Ladataan...
Fitness Führer

Pumpuissa pohdittiin fitnessiä. Muistin, että luonnostelin aiheesta aiemmin tekstin. Tässä tulee. Juttuun on lisätty fiksu loppupäätelmä*.

Ensiksi varoitus: nyt on luvassa hutkintaa ilman tutkintaa. Tulinpa katsoneeksi toisella silmällä Jutta ja superdieetit -ohjelmaa. En ollut nähnyt ohjelmaa aiemmin, enkä nytkään katsonut keskittyneesti, vaan vilkuilin samalla kun tutkin suihkuverhovalikoimia netistä. Ensimmäinen vaikutelma, juututaan siihen hetkeksi: Aikauheeta, en halua vedellä näitä suklaita, aikakauheeta, millon mä olen viimeksi juossut, miksi mä oon näin laiska. Tämähän kuulostaa ihan hyvälle, vai? No siinä mielessä, että ohjelma tosiaan saattaa innostaa ihmisiä liikkumaan, itsellekin tuli sellainen olo, että jos nyt pari lihaskuntoliikettä edes. Toisaalta iski pieni ahdistus, että minussa on jotakin vikaa, kun nyt istun tässä suklaata syöden. Vika tosiaan saattoi olla minussa, mitä sitä nyt telkkuohjelmista ahdistumaan. Vähän kuitenkin kaiveli, että onko moinen ohjelma hyväksi vai lisääkö se (ulkonäkö-)paineita? Mistä päästäänkin vaikutelmaan kaksi:

En ole hirveän perillä fitnessurheilusta, joten saatan sohia ohi (pikainen kommentti palstani nimeen, minulle termi fitness tarkoittaa yksinkertaisesti liikunnallista ja tervettä elämäntapaa), mutta näiltä osin mitä tiedän, se hiukan vaivaa. En  kiistä, etteikö kyseessä ole urheilu (nimenomaan elämäntavan kannalta), mutta koen ongelmallisena sen, että lajin lopputuloksena on ulkonäkö. Kyllähän fitnessiä treenatessa seuraa mukana muitakin liikunnan (terveys-)vaikutuksia, mutta lopputulos, johon pyritään ja se, millä kilpaillaan, on ulkoinen olemus. Muutkin lajit muokkaavat vartaloa, mutta se ei ole itsetarkoitus. Joissain lajeissa arviointiin vaikuttavat myös ulkoiset seikat, kuten esiintymisasu ja -meikki tai vartalon linjat ja mittasuhteet, mutta pääpaino on kuitenkin suorituksella.

Vilkaisin eri fitnesskisojen tuomarointiperusteita,ja niissä todettiin myös kropan mittasuhteiden vaikuttavan arviointiin. Sekin tuntuu hiukan oudolta, sillä esimerkiksi raajojen pituuteen ei voi vaikuttaa. Urheilukilpailuissa ajattelisi treenimäärien ja kisoissa onnistumisen olevan se ratkaiseva tekijä, ei geenilotossa saatu ulkonäkö. Tietysti muussakin urheilussa synnynnäiset ominaisuudet vaikuttavat todella paljon, mutta tarpeeksi treenaamalla voi esimerkiksi lyhyt ja isolihaksinen henkilö juosta kovempaa kuin pitkä ja sirolihaksinen. Ainakin teoriassa.

On siinä hyvettä kerrakseen. Kuva täältä.

Antiikin Kreikan filosofit ajattelivat, että hyve näkyy ulospäin, joten treenattu kroppa kertoi siis myös sisäisestä kauneudesta. Olen osittain samaa mieltä. Itselleni vartalon ulkonäkö on treenin sivutuote, mutta ajattelen sen kyllä kielivän ihan hyvistä asioista, joskaan en nyt suorastaan hyveellisyydestä! En vastusta vartalon muokkaamista treenaamisella, ja olen kyllä iloinen näkyvästä kehityksestä. Sekin on minulle ihan sama jos jonkun toisen treenitavoitteet liittyvät pelkästään ulkonäköön.  Mutta jokin noissa kilpailuissa vaivaa.

Ei kai vaan se, että en itse pystyisi siihen? Mulla kun on lyhyet jalat ja tykkään syödä.

*Tulin tässä välissä siihen tulokseen, että mua vaivaa se, että fitnessurheilija on objekti, eikä subjekti kuten "perinteinen" urheilija.

 

I'm pondering over fitness competitions. Bothered by the fact that an athlete is a subject but a fitness competitioner an object. Still respect their dedication though.

Share

Ladataan...
Fitness Führer

Menin tänään edelleen kipeänä puolikkaaksi päiväksi töihin. Kun siellä oli jotakin äärettömän tärkeää, mikä oli hoidettava tänään. Lopputulos oli se, että päädyin tekemään täysin turhaa ja aikaa vievää hommaa. Siinä missä yleensä olisin pyöritellyt silmiäni, no tämmöistä täällä sattuu, suorastaan kihisin kiukusta. Että raahaudun tänne flunssaisena ja vaikka lapsetkin on kotona kipeänä ja joudun käyttämään hirveästi aikaa turhuuteen, joka olisi ollut vältettävissä hyvin helposti, jos muut asiaa hoitaneet vain olisivat viitsineet!

Kun lopulta pääsin töistä ja raahauduin kauppaan, pimeys riepoi suunnattomasti. Eikä pelkkä pimeys vaan ihan kaikki. Etupäässä kiukutti se, että en ole päässyt treenaamaan ja nyt tuntui, ettei enää huvitakaan. Ajattelin, että en kyllä jaksa mitään ikinä, puran tangon ja heitän lenkkarit ikkunasta jonkun ohikulkijan päähän ja hautaudun sohvalle loppuiäkseni juomaan kaljaa ja syömään karkkia.

Kun tulin kaupasta, minulla oli kassissa pelkästään terveellistä ruokaa ja uusi MeNaiset Sport -lehti. En tiedä mitä siinä tapahtui, mutta siis että mä olen super! Suorastaan supersankari!

Parempi näin!

Nyt syön hyvin ja inspiroidun. Opin lehdestä jo uuden termin lajilutka. Se on sellainen kevytlenkkarinen akka, joka vaihtaa lajia koko ajan. Taidanpa olla. Vai olenkohan mä lajipoly? Mulla kun on noi pari vakkaria ja sitten sellaisia, joihin mulla on vaan yhden illan suhde. Toisia muistelen ilolla ja toisia kauhulla. Joskus niistä tulee jotain vakavampaakin.

Onneksi tässä asiassa saa olla niin holtiton kuin haluaa ja se on jopa terveellistä. Hei tyyppi siellä kadulla, joo sinä just, heitätkö ne lenkkarit takas tänne ylös, emmä jääkään sohvalle?

 

Pissed off on a crappy monday, felt like giving up on training for good. Then I went to grocer's...yup, risky timing. But I came out with a bag full of healthy stuff and a fitness magazine. Like a real superhero!

Share

Ladataan...
Fitness Führer

Enkan takana en suinkaan ole minä, vaan ihana Oona Kivelä, joka teki Iron X -maailmanennätyksen Katsomo-ohjelmassa. 48 sekuntia, ai kauhia. Kurkkaa täältä, 3 minuutin kohdalla alkaa löpinä ja 4.30 itse suoritus. Ei ole helppo!

Ja mun kuusivuotias teki lunchboxin. Vähän avitettuna tosin, mutta olisi se itsenäisestikin mennyt. Se menee musta kohta ohi! Jokohan sitä olisi sen verran terve, että uskaltaisi itsekin tangolle? En ole tehnyt mitään liikunnallista päiväkausiin ja vähitellen alkaa mennä hermo!

Tämmöttinen on lunchbox taikka oinas, aika kiva. Kuva täältä.

Hot jooga -spekulaatioissani ollaan vihdoin siinä pisteessä, että tunti on varattu! Raporttia luvassa noin viikon päästä. Tanssitunti- ja muut liikuntakokeilut jatkuvat muutenkin, tulossa ainakin hoopdance ja voguing...hui!

Kurkkaa aikaisemmat jutut kokeiltua-tunnisteen alta. Tyypatuista löytyy muun muassa charlestonia ja burleskitanssia.

 

Lovely Oona Kivelä made a world record by holding the Iron X -pose for 48 seconds. Now that's harsh! Maybe my six-year-old will challenge her in few years' time, the little one knows already how to do a lunchbox... In the near future I'll be trying out hot yoga, voguing and some hoop dance... Previously I've tried out i.a. some burlesque and charleston.

Share

Pages