Ladataan...

No eihän siitä lauantaista tullut kun kyyneleet silmissä nauramista, sanomista, jatkot asuntorekassa ja käsittämätön mieskohtaaminen. Skippaan kaikesta hauskuudesta kertomisen ja tilitän vain tuosta jälkimmäisestä kohdasta.

Törmäsin baarissa A mieheen, jota en tunnistanut. Tämä tyyppi kuitenkin tiesi minut, ja sen että oltiin liikenteessä vanhalla luisteluporukalla, koska alkoi kysellä muutaman joukkuekaverini perään. Sanoin että ne tsubut taisivat mennä kotiin, ja oletin että asia oli siinä.

Sitten tapahtui baari B, shotteja ja sen sellaista. Tilanne vaan vaati shotteja. (Kuvatodiste, olin baarissa B).

Herrasmies oli myöskin baarissa B. Eikä lähtenyt tyttöjen kanssa sinne rekkajatkoille. No mehän sitten mentiin kuitenkin, ja noin puolitoista tuntia myöhemmin odoteltiin taksia, joka veisi meidät majapaikkaan. Herrasmies soitti mulle. (En siis vieläkään tiennyt edes koko tyypin nimeä, saati että olisi niin paljon kiinnostanut että olisin kysynyt sitä keltään, mutta se oli jostain etsinyt mun numeroni.)

Kysyin, notta haluaisiko herrasmies lähteä tyttöjen kanssa jatkojen jatkoille, voidaan napata kyytiin kun mennään taksilla ohi. Herrasmies sanoi että joo. Noin 10min myöhemmin taksilla sitten pyssätään siihen miehen kohdalle, mää nousen taksista hakemaan että tuuksää. Niin ei. No ei se mitään, takaisin taksiin ja menoksi.

Sitten se paras osuus. Herrasmies päätti soittaa mulle vielä perään kertoakseen että ei voi lähteä jatkoille, koska minä olen niin ruma. Ai vittu tänks. 

Esitänkin muutaman avoimen kysymyksen:

  1. Mitähän ihmettä tapahtui?
  2. Mikä mussa on, että kohtaan jatkuvasti täysiä kusipäitä ja/tai idiootteja?
  3. Miksi se edes etsi mun numeron?
  4. Ja miksi piti erikseen soittaa ja kertoa että "en lähde jatkoille, koska olet ruma"?

En. Vaan. Tajua. Ikinä. Miehiä.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Tuo legendaarinen lausahdus sanottiin ääneen yli 10 vuotta sitten. Kyseisenä iltana tapahtui seuraavaa:

  • 20 naisesta 5 sai porttikiellon discoon.
  • joimme perinteisesti etkotequilaa.
  • 3 lainatut paperit jäivät baarin ovelle.
  • etkopaikan kylpyammeesta tippui kylkipaneeli.
  • viimeiset lähtivät kotiin 01:00.
  • riitelin poikaystävän kanssa koko bussimatkan Turusta Naantaliin puhelimessa.
  • seurauksena oli kaikille aivan käsittämätön darra, ja seuraavana päivänä piti esiintyä seuran joululuistelussa. Yritimme kaikki hengittää vain sisäänpäin, ja olla oksentamatta jäälle.

Tänään näen näitä samaisia ihania naisia monen vuoden tauon jälkeen. Ollaan aikoinamme kulutettu  samoja pukukoppeja, samoja jäähalleja, samoja koulunpenkkejä. Laulettu kisamatkalla bussissa Frendeistä tuttua Smelly cat -biisiä, taputettu refleksinomaisesti Frendien tunnaribiisissä (ja aina joku mokasi), naurettu, itketty pettymyksiä, juostu oksennus kurkussa rappusia, ommeltu paljetteja, laitettu tukkaan kookoksen hajuista hiusvoidetta, naurettu vähän lisää, syöty sisupastilleja ennen jäälle menoa, kiroiltu jäällä kun hampaan  välissä on sisua, oltu toistemme tukena ja parhaina ystävinä.

Nähdään naiset illalla ja nauretaan itsemme tärviölle! Tänään Swingahtaa!

Triviatieto: Ylläolevassa kuvassa olen 18. Puku, joka on päälläni, on kokoa M. Kun puku alunperin hankittiin, olin 14. Silloin sain puvun kokoa L. Tuosta puvusta on revitty huumoria, ja se oli kaikille niin pieni, että oli todella vaikea seistä selkä suorana. Tumman sininen helma on ommeltu jälkikäteen, koska puvun alkuperäinen helma oli kaikille aivan liian lyhyt (suorana seistessä näky oli suorastaan hävytön. Pun intended.)

Share
Ladataan...

Ladataan...

Huono idea 1: Voisin käydä vähän lenkillä. 

Seuraukset huonosta ideasta: Tämä juoksuhan sujuu. Jos juoksisi 10km noin tuntiin, pystyisköhän. Kas, pystyisi. Jaksaisinkohan mä juosta puolimaratonin. Helposti. Mähän ees tykkää juosta. Toisaalta, en mä tykkää tequilastakaan ja silti sitä joskus tulee juotua. 

Huono idea 2: Voisin juosta puolimaratonin.

Seuraukset: Mä tarviin uudet lenkkarit. Oih, tuolta intternetistä löytyisi pinkit lenkkarit. Ne on kyllä tyhmän näköset muuten ne juoksutrikoot. Varsinkin on on vähän pläski. Mut toisaalta, niitten kanssa olisi varmasti hyvä juosta. Ja jaksaisi pidempään (joo siis ei logiikkaa). Koskas niitä maratoneja olikaan...

*intternetin selausääntä*

Huono idea 3: Jos meniskin kahdelle puolimaratonille. 

Seuraukset: Jos menee kahdelle, niin tarvis varmaan oikeasti treenata. Sitten ei voi kyllä riekkua kovin paljoa. Tai voi, mutta pitää aikatauluttaa. Taidan kirjoittaa heti kalenteriin treenipäivät tästä päivästä kuukauden eteenpäin.

Luulen että en tänä(kään) kesänä löydä sitä omaa urheilijapoikaa. Ne juoksee kuitenkin mun ohi. Ehkä jossain kohtaa mun takapuoli on niin hyvännäköinen että jäävät hölkkäilemään taakse eivätkä pyyhällä ohi. Ehkä. Jyrkkä ehkä.

Share
Ladataan...

Pages