Raskausajan painonnousu - on se vaikeeta

Ihan alkuun haluan sanoa disclaimerina että kyllä, tiedän että raskausaikana on normaalia että paino kasvaa. Kaksosia odottaessa painon pitäisi kasvaa oli lähtötilanne sitten alipaino, normaali paino tai ylipaino (just tänään kätilö kertoi näin). 

Mutta kun se on niin vaikeeta. Ei niitten kilojen hankinta, vaan niitten hankittujen kilojen hyväksyntä. Faktahan on että vaikka mitä hymistelen niin ylöspäin kiipeävä vaakalukema hirvittää. Huomenna saa taas neuvolassa testata vaakaa että montahan kiloa on taas kerätty. Se hyvä tässä on että neuvolan täti ei oo mulle mitään valittanut, ja vaikka näkeehän sen että läsää on kerätty vauva-related-painon lisäksi niin ei sitä nyt ihan älyttömiä määriä ainakaan näy. (Tosin aloin tässä pohtimaan sivujuonteena että mihinköhän se sisäelinten ympärillä oleva rasva menee kun on paksuna, kun maksakin nousee kivasti paikaltaan ylöspäin. Tietääkö joku?)

Bebe B on tossa hieman oikealla pyllistelemässä (maha on nohevasti vinossa, siitä sen tietää). Vielä mahtuu ratin ja penkin väliin.

Tähän mennessä painoa on kertynyt se noin sanotaan 16kg lähtötilanteeseen, ja on kyllä oikeasti kuulkaa vaikea hyväksyä. Yli 20kg painonnousu on aika taattu, (ilmeisesti ihan vielä normaaliakin), mutta kun mutta. Ei ole helppoa antaa vaan lukujen nousta sinne mistä niitä on joskus taistellut alas. Huomenna pitäisi taas mennä neuvolaan ja testailla siellä että montakos kiloa on taas kerrytetty. 

Viikko 31 on laskujen mukaan parin päivän päässä. Ei tuo nyt niiiiiiin kauhealta näytä? Paitsi kuvaustarkuuden suhteen :D

Sattuuko lukijoissa olemaan joku joka koki tämän painonkertymisen lievästi ahdistavaksi? En siis ole tekemässä asialle mitään, en laihduta missään nimessä, syön hyvin ja terveellisesti. Mutta kaikki vinkit joilla joku on onnistunut unohtamaan tämän painokertymän kauhistelun otetaan vastaan ilolla. Ne perinteiset "kyllä ne sitten kun vauvat ja vesi ja muut häviää" ja niin niin lohduttavat vähän. Mutta olisko jotain uutta näkökulmaa? :)

PS. Tiiän että maailmassa on suurempiakin ongelmia kun mun raskauskiloni, mutta mun maailmassa tää on nyt vähän murhe. 

 

Share

Kommentit

sanumaria

Ehdottomasti, jos on pakko olla ahdistumishormoneja niin käytetään ne mielummin painonnousuun kun mieheen. Tai jonkin geneerisen maailmantuskan poteminen olis varmaan yhtä huono idea.

Tiiu. (Ei varmistettu)

Oon sun kanssa aika samoilla viikoilla ja ahdistaahan tuo painon kertyminen täälläkin. Vaikka se on ihan normaalia ja sitä pitääkin kertyä mutta silti.. Mä olin aika timmissä kunnossa ennen raskautta ja nyt en ole moneen kuukauteen voinut supisteluiden takia käydä kuin rauhallisilla (mummo)kävelyillä. Ahdistus on kuitenkin vähän vähentynyt sen jälkeen kun kuulin, että etenkin reisiin ja käsivarsiin kertyy rasvaa maidontuotantoa varten. Eli sitä ylimääräistä läskiä todellakin tarvitaan - se ruokkii vauvaa.

sanumaria

Mä aattelin että josko kävisin ens viikolla taas uimassa. Se on ainoo paikka missä ei oo koko ajan virtahepo-olo. Vaikka noh, vesi on virtahevon elementti :D

Mulla ainakin kertyy käsiin tota rasvaa, mutta yritän nyt vaan sinnitellä tän enempää ahdistumatta aiheesta. 

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Mäkin olen kokenut nyt tässä toisessa raskaudessa painonnousun tosi ahdistavaksi. Ekassa en niinkään, mikä varmaan johtui siitä, että olin normaalipainoinen raskauden alkaessa. Mutta nyt mulla oli jo valmiiksi muutama kilo ylimääräistä muistuttamassa raskaasta vauvavuodesta, joten jokainen lisäkilo tuntuu tosi kurjalta vaikka tiedänkin, että niitä kuuluu tulla. Mulla ei ruvennut paino nousemaan kuin vasta rv 20 jälkeen mutta nyt se sitten nouseekin tasaisen tappavasti ja kyllä se kieltämättä vähän ahdistaa. Ja siitä taas seuraa typerä ja kurja olo, kun mä mietin, että miks mä tällaista murehdin, kun näitä kiloja kerran täytyykin tulla ja mä syön kuitenkin ihan terveellisesti ja tää on pikkujuttu ja pitäis olla onnellinen siitä, että raskaus on sujunut hyvin jne...

sanumaria

Niiiiiiiin tiiän mitä tarkotat. Että kun ja kun ja kun ja pitäs ja kaikki hyvin ja äh. Mutta pitää luottaa että tää loppuu kun tulee muuta aateltavaa sitten syliin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mua ahdisti raskauskilot ihan hirveesti. Ihan viimesellä viikolla tuli kaks kiloo painoo - siis viikon aikana, vaikka vauveli painoi mahaa niin, et hädin tuskin kykenin syömään. Yhteensä keräsin noita odotuskiloja 15.

Vauvan syntymän jälkeen kaikki kilot katosivat aika nopeesti. Imetyshiki, imetys ja kiire toimivat aika tehokkaina läskisulattajina. Eipä siinä ensimmäisinä kuukausina vauvan kanssa ehtinyt mitään muuta kuin naposteltavia syödä, vaikka nälkä oli kiljuva.

Tsemppiä odotukseen!

sanumaria

Kiitos tsempistä :) Ja siis kyllähän sen nyt itekin tietää että jos on painoo kertynyt se 15-20kg, niin ei siitä nyt kaikki puhdasta läskiä ole. Ei toki voi väittää etteikö osa olis, mutta kaipa sekin on just tota varten kun ei ehi sit syödä kunnolla.

Vau mikä vauva!

Edellisestä kommentista leikaten: "Ihan viimesellä viikolla tuli kaks kiloo painoo - siis viikon aikana, vaikka vauveli painoi mahaa niin, et hädin tuskin kykenin syömään. -- Imetyshiki, imetys ja kiire toimivat aika tehokkaina läskisulattajina."

Nimenomaan ja heiheihei nyt myös! Painoa voi tulla vaikka ei edes söis, koska ne nousevat kilot ei oo silkkaa läskiä. Rasvavarannotkin kyllä lisääntyy, mutta kropassa on niiiiin paljon muutakin. Paitsi se vauva ja sen kamat, niin myös verimäärä lisääntyy, maitoo kehittyy, muita nesteitä helposti muutama kilo (kuten lainatussa kohdassa, ei tarvi edes syödä).

(Ja sit rautalanka niille jotka heittää että läskit mutsit selittelee maidonnousulla pullakiloja, niin joo, tiedän että raskausaikana voi toki lihoo myös "tavallisesti" jos vaan mättää sitä pullaa, mutta kaikki painonnousu ei automaattisesti oo ahdistavaa läskiytymistä.)

sanumaria

Tätä mää yritän just muistuttaa itelle! Että niin ne vauvat painaa x kiloo ja sit on se vesi ja veri ja istukat ja ties mitä, että ei tässä nyt ihan mahdoton tilanne ole.

Mulle tuli molemmilla kerroilla se +20kg ja varsinkin silloin itketti, kun se vaaka ensimmäistä kertaa näytti kolminumeroista lukua, vieläkin puistattaa... Ja mulla oli aivan jättisuuri maha, sä sentään voit niihin "onko tuolla kaksi??" hämmästelyihin vastata, että on :)

sanumaria

Kolminumeroiset, tiiän mitä tarkotat. Oon ottanut tavoitteeksi että jos nyt nelinumeroisille ei päädyttäis :D

Mmerja (Ei varmistettu)

Mua ahdisti myös raskauskilot niin paljon, että en halunnut minusta tai vatsasta otettavan edes valokuvia raskauden aikana. Nyt, kun suurimmat hormonihuurut on hälvennyt, se ettei kuvia ole, harmittaa ja kaduttaa. Ei siis kannata tehdä samaa virhettä kuin minä tein vaikka kilot harmittaisikin. On se kuitenkin kiva näyttää joskus lapselle kuvasta, että tuolla sinä äidin mahassa olit :)

sanumaria

Mulla on kyllä jotain kuvia, mutta kun just taas sitte ei haluis että itestä on niitä kuvia missä ruuat on rinnuksilla ja mahalla ja kauhee kaksari :D

Täytyy ehkä ryhdistäytyä ja ottaa joku "päivän asu" kuva. Sellaseen "viikon maha"-kuvahommaan kun en oo yhtään lähtenyt.

sanumaria

Mun neuvolan täti on ollut kyllä ihana. Se ei oo kertaakaan syytellyt painonnoususta, joulun jälkeen vaan totes että no sitten kun taas pääset arkeen niin ei se painokaan niin äkkiä nouse (ja niin siinä kävikin, mitäs söin niitä konvehteja) :D

hanne_tasteofhoney

Voi kuule, mä niin samastun noihin tunnelmiin. Ihan alkoi kurkkua kuristaa, kun mietin sitä raskausajan toivotonta painonnousua. Mulla tuli molemmissa raskauksissa aivan järjettömästi painoa, varmaan yli 20 kg per kerta. Toki niistä puolet jäi sairaalaan synnytyksen jälkeen, mutta ne 10 kg jäivät ensimmäisellä kerralla tiukkaan, ja samoin toisella. Niitä onkin sitten tässä viimeiset pari vuotta tiputeltu...Nyt olen päässyt jo ensimmäisen raskauden jälkeisiin lukemiin, siitä vielä pitäisi siis se kymmenisen kiloa saada tippumaan. 

Hienoahan tässä oli se, että raskausdiabetes diagnosoitiin virallisesti viikko ennen toisen lapsen syntymää. Eipä sitä siinä kohdassa ollutkaan sitten paljon tehtävissä. Hullua sinänsä, koska sokerirasitukset menivät läpi ihan ilman mitään hälyttäviä arvoja. Muuten sitten olikin kaikki gestaatiodiabeteksen merkit: viikossa saattoi tulla painoa parisen kiloa, turvotusta oli aivan älyttömästi, lapsivettä paljon enemmän kuin normaalisti (mikä vaikeutti vauvan painoarviota), ja maha huiteli kyllä siellä yläkäyrillä. Ei ollut yksi tai kaksi kertaa, kun ihmiset viattomina kyselivät, odotanko kaksosia. Ahdisti aivan sairaasti, kun joka kerta piti pelätä, paljonko se vaaka nyt näyttää. Tuntui, että painonnousuun ei millään voinut itse vaikuttaa, vaikka mitä yritti. Liikuin kuitenkin monta kertaa viikossa ja söin perusterveellisesti. Neuvolan tädit olivat enimmäkseen ihan ymmärtäväisiä, auttoivat diabeetikon ruokavalion seuraamisessa ja antoivat kotiin sokeriarvojen seurantaa varten mittarit. Onko sinulta suljettu tämä raskausdiabeteksen mahdollisuus pois?  Vaikka sinulla ei sitä olisikaan, niin suosittelen tuota diabeetikon ruokavalion katsastamista. Hillitsi minulla ainakin loppuajan radikaalimman painonnousun, kun jaksoin orjallisesti jättää mehut ja muut makeat pois, rajoittaa jopa hedelmien syöntiä jne.

sanumaria

Raskausdiabetes on poissuljettu, eikä mulla oo mitään niitä oireitakaan. Maha kasvaa tietty yläkäyrillä koska kaksoset, mutta kaksoset taas kasvaa normikäyrän alla. Täytyy kyllä kattoo toi ruokavalio sitten tossa kohta että voiskohan se auttaa. Luultavasti ainakin henkiseen ahdistukseen jo se että lupaa noudattaa sitä niin auttaa :)

teehoo (Ei varmistettu)

Voi kuule! Ihan normisetti entiselle (ja nykyiselle) pyllerölle.
Mulle vielä sattu se kaikista kivoin terkkari jolle ei kelvannut painon nousu eikä se, että paino pysyy samana. Kyseinen tapaus sai minut repimään hiuksia, raivoamaan, itkemään ja kaikkea muuta siltä väliltä koska mikään ei koskaan ollut hyvin, hänen mielestään. Nykyään painoa on enemmän kuin enne muksua, mutta whatever! Enää ei jaksa stressata aiheesta. Se lähtee liikkumalla ja syömällä oikein, hiljalleen. Kyllä se tästä.
Kyllä pylleröstä saadaan taas vähemmän pyllerö seuraavan vuoden aikana! :)

sanumaria

Onneks mun neuvolatäti on ollut ihan vaan kultaa :) Mutta joo, aattelin jo että kun tempoilen loskassa tuplavankkureiden kanssa kauppaan niin eiköhän siinä sitte kalori poikineen kulu!

Pire (Ei varmistettu)

Jostain olen lukenu, että raskauden aikana "normaali" määrä kiloja sais tulla 9-12kg/lapsi, eli ei sulla kyllä tilanne ole ollenkaan paha! :) viimisillä viikoilla painoa voi tulla ja pitääkin tulla reippaammin, kun vauvat kerryttää rasvaa kehoonsa. Mutta en sitten tiiä kuinka kiveen hakattu tuo painon kasvu on. Jos lukee ja katsoo puutalobabyn kristaa, jolle raskauskiloja tuli vissiin aika reippaasti, mutta mitkä näkyy menneen vain ja ainoastaan mahaan :D

sanumaria

Mää oon yrittänyt vaan etsiä sellasen lähteen missä sanotaan että just tän verran mitä mulle tulee on normaalia :D Mutta jotain tollasta ne tosiaan melkeen sanoo, että se noin 15kg tai alle on normia.

Kyllä ahdisti! Vaikka tiedostaa sen että painoa pitää tulla oli se silti jotenkin hankalaa hyväksyä. Itseäni eniten otti nuppiin se että neuvolan täti totesi minulle että "olisihan se hyvä ettei sinulle tuota painoa tulisi niin kauheasti." Mutta minkäs sille voit! Söin terveellisesti (ja tuntui että sain sitä todistella hirveästi) ja liikuin sen mitä pystyin (kamalat turvotukset tuli etten saanut nukuttua/enkä juurikaan harrastettua mitään liikuntaa) mutta painoa tuli silti +/- kilo/viikossa. Nyt mimmi on kohta kolme kuukautta ja vielä olisi 20 kiloa ylimäärästä, tosiaan itselleni ei käynyt niin niinkuin kaikille muille mimmeille että kaikki ois jääny synnärille! 

Ja juu, mulla oli yks mahassa ja painoo tuli joku 30kg, Hilma neiti vaan päätti että nyt otetaan massaa :)

Nyt yritän muistutella itelleni että ole armollinen itelles koska toi aika on/oli tosi raskasta keholle ja keho muuttuu/muuttui paljon.

Nyt liikun jo entiseen tapaan ja kattelen josko se paino tippuis, tai enemmänkin että saa tätä löysää pois, paino jotenkuten nyt yhdentekevää :D

sanumaria

Mulle neuvolantyyppi veikkaili että se joku 10kg tässä viel tulee lisää, eikä kukaan oo sillai vielä ns. valittanut aiheesta. Yritän tässä nyt tietty ite sitte dropata kaiken "epäterveellisen" ja elellä vaan kotiruualla. Ainakin siitä tulee ihan sitten henkisesti parempi olo että ku tietää ettei oo illat pitkät vedellyt vaan sipsejä :)

On muuten lohduttavaa että joku sanoo että ei ne kilot välttämättä sinne synnärille jää. Kiitos siitä!

Ellli (Ei varmistettu)

Minä yritin koko ajan pitää mielessä sen, ettei ne kilot on tärkeimpiä, vaan vauvat. Ja onneks mullakin oli ihan loistava terkkari, joka ei koskaan sanonu mitään painonnoususta. Mulle tuli kaksosista reilu 27 kiloo, joista nyt on yks jäljellä (tytöt 8kk). Sairaalaan (viikon aikana) jäi 15 kg, ja muutkin on lähteneet tekemättä mitään. Toki kroppa on edelleen varsin erilainen muodoltaan kuin ennen raskautta, mutta ehkäpä se vielä joku kaunis päivä miellyttää taas. Jos vaikka joskus ehtis taas harrastaa jotain. Suosittelen muuten opettamaan miehen pärjäämään vauvojen kanssa jo heti alusta lähtien pieniä hetkiä itekseen, minä tein sen virheen, etten opettanu ja mies ei edelleenkään uskalla olla tyttöjen kanssa puolta tuntia, max. tuntia kauemmin yksin.

Kommentoi