saksan armeijan ylijäämäparkasta ja toisen ihan vain esittelytekstin. Että tulkaahan sinnekin lukemaan, linkkailen kyllä täälläkin niitä postauksia. Ettei vaan menisi mun tyylikäs vaatetus keneltäkään ohi. Sehän olisi ihan järkyttävä menetys se :D

Mutta löytyykö täältä muita jotka haaveilevat vaatteista jotka todellisuudessa eivät olekaan niin sopivia itselle? 

 

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Löytyy. Omassa päässäni näytän about samalta kuin joku tiitin ja hevilettirokkarin risteytys, mutta todellisuus on Edina Monsoon.. Vaatteita ja hiuksia myötikkä..

tiiti
ite puin

mitae :D

sanumaria

Sulla on fani!

No joojoo! Jostain syystä mun päässä näytän semmoselta pulkannarulta (tukkahevari) jolla on  sun käslihakset...

Nāiádes
Naiádes

Ah indeed!
Mun vaatehaaveiluihin kuuluu kaikki avoinselkäiset tai edestä syvään uurretut mekot. Näissä haaveiluissa mä oon pienirintainen, siro ja hoikka joutsenkaulainen bambi. 

Niinku tälleen:

 

Ei niinku tälleen:

 

sanumaria

Kesällä varsinkin haaveilen just avoselkäsistä mekoista, joita en tasan voi ikinä pitää. Mutta outo on ihmisen mieli :D

honeychile

Ahh, All Saints <3 Mulla on myös vakava ongelma sen liikkeen kanssa, kuvittelen myös olevani 180 cm malli ja että elämääni todella kuuluisivat casual chic-after work drinkit korkeissa koroissa ja nahkaisissa kynähameissa. 

Katie
Aika kypsä äidiksi

Joo. All Saintspa hyvinkin. En tajua, kelle sen puljun vaatteet oikeassa elämässä sopii, mutta jestas että ne näyttää hyvältä gasellinluisten mallien päällä.

sanumaria

Sen takia mää käynkin siellä katsomassa, ne on niin kauniita ne vaatteet!

honeychile

Ehkä ne on vähän kuin taidetta, ei tarkoitettu oikeaan elämään? :D

Pyjama
Pyjamapäiviä

Hahah!

Mulla on pinterestissä iso taulullinen kuvia minua miellyttävistä vaatteista ja tyyleistä. Ne näyttävät kaikki melkein samalta (keskenään), mutta ei missään tapauksessa minulta. Totuus on se, että inhoan nykyään vaatekauppoja, sovittelua, rahanmenoa ja sen semmoista. Miehenikin on kutsunut minua rymyeetuksia.

Olen päättänyt, että ostan tästä lähtien vain tosi laadukkaita vaatteita, niin tarvitsee ostaa harvemmin. Harmi vain näin köyhänä opiskelija-äitinä ei ole varaa ostaa niitä laadukkaita vaatteita. :D

honeychile

Hah joo, mulla oli kans sellainen vaihe valmistumisen jälkeen että "nyt minä ostan vain aikuisen naisen laadukkaita ja kestäviä vaatteita" ja näin sieluni silmin kuinka kaapissa roikkuu vain täydellinen kokoelma ajattomia kappaleita, jotka kaikki sopivat keskenään yhteen. Miten kävi? Hinta ei takaa laatua ja edelleenkään en tiedä ihan täsmälleen mitä ne ajattomat kappaleet ovat, joten en vain ostanut pitkään aikaan vaatteita ja kuljin edelleen niissä vanhoissa Vero Modan kamoissa, jotka sitten olivat entistäkin kulahtaneempia :D 

sanumaria

Mulla on ollut samat kuvitelmat. Että sitten kun valmistun niin kuljen särmänä tuolla piikkikoroissa, farkuissa, paitapuserossa ja jakussa söpö käsilaukku käsivarrella. Paitsi että piikkikorot on epämukavat ja paitapuserot vaan ei oo mua. :D

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Siis joo! :D Mutta ah, raha. Ja helppous ja käytännöllisyys jajajaja, mutta useimmiten kyllä ihan puhtaasti raha.

En oo kyllä kovin montaa kertaa ollut aidosti kateellinen bloggaajille, mutta nyt hiljaittain oon. Syy: näin bloggaajalla hienoimmat tennarit IKINÄ ja ne maksoi 245 euroa. Kaksisataaneljäkymmentäviisi vitun euroa. Tästä pääsin vielä yli, mutta en siitä enää että viikon sisällä sama bloggaaja osti toiset samanlaiset, mutta eriväriset. Saatoin väsymyksissäni nyyhkyttää miehelle että yyyhyyyyyyy mikset oo niin rikas että saisin ostaa 490 eurolla kenkiä viikossa yyyyyhyyyyyyyyyyyyyyyy.

sanumaria

Mää ostin just 200€ kenkiä. Mut tää tapahtuu ehkä kerran vuoteen :D Jos sitäkään. Olispa joskus massia (tai vois vaan heittää prioriteetit ja järjen mäkeen) ja ostaa 500€lla kenkiä viikossa :D

Hem Buggah

Kyllä. Mielikuvissani näytän rimppakinttuiselta, pitkänhontelolta teinipunkkarilta, enkä kolmekymppiseltä pieneltä ja persevältä rouvashenkilöltä, jolla on kynitty tukka. Kaupoissa myös ilmeisesti kuvittelen käyväni koko ajan bilettämässä, keikoilla ja iltapukujuhlissa, koska mun vaatekaappi pursuaa tällaisiin tilanteisiin sopivia vaatteita. Töissä sitten huitelen joku kulahtanut flanellipaita ja mukavat jegginsit yllä. Tennarit jalassa toki, koska eihän niillä korkkareilla (joita on kokonainen kenkähyllyllinen keräämässä pölyä) pysty kävelemään. 

sanumaria

Mullakin on tosi usein sellasia koktail-tilaisuuksia täällä maalla! Ainakin sen perusteella miten paljon haluisin sellaisia mekkoja.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä tykkään tosta sun raitapaitaisesta asusteesta oikeanpuolimmaisessa kuvassa :)

Niin ja vastauksena kysymykseen, kyllä ei todellakaan haaveet ja todellisuus kohtaa. Haaveissahan olisin semmonen rennontyylikkäästi työpukeutuva (korkkarit!) ja kantaisin mulberryn laukussa vain läppäriä ja pientä luottokorttilompakkoa. Todellisuus on se, että kävelen sadetakki päällä töihin tennarit jalassa ja läppärilaukkunani toimii Fjällrävenin olkalaukku (koska pitää kestää sadetta). Laukussa on koneen lisäksi lapsen vaihtopikkuhousut, pillimehu, tyhjiä rusinarasioita, kosteuspyyhkeitä, käsidesiä, välipalabanaani, jne jne. Ja lompakko repeilee liitoksistaan, koska siellä on vain kolikoita ja tuhat bonuskorttia.

Hiuskuvitelmissani sutaisen paksut, lainehtivat hiukseni rennosti nutturalle tai lettisykkyrälle, jos on vähän huono hiuspäivä. Todellisuudessa tukkani näyttää Esa Saarisen ja Mirja Pyykön sekoitukselta. Hyvänä päivänä.

Maisteri (Ei varmistettu)

Niin siis minä täällä :)

sanumaria

Esa <3 Mirja :)

Mulla on toi sama että haluisin olla rennontyylikäs ja oonkin sitte jotain se ja "mitä sulla on päällä" väliltä..

Asuste lähetää terkkuja :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Haha joo-o... Vieläkin joskus erehdyn kuvittelemaan, että kun urheilen näin paljon niin olen jotenkin semmoinen säpäkkä, hoikka ja joskus jopa siro. Mutta tuota, no... en ole. Niin minä sitten toisinaan päädyn sovituskoppiin sellaisten vaatteiden kanssa, jotka eivät lähimainkaan mahdu päälle. Ja tietty yleensä tajuan sen siinä vaiheessa, kun yritän kiskoa sitä jo hartioihin jumiutunutta vaatekappaletta epätoivoisesti pois päältäni. Voi tuskanhiki ja paniikki.

MukaHarteikas (Ei varmistettu)

En voi millään kuvailla sitä tunnetta, kun ensin myymälän puolella punnitsen, että meneekö ei-joustavaa-kangasta-oleva -paita hartioista ja päädyn sovituskoppiin. Pusero meneekin hyvin päälle, mutta kun koitan poistaa taminetta, niin huomaan lyhyiden hihojen kiilautuneen jotenkin hauisten ja olkapäiden välimaastoon. Hui kauhua! Näen jo silmissäni itseni huhuilemassa myyjää apuun, kunnes paita irtoaa. Luulen että paidan irtoamiseen on syynä se tuhoton rasvanpoltto joka seuraa tuosta tuskanhikoilusta :)

sanumaria

Mä vaan haaveilen epäsopivista vaatteista, onneks oon toistaiseksi jättänyt sen myös vaan sille asteelle :D Muuten olisin varmaan harva se kerta kaupassa sovituskopissa jumissa jossain bilemekossa.

Jostain syystä kuvittelen olevani pienirintainen ja poikamainen, oikeasti olen varsin, öö, rehevä. Enkä todellakaan pienirintainen. Kaupoissa aina katselen sellaisia vaatteita, joihin mahtuisi ehkä toinen tissi paloiteltuna.

sanumaria

Ja eka sitä käy mielessä että "ah, ton paidan haluun". Kunnes muistaa että "ai niin, ei pysty vetää". Ja sitten tuntee itsensä vähän hölmöksi.

No jep. Erityisesti naistenosaston tyköistuvat kauluspaidat ovat pahoja.

165cm? Näytät super pitäkältä, oletin vähintään 180cm ! :D

sanumaria

Ehkä se johtuu siitä että neuvolakortin ennustusten mukaan musta piti tullakin 180cm pitkä! Mutta kuvista on vaikee kyllä hahmottaa minkä pitusia ja kokosia ihmiset livenä on, itekin on monesti ihan hoo moilasena kun joku onkin ihan eri kokoinen mitä on kuvitellut.

tiiti
ite puin

musta tuntuu, että 70-80-luvun vaihteen neuvolakorteissa on ollut joku laaja-alainen laskentavirhe, voisin vaikka vannoa, etten tiedä yhtään sen ajan tyttölasta, josta EI pitänyt tulla 180 senttistä.

sanumaria

Sillon oli niin köyhää että oli vaan yks käyrä käytössä?

phocahispida

Mä tiedän vissiin jo aika hyvin tän todellisen tilanteeni, koska vaatekaapissa on häviävän vähän mitään ei-käyttiksiä.

JA kun rakas puolisoni pakottaa mut pelaamaan jotain, on mun pelihahmotkin aina vähintäänkin keskipitkiä, isotissisiä amatsoneja.

Pelattiin tossa päivänä eräänä kolmistaan, miehen sisko mukana. Tämä kysyi että "kuka sä oot?", siis hahmoista, joita koneen ruudulla pyöri. Totesin vaan "no arvaa". Vastaus oli "Aaa, toi." :D

sanumaria

Joo siis määkin tiiän mun todellisen tilanteen. Siksi mää vaan haaveilen niistä epäsopivista vaatteista :)

Kommentoi

Ladataan...