Ladataan...
Etkaisäänymuavarte

Käsi ylös kaikki te, jotka olette joskus olleet laihdutuskuurilla.

_o/

Sitten käsi ylös kaikki te, jotka olette repsahtaneet kyseiseltä laihdutuskuurilta sivupoluille?

_o/

Ja vielä käsi ylös kaikki te, jotka olette ajatelleet että "no nyt otan itseäni niskasta kiinni sitten"?

_o/

Itseään niskasta kiinni ottaminen, mikä mielenkiintoinen konsepti. Oikeastihan homma menee niin että ei ole mitään dieettejä eikä mitään ruokavalioita eikä mitään laihdutuskuureja. Syödään perusterveellisesti, liikutaan, ja kulutetaan enemmän mitä otetaan ravintoa sisään. Tadaa, tuloksia tulee. Ei nyt mennä siihen kun kehonrakennushommissa dieetataan tai kun halutaan kasvattaa lihasmassaa. Pysytään nyt tässä laihdutusjoogassa.

Miksi se on niin vaikeaa syödä perusterveellistä ruokaa? Heitellessäni paistopussiin pakastekasviksia, marinoimatonta kananrintaa ja perunasipulisekoitusta pohdin tuota. Se kun oli 10 kertaa helpompaa kuin pakastepitsan tai oikean pitsan hakeminen. Ja silti sitä sitten aina pohtii että voivoi kun on vaivalloista tehdä ihan itse. No ei ole. Se on vaan tylsää ja kunnollista. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin mielummin söisin päivästä toiseen suklaata ja sipsejä ja ranskalaisia ja hampurilaisia. Mutta kun se ei nyt vaan ole hyväksi minulle se. Lienee kuitenkin hyväksi itselle syödä siten että myös kroppa pysyy kunnossa. Pysyn täällä sitten pidempään lastenlasten riesana, hähä!

Siihen itseään niskasta kiinni ottamiseen kun liittyy aina se, että kun se ote lipsahtaa. Lähdetään noudattamaan itselle liian tiukkaa liikuntaohjelmaa, rajoitetaan omaa syömistä liikaa. Ja sitten tulee se hetki kun ote lipsahtaa ja tulee rysähdettyä maahan. Ja taas maanantaina mennään taas laihdutusjoogan pariin. Toiset tekevät ryhtiliikkeen kolmesti vuodessa: ennen pikkujoulukautta, uuden vuoden jälkeen ja siinä wapun tienoilla (salilla käy tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin normaalisti, sama juttu kuin tammikuussa ja ennen bikinikautta, mikä on muuten todella ärsyttävää kun ei meinaa sekaan mahtua), jotkut aloittavat aina ensi maanantaina. 

Minä huomasin kahden viikon sairastelun aikana käyttäväni "ihan sama mä olen kipeä ja saan syödä mitä vaan erityisesti jos siinä on suklaata"-tekosyytä ihan koko ajan. Eikä se niin väliä. Laihdutusjoogan sijaan ajattelin jatkaa perusterveellistä ja liikunnallista arkea.

Terveisin nimimerkki Onkohan 15h/viikko ihan realistinen liikuntatavoite ja siis taidan sitten tykätä avokadosta ruisleivän päällä vaikka en olisi uskonut -79

Share
Ladataan...

Ladataan...
Etkaisäänymuavarte

Facebook on täynnä kommenttia pakkasesta ja talvesta ja lumesta, ja ehkä noi 10% (jos sitäkään) aiheeseen liittyvästä kommentoinnista on positiivista. Tai ainakin näin yhden positiivisen kommentin. Totutusti tällä palstalla ärsyynnytään helposti ja valitetaan vielä helpommin, joten tässä pieni lista asioista, jotka ärsyttävät talvessa.

  • Uloslähdön hankaluus. Ei voi vaan lipauttaa jalkoja släpäreihin ja huitasta pihalle, vaan pitää pukea villasukat ja takki ja toppahousut ja talvikengät ja sitten vasta voi mennä.
  • Aina on liian kuuma tai liian kylmä. Erityisesti kaupungilla pyöriessä alkaa ottaa päähän kun heti kauppaan astuessa tulee hiki. Ja niitä pipoja ja hanskoja ja huiveja on ärsyttävä riisua vain sitä varten että hakisi vähän Reissumiestä lähikaupasta. Ja sitten kun menee taas ulos, tulee kylmä.
  • Pipo päässä näyttää siltä että olisi kalju. Kun on tukka kiinni ja vetää pipon päähän, niin näyttää pipopäiseltä kaljulta. Sitten kun sen tukan avaa niin sitten taas näyttää silloinkin tyhmältä, kun tukka tursuaa pipon reunan ja takin kauluksen välistä miten sattuu. Ja aina on tukka lysyssä kun se pipo on siinä ollut hautomassa.
  • Katukuvan harmaus. Kaikilla on tummat talvivaatteet. Erityiskirkkaana värinä voidaan pitää vaalean harmaata. 
  • Liukastelu sekä ulkona että sisällä. Ulkona teillä on jäätä, ja siihen voi liukastua. Sisällä kenkien pohjiin jää lunta ja sitten voi taas liukastua. Missään ei ole turvassa! Kotona voi liukastua koska kotona täytyy pitää villasukkia.

Tule jo kesä!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Etkaisäänymuavarte

Vihdoinkin pääsin sinne salille. Oon jo nähnyt untakin liikkumisesta, että lienee turvallista sanoa että oli vähän paljon ikävä.

Trikoot mahtuivat vielä jalkaan, niin ehkä peli ei ole menetetty. Otin ihan rauhallisesti (koska PT-ihminen oli myöskin salilla ja kyttäsi että en ala riehumaan siellä prkl) ja nautin kyllä joka hetkestä. 

Paitsi siitä hetkestä, kun mun viereen tuli kiertoharjoittelijapainojenkolistajamies. Se latasi kyykkytankoon painot, penkkipaikalle painot ja aloitti maastavedot. Ja joka toiston jälkeen kolautti painot maahan. ARGH! Kuuden toiston jälkeen kaveri katosi näköpiiristä noin viideksi minuutiksi, eli se varmaan teki jotain kiertoharjoittelujuttua. Varaten ainakin kaksi paikkaa. Oon lukenut liikaa Pakkista, koska alan bongailemaan salilta noita ärsyttäviä tyyppejä :D Kohta varmaan kirjoittelen itse sinne Pakkotoistolle...

Mutta se varailu. Varaatteko te paikkoja salilla? Mä saatan liikeparissa varata kaksi laitetta/penkin+käsipainot/kahdet käsipainot, mutta yritän olla jumittamatta sitä suoritustani kauheen pitkäksi. Ja jos on paljon jengiä salilla en vaan sitten tee liikepareja vaan perussarjoja.

Varailu, ärsyttääkö? Painojen kolistelu, ottaako päähän? Mitenkä on?

Share
Ladataan...

Pages