Suomalaiset ja ovifetissi

Suomalaiset tunnetusti kaipaavat paljon omaa tilaa. Henkilökohtaisen tilan raja menee noin parissa metrissä*, ja joskus voi olla järkevää pitää etäisyyttä vieläkin enemmän. Tämä tulee hyvin esille kun jonotetaan vaikka bussiin. 

Vierekkäin ei voi seistä ja etäisyyttä toiseen on pidettävä noin 1-2 metriä (sanoo Suuri Suomalainen Etikettikirja, painos 2). Mutta annas olla kun suomalaiselle näytetään ovi. Hissin ovi, junan ovi, bussin ovi, mikä tahansa ovi mistä suomalainen haluaa mennä sisälle. Tilanne on suurinpiirtein tämä:

Nenän pitää jumalauta olla kiinni siinä ovessa ettei vaan jää vahingossa sitten menemättä ovesta sisälle. Ihan sama vaikka ensin olisi järkevää päästää ihmiset ulos (esim. hissi, juna, bussi). Se voi unohtua mitä piti tehdä jos ovi ei kolahda nokkaan kun se avataan!

*mahdolliset viittaukset tutkimuksiin ovat oikeasti hatusta heitettyjä lukuja, kun ei jaksanut googlata mitään tutkimuksia oikeesti

Share

Kommentit

Maira__ (Ei varmistettu)

Upea grafiikka!

sanumaria

Oon itekin aika ylpee. :)

Salin pukuhuone: tyhjä pukkari kun saavun salille. Kierroksen jälkeen siinä oman lokeroni ympärillä kaikki muutkin, vaikka tilaa olisi ollut reilummin muuallakin. En tykkää huonoa jos siihen viereen joku asettuu, vaan juurikin tuo kaikki yhdessä ja samassa nurkassa. Pukuhuone ei ole ainoa tila jossa ilmiötä esiintyy. Ja ihmispampulat on hienoja!

sanumaria

Toi on uimahallissa sama! Niinkon siellä on tyhjää kaappia rivi tolkulla, mutta niin vaan ne sun oman kaapin viereiset on varattu. 

kao kao
Kao Kao

Pakko tunnustaa, että kun Pasilassa jonottaa liukuportaisiin, niin mun on pakko tunkea sinne nopeinta reittiä, vaikka mulla ei ole kiire. Seison sit siellä toiselle laiturilla odottamassa junaa. Miksi pungen? No siksi kun vituttaa kun suomalaiset jonottaa sinne liukuportaisiin eikä käytä tilaa tehokkaasti. Joka rapulle mamma ja ei-kiipeävien jonoon ei pitäisi päästää kiipeäviä (koska silloin jono ei vedä ja aiheuttaa tukoksia kiipeävien jonossa, kun joku tunkee välistä)...

Ja noi junaan ja bussiin tulijat ennen kuin muut on tulleet ulos. Voi krääh, tekisi mieli välillä työstämyöhästymisen uhallakin alkaa liikenteen ohjaajaksi. Ja sitten vielä ne liukuportaiden yläpäähän pysähtyvät ihmiset.. argh. Kurvatkaa johonkin nurkkaan katsomaan niitä aikatauluja. Ei junallinen tyyppejä voi odottaa, että sinä tavaat aikataulunäyttöjä.

Ja vielä VR: asemalla on odotuspenkit, joihin ei näy yksikään kello ja mainostaulut siinä penkkien yläpuolella. Fiksu olisi saattanut laittaa niihin tauluihin ne hiton juna-aikataulut, mutta ei. Ei ketään kiinnosta milloin oma juna lähtee ja paljonko kello on. Ne voi kato kätevästi katsoa reittioppaasta ja puhelimesta.

Mut siis ne ärsyttää lähinnä aamulla, kun en ole juonut aamukahvia. Kahvin jälkeen syntyy uusi karoliina, joka ihan pitää ihmisistä.

sanumaria

Tuli tosta liukuportaista mieleen, että tavarataloissa on monesti laitettu siihen liukuportaiden juurelle ne kyltit että mistä löytyy mitäkin. Mikä taas johtaa siihen että ihmiset jää seisoon joku siinen liukuportaiden alle tai ylle, mutta takuuvarmasti tukkien muiden reitin. Ärärrär.

Tyhjä

On se vaan helppoa ottaa aamulla polkupyörä varastosta ja sotkea sillä töihin. Ei tullut tänä aamuna muuten ketään vastaan pyörätiellä. Tuo sopuli-ilmiö tulee minusta myös esiin niin, että vaikka suomalainen kaipaa sitä omaa tilaa, niin jostain syystä valtaosan on tungettava itsensä sinne, missä muutkin parveilee. ( eli pk-seudulle ) ;-)

sanumaria

Suomalaiset on myös sopuleita liikennevaloissa. Siinä kyllä tullaan ihan nenä toisen niskaan kiinni oottaan että valo vaihtuu. Ja sitten pelataan tietä ylittäessä sitä EI VÄISTETÄ-peliä.

sasu
pitkät iloiset päivät

Oman tilan tarve katoaa maagisesti myös silloin, kun sieltä (kaukoliikenteen) junasta on päästävä ulos äkkiähetinyt. Empiiristen tutkimusteni mukaan suurin osa matkustajista lähtee tunkemaan ovia kohti jo vähintään viisi, joskus jopa kymmenen minuuttia ennen junan saapumista asemalle. Siinä sitten seisoskellaan kivasti tiiviissä jonossa ja tukitaan koko saakelin käytävä (niin ettei junaan jäävät matkustajat esim. meinaa päästä vessaan ihmismassojen läpi). Ehkä ne tekee noin just siksi, etteivät jäis niiden sisääntunkevien jalkoihin?

sanumaria

Tai sitten se juna ottaa niin paljon päähän että melkeen tekis mieli hypätä pois junan vielä vähän liikkuessa :D

Tai suomalaiset kaipaa syvällä sisimmässään toisten läheisyyttä, ja se ilmenee sit tällasissa tilanteissa? (En kyllä usko. Pakko liittyä jotenkin oviin tän.)

Kissankieli
Hello Dolly!

Tunnistan nämä molemmat ilmiöt :D Lisäksi vielä ruokalassa ei voi istua nokikkain vieraan ihmisen kanssa jollei ole ihan pakko. Eikä viereenkään saisi kukaan tulla. Ja siis ihan kamalaa on jos bussissa joku istuu viereen, vaikka muualla olisi tilaa jopa ikkunapaikoilla. Arrgh!

sanumaria

Ei tietenkää voi. Pitää jättää se suojajärjestely, eli vieressä olevaan ainakin yksi paikka väliä. Hätätilanteessa voi istua sillai kulmittain, mutta tosi harvoin on niin hätä.

Mä ainakin vihaan sitä jos joku tunkee mun viereen bussissa vaikka muualla olis ihan vapaita paikkoja (niinkon kaks penkkiä vapaana vierekkäin) :D

Toimitus
Toimitus

Ihminen on varmasti asunut suurimman osan elämästään Suomessa, jos se saa hiljaiset kilarit, kun bussissa joku tulee viereen istumaan, vaikka tarjolla olisi myös kokonaan vapaita penkkejä. Tunsin joskus pienen häpeän piston kun huomasin tän ihmisvihaajan reaktioni, mutta sitten totesin, että nooo mä tykkään isosta reviiristä. Kunhan en sentään ala aukoa päätäni sille vieruskaverille. Mä NIIN YMMÄRRÄN bussipysäkkietäisyyssäännön. T. Kati toimituksesta

sanumaria

Joo, ehdottomasti se välimatka tulee säilyttää sekä pysäkillä että bussissa. Mutta sitten siinä oviaukolla ei. Sillai jotenkin toi menee, ja mää en vaan tajua :D Oon siis välimatkojen puolesta, tietty. Mitä pidempi, sitä parempi.

Toimitus
Toimitus

Huh. Sitähän minäkin.

Tyhjä

Joo välimatkat on hyvä! Tekin ootte siellä intternetis ja mä tääl!

Tuohon bussissa parveiluun määränpään lähetessä liittyy myös laivassa parveilu. Laiva kun lähenee satamaa, niin siellä alkaa olemaan tuntia ennen jo kauhea ruuhkaa aulatiloissa.

 

sanumaria

Unohtamatta lentokentillä portteja. Kun eihän sinne omalle paikalle pääse jos ei mee ekana koneeseen.

heippa (Ei varmistettu)

Tästä tuli mieleen kuinka ihmiset myös lentokoneesta poistuessaan tunkevat ja puskevat. Vain jotta pääsevät odottamaan edelleen, ulkona seisoskelevaan bussiin.

sanumaria

Ah mut tähän on syy, ainakin Helsinki-Tampere välillä viimeisellä lennolla. Homma menee seuraavasti:

Parhaan portille syöksypaikan kyttäys alkaa jo noin 30min ennen koneen lähtöä. Koneessa ei siis ole numeroituja paikkoja kenellekään. Henkilön pääasiallinen tavoite on päästä kotiin odottelematta enää Tampereen päässä, joten tämä on todella kriittinen homma. Portille pitää päästä ensimmäisenä, jotta saa valittua parhaan paikan bussissa. Bussista pitää saada paras paikka, jotta saa valittua parhaan paikan koneesta. Ja paras paikka koneessa on se, josta pääsee ekana ulos. Koska ekana ulos päässyt saa varmasti taksin Tampereen kentällä, eikä esim. joudu odottamaan -25 pakkasessa puolen yön aikaan puolta tuntia. Ei sillä että olisi koskaan itselle käynyt noin. Ainakaan sen jälkeen kun opin tuon tekniikan :D

SatuKoo (Ei varmistettu)

Mua ärsyttää tuo ovi-ilmiö salin ryhmäliikuntatunneilla. Seuraavalle tunnille tulijat tunkee väkisin ovesta sisään yhtä aikaa, kun me edellisellä tunnilla olleet yritetään päästä sieltä salista ulos.
Grafiikka on loistava!

sanumaria

Mun vanhalla salilla oli niinko takaovi mistä piti poistua ja etuovi mistä uuet tuli. Mutta koska takaovesta oli kiertomatka pukkareille niin kaikki tunki siitä etuovesta sit ulos. Ja se taas hidasti tunnin alkua just kun piti parveilla siinä ovella sitten kun naulat magneetissa :D

Flore

Mun vanhalla salilla tohon oli ainakin selvä syy. Tunnit oli aina liian täysiä, ja etenkin niillä tunneilla jossa tarvittiin mattoa, paikan löytäminen vaikeaa. Ja suomalaisethan ei osaa tiivistää just ton henkilökohtaisen tilan takia, minkä vuoksi viimeisenä saliin tulleet jäivät sitten palloilemaan sinne tasaisin välein mattonsa levittäneiden sekaan pääsemättä asettumaan järkevästi mihinkään. Näin ollen saliin oli pakko ryysiä ekojen joukossa.

Tyhjä

Meidän salilla on onneksi niin, että jumppia on korkeintaan se yksi per päivä. :-D Sinnekin on silti mentävä ajoissa, että pääsee omalle paikalle ja saa varmasti ne varusteet, jotka haluaa. On siellä myös ahdastakin ollut viime aikoina, ja yllättävän hyvin porukka tiivistää, että se viimeinenkin mahtuu mukaan. Isommalla salilla, jossa käyn, niin toteutuu kyllä nuo kaikki negatiiviset asiat. Saliin mahtuu paljon väkeä.Ja sinne on tosiaankin tungettava väkisin ja vauhdilla, jotta saa esim. haluamansa kokoiset käsipainot.

Mimimii (Ei varmistettu)

Aah ihanaa kun joku muukin kilahtaa noista junaan/bussiin/yms tunkevista ihmisistä! Melkein joka aamu saa kiristellä hampaita kun tekisi mieli huutaa "pääsiskö täältä EKA ULOS JA SITTE VOITTE TULLA SISÄÄN prkl". Oikeesti, ainakin 3 kertaa viikossa meinaan älähtää.
Kerran joku äiti joutui pienen (n.5v) poikansa kanssa hemmetti vieköön PERUUTTAMAAN ja vaihtamaan puolta vanhan mallisessa porrasjunassa kun joku idiootti lähti tunkemaan itseään sisään. Valoja päälle haloo. (Itse en tajunnut tilanteeseen reagoida, harmittaa vieläkin!)

Ahistaaa (Ei varmistettu)

Ah. Tämä aihe koskettaa minua lämpimästi, ja olen pohtinut asiaa paljon. Täällä armaassa isämmaassa väestöntiheys neliökilometrille on n. 18 henkilöä, Britanniassa sama luku on 251 henkilöä. Ei siis ihme jos läheisyys ahistaa.
Tästä johtuukin varmaan osaksi oville rynniminen. Kyse ei olekaan ehkä hetkellisestä läheisyyden kaipuusta kanssamatkustajien kanssa vaan siitä, että saadaan itselle varmistettua paikka, mieluiten ikkunan vierestä tyhjältä riviltä. Viimeiseen asti koitetaan välttää sitä, että joutuisi vapaiden paikkojen puutteessa olemaan se henkilö, joka istuu toisen ihmisen viereen. Luulevat vielä hulluksi tai jotain.

Itse olen joskus painiskellut sen seikan kanssa, että istun ruuhkabussissa käytäväpaikalla ja seuraavalla pysäkillä bussi tyhjenee lähes kaikista matkustajista. Onko epäsopivaa siirtyä istumaan vapautuneelle ikkunapaikalle, vai tekeekö se minusta juntin muiden silmissä "ei pysty ees istuun tolleen toisen vieressä, heti alkaa ahdistaan, se on varmaan maalta" tai pahoitanko ikkunapaikalla istuvan mielen, viittaako poistumiseni ikkunapaikalle esim. hänen pettääneestä hygieniastaan?

Muutenkin on jotenkin ahdistavaa, että suomalaisten sulkeutuneisuudelle naureskellaan ja nyt kun ollaan niin globaalia että, niin täälläkin pitäisi alkaa seisoskelemaan pysäkillä tiiviimmin. Ärsyttävintä on ehkä verrata suomalaista paikallisbussia johonkin Italian/Espanjan/tms. vastaavaan, että "siellä kaikki puhui toisilleen ja ukulele soi ja sitten vedettiin sponttaanina yhteislauluna Macarena, ihihih". No kuule kiva juttu ja onhan se hienoa lomalla päästä tutustumaan eri maiden kulttuureihin, mutta kuinka paljon huvittaisi siinä vaiheessa kun olet marraskuussa työmatkalla ruuhkabussissa ja joku alkaisi spontaanisti vetämään Aikuista naista epävireisesti ja toisella puolella se onnekas paskiainen joka on ehtinyt ikkunapaikalle alkaisi virittelemään keskustelua huonekasvien hoidosta.

Onneksi tänä talvena on ollut vähän lunta ja oma pyörä alla.

*kommentti sisältää kärjistyksiä ja yleistystä, ja on kaikesta huolimatta erittäin joukkoliikennemyönteinen

sanumaria

Itsehän siirryn siitä käytäväpaikalta pois jos bussissa käy niinko kuvailit. Että jos teet noin niin mä en ainakaan paheksu!

Enkä mäkään halua että mun pitäs muuttua avoimeksi ja globaaliksi ja ties millaiseksi. Haluun sulkeutua ruuhkabussissakin omaan pikkukuplaan ja olla koskematta tuntemattomiin ihmisiin.

Flore

Siellä Italiankaan ruuhkabussissa mikään ukulele soi. Tai joo soi, mut sit ne haluaa myös rahaa. Ja on kuumaa ja hikistä ja ihmiset tuuppii ja tungeksii ja joskus pervot kähmii. Noin niin kuin tosi kärjistettynä. Että on suomalaisessa bussikulttuurissa kyllä puolensa.

pelagia
päivät kuin

Ja sitten se vasta riemu repeää, kun soppaan lisää parit vaunut/rattaat..

Eräälläkin mammalla oli niin kiire ehtiä ekana vaunujen kanssa bussiin, että jyräsi esikoisensa kumoon, jolloin raukka putosi bussista pihalle. Onneksi ehti kiivetä takaisin kyytiin!

sanumaria

Niillä vaunuilla on myös tosi näppärä tavarataloissa blokata hissit ettei hissistä vaan pääse kukaan pihalle ensin.

pelagia
päivät kuin

Joo, mistähän tulee tää ajattelu, ettei vaunujen kanssa tartte väistää ketään?  Tai siis ottaa ketään huomioon.

sanumaria

Varmaan samasta kun se että ostoskärryillä voi tökkiä jonossa edelläolevaa selkään :)

Kommentoi