Ladataan...

Tuntuu että nykyisellään treeni on lähinnä vain kävelyä. Hyvällä tuurilla (jos jaksaa) niin myös juoksemista. Siellä täällä jokunen sali ja kerta viikkoon vähän luistelua. Entiseen akkajumppailotulitukseen ja tankoakrobatiakikkailuun ero on aika suuri, mutta myös hyvällä tavalla. Akkajumpassa ei voinut ihastella tällaisia maisemia:

Akkajumpassa ei tosin ikinä satanut vettä tai tuullut, mutta yritän tässä nyt kertoa itselleni miten hyvä idea on että käy joka päivä tunnin kävelyllä (satoi tai paistoi). Tänään lähettiin typyjen kanssa viettämään päivän toisia päiväunia ulos. On aavistuksen epäreilua että mä en saa osallistua päiväunille kuin mahdollistajana, mutta menkööt nyt sitten tämän kerran. Löydettiin kivoja paikkoja, esimerkiksi Liikennepuisto ja vanha pappila.

Maisemat on lähinnä mun iloksi, sillä typyt näyttivät tältä koko matkan:

Aamu alkoi täällä hieman epämiellyttävissä merkeissä, sillä jouduin viettämään tunnin hammaslääkärin tuolissa. Puoli naamaa puuduksissa ei ollut ehkä kivoin kävellä, mutta päätin silti edes vähän yrittää. Ja ei ne valehtele, raitis ilma piristää! Testasin myös blogeista tuttua vinkkiä. Pistin nimittäin huulipunaa. Saattaa äkkiseltään kuulostaa hölmöltä pistää lenkille huulipunaa, mutta kyllä siitäkin vaan jostain syystä tuli parempi mieli. En tiiä että miksi, mutta ei jäänyt viimeiseksi lenkkipunaksi tämä.

Toispuoleinen virne selittyy sillä puudutuksella. Mutta nyt keittiöön, valmistelen siellä seuraavaa Teennäisterveellistä purtavaa -postausta!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Mikähän siinä on, että blogimaailma on niin hemmetin outo. Otetaan esimerkkinä ensin vaikka sisustus ja koti. Mä luen muutamia sisustusblogeja puhtaasti siksi että musta on ihan älyttömän kiva katsoa kauniita kuvia kauniista kodista. Mua ei ala ärsyttää ko. bloggaajat sen takia että niillä on kuvissa siistiä ja nättiä. Kai niilläkin on joskus sotkuista, mutta mitä väliä. Mä tykkään niistä kauniista kuvista. Jos haluan katsoa sotkua, voin ihan rauhassa laittaa läppärin pois ja katsella ympärilleni, ja tuntuu että tässä oon ehkä vähemmistössä blogimaailmassa. Että eihän se oo aitoa ja todellista jos on siistiä, pitää olla sotkukuvia, se on aitoa se. Vai haluaako joku rehellisesti nähdä valokuvia siitä miten meillä on nytkin keittiön tuolin selällä kuivumassa pyyhe jos toinenkin? Mäkään en jaksa katsoa sitä, miksi joku muu jaksaisi? 

Musta on ihan täysin itsestään selvää että jos joku haluaa esitellä kotiaan, se koti siivotaan ensin nätiksi ja puhtaaksi ja esitellään vasta sitten. Mulle  vastaava asia on että yritän siivota ennen kuin tulee vieraita. Vain lähimmät ystävät ovat niin jotenkin etuoikeutetussa asemassa (tai ne pirulaiset tulevat ilmoittamatta kylään) että ei tule siivottua heitä varten. Mulle on jotenkin ihan sama että onko kenenkään koti miten sekaisin, mutta ei mua huvita blogeista katsella miten sotkuista muilla on. Mä tiedän ihmisiä joiden koti on aina kuin suoraa sisustuslehden sivuilta, ja tiedän ihmisiä joiden koti näyttää siltä että siellä olisi räjähtänyt pienen koko luokan pommi. Miksi näistä ensimmäinen on se "mahdoton"? Miksi niille siisteille kodeille ja kuville naureskellaan että no ei se ole niin oikeesti. Miten se sotku on jotenkin parempaa? Miten se tekee ihmisestä aidomman että sillä on eiliset sukat keskellä keittiönpöytää?

Blogimaailma, oot outo.

Share
Ladataan...

Pages