Puhe rakkaudelle, eli mitäs kaikkea paskaa tänä vuonna jäi käteen

Etkaisäänymuavarte

Mitään koko vuoden katsaustahan ei voida tehdä, koska palsta ilmaantui intternettiin vasta maaliskuussa. Enkä kerro mitä sitä ennen tapahtui, mutta eipä hyvin mennyt silloinkaan. 

Maaliskuu meni jännätessä yhtä kivaa hippiä. Joka antoi pakit. Synttäripäivänä. No ok, ei se tiennyt että mulla oli synttärit, mutta pakit enikeis. Ne legendaariset "sä oot kiva ja ihana mut mä en haluu tapailla ketään just nyt" -pakit. 

Huhtikuussa ihmeteltiin miesten outoa käytöstä (sama hippi kun tuossa edellä on mainittu):

Minä poistun baarista A, koska minua väsyttää. Herra X singahtaa baarista B baariin A ja soittaa että missä sä olet. Sovitaan että nähdään baarissa C noin ihan sitten kohta. Herra X päättää kuitenkin mennä takaisin baariin B. Jono sinne on pitkä, joten hän onnistuu jotenkin kiipeämään aidan yli ja päätyy poistetuksi koko baarista B. Hän tulee baariin C, ja jotenkin onnistuu syyllistämään minua tästä koko jupakasta. Auttakaa nyt ymmärtämään, miksi tämä oli minun syyni? Alunperinkään en luvannut olla baarissa A, sanoin vain että saatan olla siellä, ehkä.

Mitään sen kummoisempaa huhtikuussa miespuolella ei ollutkaan, mutta tulipa aloitettua uudessa duunissa, käytyä Berliinissä ja juhlittua oikein tehokkaasti ja perusteellisesti.

Toukokuussa sain ihan uudenlaiset pakit, ne mitkä tavallaan oli jo etukäteispakit kun mitään en ees yrittänyt saati halunnut. Ne "sä oot niin rumakin" -pakit. 

Kesäkuussa pohdittiin yhden tyypin varaustilannetta, aloitettiin nettideittailu ja hajottiin nettideittailuun. Ja valitettiin siinä sivussa.

Heinäkuussa lyötiin vetoa kumpi löytyy nopeammin, uusi mies vai uusi koti. Sitten käytiin treffeillä sekä päältäkivan sisältäpaskan tyypin kanssa (viimeksi kun vilkaisin niin kaveri on vieläkin nettideittipalstalla) että täyttä silkkoa sisältä ja ulkoa olevan tyypin kanssa. 

Elokuussa tehtiin välitilinpäätöstä, mietittiin miksi on niin vaikea ketään ja eksyttiin jatkoille Hervantaan.

Syyskuussa lähinnä rakastettiin Columboa. Ja otettiin uusi tatuonti. Ja eksyttiin ainoaan yhdenillanjuttuun irlantilaisen kanssa. Vai oliko se lokakuussa?

Lokakuussa opittiin uusia asioita Cosmosta. Katsotiin Columboa. Urheiltiin.

Marraskuussa hajoiltiin yhteen luuseriurpoon joka ei osannut edes tulla paikalle niille ensimmäisille treffeille, vedettiin matalalentoa pitkin Suomea ja Ruotsia työn puitteissa ja vähän urheiltiin.

Joulukuussa käytettiin sanaa retrospektiivi postauksen otsikkona ja hajottiin koko treffailuun täysin. Ja erityisesti hajottiin niihin ah niin hyvää tarkoittaviin, mutta kuitenkin vain ärsyttäviin aattelin-piristää-sua-neuvoihin. "Lopeta etsiminen niin löydät." "Sitten kun vähiten odotat niin sitten se rakkaus tulee." Lisäksi pussailin vähän (kerran) ja sain vähän sillai ympyrä-sulkeutuu-henkisesti "mä en halua tapailla ketään, mut katotaan kun törmäillään että miten käy"-pakit. Ihan tiedoksi, jos mä saan pakit niin mun mielenkiinto loppuu siihen, enkä taatusti hakeudu kyseisen ihmisen läheisyyteen uudestaan. No ok, hippiä ei lasketa. Mutta en haikaile siitä enää.

Jos olisin yhtään positiivisempi ihminen, sanoisin että vuodesta 2012 tulee parempi vuosi. Mutta kun en ole, niin sanon että samaa paskaa sekin sisältää kun tämäkin. Sillä erolla että olen taas vähän piikikkäämpi ja pörheämpi.

Hyvää uutta vuotta nyt silti kaikille, ja kiitokset erityisesti kaikille kommentoijille, teistä on ollut paljonkin iloa ja apua (ja myöskin viitaten noihin yllämainittuihin kliseisiin neuvoihin, vitutusta :) ). Kattellaan ens vuonna.

Share

Kommentit

365 Days of Earworms

Juuri eilen kelailin läpi viimne vuotta. Lupasin alkuvuodesta rakastuvani ja niin teinkin. Loput vuodesta olenkin sitten ollut onneton. Ehkä parempaa ensi vuodelle? Tämän vuodenvaihteen lupaus on rakastaa itseäni entistä enemmän. Se on helppo toteuttaa. Onnea ja tyytyväisyyttä sinulle!

Katjahoo

Jatkathan palstan kirjoitusta tänäkin vuonna? Olet ainut, jonka juttuja seuraan täällä säännöllisesti. Mahtavan suorapuheinen olet ja puhut asioista, joista muut hyssyttelee. Kiitti! Jaksamista ja toivoa tälle vuodelle toivottaa Katja.

sanumaria

Uu, kehuja! Ei me varsut olla totuttu tollasiin, kiitoksia. Ja jatkan mää, niin paljon tilitettävää ja liikaa aikaa :D Jaksamista ja toivoa sinnekin!

Kommentoi