Ateenan matkamuistot

Ladataan...
Fitness Führer

Oletteko jo ihan kyllästyneitä tähän aiheeseen? Lupaan, että en enää jauha siitä maratonista (mitä nyt ihan pikkuisen, että vähänkö oli hienoa wohoo!), vaan keskityn ulkojuoksullisiin seikkoihin.

Olimme Ateenassa vain kaksi yötä, joten kovin perinpohjaisesti emme ehtineet kaupunkia koluta. Koska kyseessä ei ollut kaupunkimaraton, en voi edes sanoa nähneeni ympäristöä juosten. Muutamaan paikkaan kuitenkin ehdittiin, ja kuten asiaan kuuluu, paljon jäi vielä vastaisen varallekin.

Viimeiset tankkaukset mitä makoisimmalla minttujäätelöllä.

Olen ymmärtänyt, että Ateena jakaa aika lailla mielipiteet. Monet pitävät sitä rähjäisenä, sotkuisena ja ankeana. No olihan se aika räjähtänyt, mutta ei mielestäni hirveästi eronnut Kreikasta muuten. Ankeasta en ole samaa mieltä, vaan todellakin jäi hinku palata pian takaisin! Ehdotin jo tulevaksi kesäksi ensin Ateenan keikkaa ja perään saarihyppelyä, saa nähdä miten hyvin onnistun suunnitelmani myymään!

Meidän piti alunperin majoittua hieman syrjempänä ja hieman tasokkaammin - ja tuntuvasti edullisemmin - mutta hotelli oli ylibuukattu. Ylibuukkauksesta seurasi tolkuton sähköpostishow, ja asiaa hoitanut matkatoimisto Amoma oli kerta kaikkisen surkea ja palveli (sori) helvetin huonosti. Vältä kuin ruttoa!

Damn right it's my right! Juon frappea joka päivä kotona, mutta ei se ole sama kuin juoda sitä Kreikassa!

Onnistuin saamaan muuta kautta jonkun juuri peruman huoneen Best Western Amazonista - melkoinen tuuri ottaen huomioon, että sopivalla sijainnilla kaupungissa oli jäljellä lähinnä makuusalipaikkoja tai viiden tähden hotelleja.

Hotelli oli erittäin hyvällä, keskeisellä paikalla ja kelpo. Henkilökunta oli ystävällistä ja aamiainen yllättävän monipuolinen. Miinuksena huone oli pieni, ja sinne kuului melko lailla metakkaa kadulta, muun muassa heräilimme viereisen kirkon kelloon.

Toiveeni hotellin suhteen olivat kylpyamme ja aikainen aamiainen. Sain jälkimmäisen.

Maraa edeltävänä iltana kävimme syömässä Bakaliarakia o Damikos -ravintolassa. Ruoka oli aivan ihanaa ja Suomen tasoon verrattuna edullista. Ravintola sijaitsee maantason alapuolella, joten sinne on hieman vaikea löytää. Kaivaminen kuitenkin kannattaa! Vaikka emme vertailleetkaan viereisiin "turistiravintoloihin", uskoisin että tämä oli tasokkaampi. Lista ei ollut laaja, mutta makoisa ja sisälsi erilaisia kreikkalaisia kotiruokia.

Pikku alkupala, maalaismakkaraa ja ranuja. Itse söin friteerattua munakoisoa, joka oli kerta kaikkisen erinomaista.

Voi luoja miten hyvää tämä oli! Lammasta, riisiä ja porkkanoita, kastikkeessa tilliä, persiljaa ja sitruunaa.

Juoksun jälkeen suuntasimme 43 Sarantatrio -ravintolaan. Paikka aiheutti hämmennystä laumassa taksikuskeja, ja ainoastaan loistavan kreikantaitoni (lue kykyni änkyttää paikannimiä kreikkalaisilla kirjaimilla kirjoitetusta kartasta) ansiosta pääsimme perille. Tosin kartta melkein paloi siinä hötkässä, kuskimme oli nimittäin vähintäänkin puolisokea, ja edes jotain nähdäkseen hän sohi stendarilla ympäriinsä. Puuttuvan näön kuski korvasi ärhäkällä kaasujalalla ja vajavaisella itsesuojeluvaistolla, joten hyvä että olemme vielä hengissä. Jos moinen kyyti epäilyttää, niin metrollakin pääsee lähelle.

Joku papuhässäkkä, oli tulinen ja makoisa.

Itse ravintola oli sunnuntai-iltana lähes tyhjä. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja hinnat hyvin edulliset. Annokset olivat vähän tapastyyppisiä, ja niitä kehotettiin tilaamaan useampi. Varsinkin pistaasipähkinä-valkosipulitahnaa kannattaa kokeilla, se oli erittäin herkullista!

43 Sarantatriossa ei ollut vessoja miehille ja naisille vaan keijuille ja merirosvoille. En ollut ihan varma kumpi mieluummin olisin.

Molempina iltoina vedin jälkkäriksi gelatoa hotellimme nurkalla sijainneesta Le Greche -jäätelöbaarista. Jo pelkästään sattuminen samalle nurkalle tämän paikan kanssa riitti vakuuttamaan minulle, että hotellishow kääntyi lopulta odottamaani paremmaksi. Jäätelö oli todella hyvää ja laadukasta. Suosittelen kokeilemaan menthe stracciatellaa eli minttua suklaahippusilla. Tosin en usko että mikään niistä mauista (noin 30) pahaa olisi! Jätskin lisäksi tarjolla oli myös monenlaisia paakelseja.

Minttu teki niin suuren vaikutuksen, että en enää muista enää mitä nuo muut maut olivat, valkosuklaa-jokin ja tiramisu?

Tarkoituksenamme oli pistäytyä olusella Bock Beer Restaurant:issa, mutta maratonväsymys iski. Päädyimme menemään hotellin nurkille Athens Beer -nimiseen paikkaan. Olutvalikoima oli sielläkin riittävä, ja itse maistoin kreikkalaista Vergineä. Panimon vehnäolut oli toiseksi parasta, jota olen koskaan juonut! Athens Beeristä sai myös pientä syötävää, mutta se oli tyyriimpää eikä niin hyvää, mitä muissa paikoissa saimme.

Sitten viime Kreikanreissun Mythokselta oli tullut radler. Se oli varsin makoisaa!

Shoppaamiseen meillä ei ollut aikaa saati voimia. Toiveissani oli käydä O Oreivatis -nahkakaupassa, jossa on myyty käsintehtyä sandaalia, vyötä ja veskaa jo vuodesta 1936. Epämääräisen karttamerkintäni takia paikka jäi kuitenkin löytämättä, mikä vähän kaivelee. No eipä tähän vuodenaikaan ole sandaaleille käyttöä, mutta olisin halunnut sinne ihmettelemään ja hiplaamaan. Ja edes sovittamaan näitä:

Eivätkö olisikin olleet teemaan sopivat? Kuva nyysitty Oreivatis-nettisivuilta.

Toivottavasti pääsen pian takaisin!

 

P.S. Se maratoni oli kyllä tosi huikea!

P.P.S. Okei nyt lopetan.

***

I really enjoyed our little trip to Athens. Follow the links for some really nice greek restaurants, tasty ice cream and fancy sandals.

Share

Kommentoi

Ladataan...