Juoksemassa auringonlaskuun @Graceloppet

Ladataan...
Fitness Führer

On kuulkaa melkoisen surrealistinen tunne, kun itse etenee juosten yhteen suuntaan ja sivulta liukuu vastaan saari. Ja jos maisema todellakin lipuu ohitse, sitä ei kannata kovin tiiviisti tuijottaa. Muun kropan ja aivojen antaessa keskenään ristiriitaista informaatiota saattaa tulla vähän huono olo!

Kun juoksee oikein kovaan vastatuuleen, se tuntuu aika samalta kuin ylämäkeen juokseminen. Toiseen suuntaan samasta tuulesta taas saa melkoisen työntövaikutuksen. Muun muassa tämmöistä tuli huomattua, kun juoksin Viking Gracen kannella tunnin verran sunnuntai-iltana.

Sekin tuli testattua, että sanoo tiede mitä tahansa, äidit ovat oikeassa: vielä näin varhaisessa vaiheessa kesää meri on kylmä ja viima kova, ja semmoisissa oloissa kekkaloinnista helposti seuraa flunssa.

Mutta oli se sen arvoista!

Varauduin säkillisellä lisävaatetta kun en oikein tiennyt, miten pitäisi pukeutua. Tarpeettomiksi osoittautuivat!

Graceloppet järjestettiin viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa, ja se oli ilmeisesti myös ensimmäinen koskaan laivassa järjestetty juoksutapahtuma. Juoksureitti oli noin 300 metriä ympäri Viking Gracen ylintä kantta. Siinä mennessä ei voinut jälleen kerran välttää ajatusta siitä, että hullut juoksevat ja hulluimmat on numeroitu, sen verran kummallisissa oloissa oltiin. Tällä kertaa kaheleita oli paikalla parisenkymmentä.

Kovin paljoa enempää väkeä ei olisi radalle kerrallaan mahtunutkaan, sillä matkassa oli tiukkoja mutkia ja pujotteluja tuuliovien välistä. Tästä - ja melkoisesta viimasta - johtuen kovin kovaakaan siellä ei voinut mennä. Tai no, jotkut menivät kyllä. Pisin mitattu matka oli vaivaiset 35 kilometriä tunnissa (mutta mainittakoon nyt että GPS taisi mitata itse aluksen reittiä).

Reitillä oli iso digitaalikello, josta pystyi seuraamaan aikaa, ja järjestäjät laskivat juostut kierrokset, joten niillä ei tarvinnut vaivata päätään. Itse olin paikalla hauskanpitomielessä, enkä pyrkinyt juoksemaan mitään tiettyä matkaa. Ja koska ei ollut mihinkään kiire, pysähtelin myös kesken reitin ottamaan valokuvia.

Vähän ennen starttia.

Järjestelyt olivat muutenkin varsin sujuvat, taustalla hääri muun muassa Paavo Nurmi -maratonia järjestävä organisaatio yhdessä Viking Linen kanssa. Erityisten olosuhteiden takia tietysti turvallisuuteen piti kiinnittää erityistä huomiota: samalla kannella juoksijoiden kanssa ei ollut muita ihmisiä, muutama ensimmäinen kierros juostiin yhdessä valvotusti ja rauhallista vauhtia, eikä kannelle saanut tuoda mitään mahdollisesti tuulen mukana lähtevää tavaraa.

Sateen sattuessa juoksu olisi peruttu, samoin vammautumisten. Meitä pyydettiin juoksemaan varovasti ja muut huomioon ottaen, mikä oli kapeissa kohdissa välttämättömyys. Mahdollisissa seuraavissa Graceloppet-tapahtumissa varten toivoisin juoksuporukan jakoa kahteen eri lähtöön vauhdin mukaan, jo tässä pienessä porukassa vaihtelua oli ainakin kahdeksasta kahteentoista kilometriin tunnissa.

Tapahtuman lähtö oli yhdeksän jälkeen illalla kun alus oli jo liikkeessä, ja jos ei muuten niin maisemien takia viimeistään kannatti osallistua! Viking Gracen reitti menee Turun saariston läpi, ja sään ja sen myötä auringonlaskun kanssa sattui uskomaton tuuri. Tuulesta huolimatta kannella tarkeni t-paidassa ja caprimittaisissa trikoissa, ja liikkeessä oleminen mahdollisti sen, että säästä ja maisemista pystyi nauttimaan koko tunnin ajan.

Kyllä tuota maisemaa kelpasi katsella.

Pitäisi tietysti sanoa, että ihana maisemaelämys riittää, mutta itse olisin kaivannut vielä musiikkia. Sitä kuului vain yhdessä kohdassa reittiä, ja silloinkin jotakin geneeristä hissikamaa. Itse juoksukansi oli suljettu ulkopuolisilta, mutta kannustajat saivat olla seuraamassa tapahtumaa seuraavalla tasanteella. Heidän lisäkseen paikalle sattui lauma aasialaisia turisteja, jotka seurasivat tapahtumaa erittäin kiinnostuneina. Osa kannustajista seurasi juoksua tuopposet kourassa, ja yritin kinuta ohimennessäni hieman virvoketta, mutta eivät antaneet!

Juoksun jälkeen meistä otettiin vielä kuva (minkä unohdin hakea), ja hieman myöhemmin saimme yökerhon lavalla sekä skumppaa että diplomit. Koska itse juoksu kesti vain tunnin ja sijoittui myöhäiseen iltaan, jaksoi kaltaiseni tätikin vielä sen virkistämänä kukkua aamuyön puolelle.

Juoksin! Jee!

Graceloppet oli huikea ja mieleenpainuva kokemus. Jos se olisi mahdollista, niin varaisin saman tien paikan ensi vuodeksi! Ymmärsin, että tapahtuman jatko on vielä auki, mutta toivon todella, että näitä tulee lisää. Itse asiassa toivoisin, että jatkossa juostaisiin pidempää matkaa. Olisi aivan mieletöntä juosta kannella myöhään yöhön, mutta se lienee turvallisuusnäkökulmat huomioon ottaen mahdotonta.

Sattui ihan täydellinen sää!

Osallistuin Graceloppetiin ja koko risteilylle Viking Linen vieraana, enkä vastannut kustannuksista itse.

***

I attended Graceloppet running event on the deck of a cruise ship Viking Grace. It was quite an experience to run in a lovely summer night on a deck of a moving ship! I've been running in lots of beautiful places such as coastline of Las Palmas and Cote d'Azur but haven't seen a seaview quite like this before.

Share

Kommentit

Kuulostaa ihanalta! Paitsi vastatuuli! Meinasin kerran jättää koko juoksuharrastuksen kun oli niin kova vastatuuli, että alamäki tuntui ylämäeltä.

Mutta muuten kuulostaa ihanalta. Anteeksi, että siirsin keskustelun itseeni :D

FFFifi
Fitness Führer

Joo tuuli kyllä niin että tuntui että naama irtoaa. Mutta se helpotti sitten toiseen suuntaan juostessa kun ihan työnsi eteenpäin :D

Eipä mitään, mäkin tulen aina kommentteihin puhumaan itsestäni :D

ula (Ei varmistettu)

Olen kerran rahtilaivan kyydillä kesäkelillä jossain Välimerellä juossut kannella - siis ihan yksikseni lenkkeillyt, ja tavallaan se oli hauskaa, mahtavat maisemat yms., mutta metallikannella oli hiukan ikävä juosta, pamahteli ja kumahteli, ja alustana on kova, vaikka ei asfaltti, jolla yleensä juoksen, ole kait yhtään sen pehmeämpi. Tuuli tosiaan merellä tuntuu kannella juostessa, ja jossain kohtaa kantta kun sattui olemaan vesilätäkkö, oli se ihan karsean liukas. Laiva oli varmaan Gracea isompi, että kyllä siinä yhdellä kierroksella ihan kohtalaisen matkan sai juostua. Kyllä se laivan kuntosalin juoksumaton voitti ;)

FFFifi
Fitness Führer

Todellakin voittaa juoksumaton! Tämä ei ollut metallia, kai...en itse asiassa tiedä mitä se oli, mutta ei se kumahdellut yhtään. Ehkä se onkin metallia, metallista nuo laivat kai tehdään (voi hyvä ihme että sitä voi olla mistään tajuamaton :D), ja sitten siinä oli sellainen vähän tahmea maalipinta. Mikä olisi kyllä muuttunut vedestä liukkaaksi, mutta oli niin hyvä sää, että sitä ei tarvinnut pelätä. Kova alusta tietysti, mutta asfaltilla mäkin yleensä aina juoksen.

SatuHa (Ei varmistettu) http://rennostikuntoon.net

En tiennyt että tällaistakin on. Juokseminen alkaa tuntua entistä kiinnostavammalta harrastukselta. Pitäisi vaan hankkia kunnolliset urheilurintsikat.... ja testata mitä polvet sanoo.

FFFifi
Fitness Führer

Suosittelen kyllä! Varovasti kun lähdet, ja jatkat maltillisesti, niin eiköhän ne kestä :)

Kommentoi

Ladataan...