Ladataan...
Fitness Führer

*Postaus sisältää myös mainossisältöä*

Olette varmaan kuulleet niitä juttuja, että ennenmuinoin ihmiset saivat tekohampaat rippilahjaksi? Nykyisin tuo tuntuu hassulta kuriositeetilta, mutta sitä kannattaa miettiä hetki. Hampaat ovat todella niin vahingoille altista materiaalia, että ne voivat mennä totaalisesti pilalle vain muutamassa vuodessa: pysyvät tulevat suuhun noin kuuden - yhdeksän vuoden iässä, eikä siitä ole ripille pääsyyn pitkäkään aika. Siihen nähden suuri osa kohtelee hampaitaan melko huolettomasti, silloinkin jos puhdistuksesta huolehtii.

Sain tässä lähiaikoina testiin pari erityyppistä hampaidenhoitotuotetta ja kävin suuhygienistillä poistamassa hammaskiveä. Lisäksi kävin jututtamassa hammaslääkäriä eri tuotteiden vaikutuksesta ja turvallisuudesta sekä kysymässä, että miten pitäisi suhtautua hampaiden hoidon some-villitykseen eli oil pullingiin. Tältä pohjalta katsaus hampaiden hoitoon muutamalta kantilta.

Hampaiden hoito

Mitä tulee hampaidenhoitoon, niin sen osaltahan ei kuulu mitään kummoisia uutisia. Huolellinen harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä, mieluiten sähköhammasharjaa käyttäen, sekä hammaslangan käyttö ovat edelleen ne jutut. Säännöllinen tsekkaus hammaslääkärissä ja hammaskiven poisto suuhygienistillä ovat tärkeitä.

Harva meistä menee innolla hammaslääkäriin, mutta kuten minulle juuri painotettiin: mahdolliset reiät ja muut ongelmat hampaissa pahenevat odottaessa. Mitä nopeammin tilanteeseen puuttuu, sen vähemmällä työllä selviää. Yritän muistaa tämän itsekin. Puhdistuksessa käyn säännöllisesti, mutta tarkastus... En sanoisi että pelkään hammaslääkäriä, mutta pelkään sitä mitä häneltä kuulen. Hampaisiin syntyvät vauriot ovat peruuttamattomia, ja kaikki niihin tapahtunut vahinko aiheuttaa minussa suorastaan eksistentiaalista kauhua!

Vaurioita voi onneksi ennaltaehkäistä. Nykyinen napostelukulttuuri pilaa hampaat. Kaikki muu paitsi vesi ja hiilihapotettu maustamaton vesi aiheuttavat happohyökkäyksen. Mietipä kuinka monta kertaa päivässä syöt, ja kuinka monta kertaa heität suuhun puolihuolimattomasti jotakin? Karkki esittelystiskiltä, kourallinen pähkinöitä keittiön pöydän kulhosta, yksi keksi tarttui mukaan ohimennen, leivänpala maistiaiskonsulentilta kaupassa...ja kahvi silloin tällöin ehkä maidon lisäksi vaniljasiirapilla, vähän makuvissyä janoon, palkkari treenin päälle. Syömisten keskittäminen aterioille kuulostaa 80-lukulaisen ankealta terveysvalistukselta, mutta toimii (myös painonhallinnassa jos siihen on tarvetta!).

Jos on kova ryystämään happamia juomia, voi vaurioita vähentää juomalla ne pillillä. Mutta koska harvempi lykkää pillin suoraan nieluun, täysin haitaton vaihtoehto sekään ei ole. Hampaita ei vaurioita ainoastaan limpparit ja sidukat, vaan esimerkiksi vihreä tee aiheuttaa happohyökkäyksen makeutensa takia.

Syömisen jälkeen pitäisi odottaa vähintään puoli tuntia, sillä syödessä hammaskiille pehmenee, ja harjaus voi kuluttaa sitä. Suuhygienisti muistutti, että hampaat tulee pestä yöksi. Bakteerien määrä lisääntyy ja syljeneritys vähenee yöllä, mikä aiheuttaa reikiintymistä mikäli suuhun jää ruoanjämää sun muuta bakteerien ravinnoksi. Samoin hampaat pitäisi pestä ennen aamiaista, jotta suuhun kertyneet bakteerit saadaan pois ennen kuin niille taas tulisi ravintoa aamupalasi muodossa.

Harjaukseen hammashoidon ammattilaiset suosittelevat sähköhammasharjaa. Itse hommasin juuri uuden Oral B -harjan, jossa on kaikenmaailman ohjelmia ja ajastin. Harja hälyttää, jos sillä painaa liian kovaa, ohjaa siirtymään seuraavaan kohtaan hampaistossa ja riittävän pitkästä harjauksesta saa hymynaaman sekä tähtiä!

Kuka on harjannut vain kahden tähden arvoisesti! Itse harjaan niin, että saan viisi!

Hampaiden valkaisu

Enemmän kuin hampaiden kunto ja suun terveys, ihmisiä tuntuu kiinnostavan hampaiden valkoisuus. Valkaisuun on kaiken maailman keinoja, lähtien hammastahnoista hammaslääkärin luona tehtäviin valkaisuihin.

Valkaisevat hammastahnat toimivat niin, että ne poistavat tummentumia hampaiden pinnalta. Hammaslääkärin mukaan ne eivät välttämättä tee yhtään mitään, mutta ihmiset kuvittelevat että hampaat vaalenivat. Hammasluuhun tahnoilla ei voi vaikuttaa, vaan sen värin muuttaminen vaatii vaalennusainetta. Hammastahnaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota hankausarvoon: matala hankausarvo ei vahingoita kiillettä. Ja jos kiilteen jynssää pois, niin sitä ei enää saa takaisin! Hankausarvon lisäksi tärkeä seikka on fluoripitoisuus, 1500 ppm on suositeltava. Apteekeissa myytävä Yotuel on monille tuttu, mutta silloin kun itse käytän valkaisevaa tahnaa ostan Emmelleä, sillä on muuten samat ominaisuudet ja sama vaikuttava aine, mutta korkeampi fluoripitoisuus.

Emmelle-hammastahna. Minusta tuntuu, että se poistaa tummentumia hieman, mutta voi olla että näen mitä haluan!

Sain testiin iWhite Instant-hampaiden valkaisutuotteen*, jonka sanotaan olevan helppokäyttöinen ja turvallinen valmiste nopeaan hampaiden valkaisuun. Paketissa luvataan jopa kahdeksan sävyä valkoisemmat hampaat ainutlaatuisen kalsiumteknologian avulla.

Valmisteen teho perustuu ainutlaatuiseen FCC-menetelmään (Filmo-Crystallized Calcium, kalvokiteytetty kalsium), joka takaa nopean hampaiden valkaisun, poistaa värjäytymiä ja vahvistaa hampaita. Käsittelyn yhteydessä valkoiset kalsiumkiteet kiinnittyvät hampaiden pinnoille geelin sisältämien, kestäviä kalvoja muodostavien polymeerien avulla. Tämän myötä hampaat näyttävät heti valkoisemmilta. FCC-tekniikan avulla saavutettavissa olevan tuloksen tehostamiseksi valmiste sisältää myös innovatiivisen uutuusmolekyylin, joka ei myöskään sisällä vetyperoksidia. Kyseessä on PAP-molekyyli, joka hajottaa hampaiden pinnoissa olevia värjäytymiä vaikuttamatta hampaiden rakenteisiin tai pintoihin.

Paketissa on viisi kahden muotin pakkausta.

Kiikutin paketin hammaslekurille tutkittavaksi. Hän sanoi, että tuotetta voi turvallisesti käyttää, mutta mitään pitkäaikaistutkimuksia ei tällaisesta tuotteesta ole olemassa. iWhite ei myöskään vaalenna hammasluuta, vaan ikäänkuin värjää hampaan pintaa valkoisemmaksi. Tulos ei ole pysyvä, vaan haalistuu ajan kuluessa, ilmeisesti melko pian. Hammaslääkäri totesi, että pysyvämmän ja ajan myötä edullisemman tuloksen saa käymällä valkaisussa ammattilaisella. Hän suositteli iWhite tuotteita heille, joille vetyperoksidi aiheuttaa vihlontaa.

Olen testannut iWhitea nyt kerran (katso kuva). Muotit olivat yllättävän hyvän tuntuiset ja suuhuni sopivat. Töhnää piti hieman asetella pumpulitikulla, mutta muuten valkaisu oli todella helppokäyttöinen, paketti auki ja muotit suuhun. Valkaisutöhnän maku oli hyvin mieto ja vain aavistuksen verran ällö. Mitään kirvelyä tai kipua ei tuntunut, ja 20 minuutin aika meni nopeasti. Vastasin puhelimeen kerran, ja omasta mielestäni olin puhekyvytön, mutta soittaja ei ihmetellyt yhtään. Tiedä sitten mistä kertoo.

iWhite Instant -kertakäyttömuotit.

Yhden käyttökerran jälkeen en huomannut hampaissani mitään eroa. Paketissa on viisi valkaisukertaa, jotka suositellaan käytettävän viitenä peräkkäisenä päivänä, minkä jälkeen tulosta voi ylläpitää uudella kertakäsittelyllä silloin tällöin. Käytän vielä loput neljä, nähtäväksi jää mitä tapahtuu!

Oil pulling

Olette varmaan kuulleet oil pullingista? Esimerkiksi Kaikki mitä rakastin-Eeva kirjoitti siitä justiinsa. Metodi on osa intialaista perinnehoitoa ja ilmeisesti käytetty myös Euroopassa. Aamulla ennen syömistä, juomista tai hampaiden pesua purskutellaan suussa öljyä, suositeltavinta ovat kookos- ja seesamiöljy.

Öljyn purskuttelun sanotaan auttavan suunnilleen kaikkeen: parantavan ientulehduksen sekä ienten kuntoa muutenkin, vähentävän ienten vetäytymistä, valkaisevan hampaita ja poistavan hammaskiveä sekä vaikuttavan yleiseen terveyteen, parantavan aknen, migreenit, jopa astman ja diabeteksen. Tämä kaikki vain 20 minuutin purskuttelulla aamuisin!

Kuulostaako turhan lupaavalta? Kyllä. Huonot uutiset ensin: Haastattelemani suuhygienisti ja hammaslääkäri molemmat sanoivat, että oil pullingista ei ole hyötyä. Mitä nyt suun kuivuuteen se voisi jeesata.

Tenttasin tarkasti joka asian. Hampaiden valkaisun osalta oma teoriani oli että öljy imisi niistä värjäytymää samalla tavalla kuin öljyä käytetään vaalentamaan vahingossa liian tummaksi värjättyä hiusta. Asiantuntijavastaus oli että ei, öljy ei vaikuta hammasluuhun millään tavalla. Hammaskiven poistumiseen suhtauduttiin erittäin skeptisesti, eikä öljy saa vetäytyneitä ikeniä kasvamaan takaisin. Terveydelle haitallisten aineiden poistumiseen suun kautta öljyä purskuttelemalla ei uskottu, ja sairauksien parantumiselle ei löydetty mitään perustetta.

Sitten hyvät uutiset: Pitkällisten selvittelyjen jälkeen uskallan sanoa, että öljyn purskutteleminen on turvallista. Kasviöljyissä on hyvin vähän rasvahappoja eikä lainkaan glukoosia, joten ne eivät aiheuta happohyökkäystä. Sekä hammaslääkärin että suuhygienistin mielipide oli se, että jos kokee purskuttelusta olevan itselleen hyötyä, sitä voi harrastaa. On myös mahdollista, että öljy vähentää bakteerien määrää suussa. Mutta jokaisen hammasongelman suhteen ensisijainen hoito on kunnollinen puhdistus ja tarvittaessa käynti hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Näiden lisäksi voi käyttää öljyä jos haluaa, mutta sillä ei pidä korvata lankaamista ja harjaamista.

Itse olen kokeillut oil pullingia nyt pari kertaa, ja saatan pitää sen osana hampaidenhoitorutiinejani silloin tällöin. Jatkuvaan käyttöön se on yksinkertaisesti liian hankalaa. En myöskään noudata ohjeita siinä mielessä että aloittaisin aamuni öljyllä läträämisellä. Kaksikymmentä minuuttia hereillä aamusta, suu täynnä kookosöljyä ja vailla ruokaa saati kahvia on aivan liian räjähdysherkkä yhdistelmä, mieluummin sitten elän aknen ja tummempien hampaiden kanssa!

Toothguide -maitohappobakteerit

Sain testiin Toothguide -maitohappobakteereja*. Tuotteen luvatan parantavan suun bakteerikantaa ja auttavan ienongelmissa: Toothguide patentoidut maitohappobakteerit suojaavat aikuisten ja lasten hampaita ja ikeniä asuttamalla suun hyvillä bakteereilla, hajottamalla plakkia, tuottamalla antimikrobisia yhdisteitä ja neutraloimalla suun happoja. Maitobakteerien vaikutusta tukevat D3-vitamiini, fluori ja ksylitoli. Tablettien sanotaan auttavan reikiintymiseen, ientulehduksiin ja pahanhajuiseen hengitykseen.

Toothguide-tuotteita on sekä aikuisille että lapsille.

Kysyin tästäkin tuotteesta hammaslääkärin mielipidettä. Ehkä arvaatte jo, mikä oli vastaus? Kyllä, kunnollinen lankaus ja harjaus ensin ja niiden päälle voi halutessaan käyttää tällaisia valmisteita. (Sekä hieman tuohtunut avautuminen siitä, että ihmiset tulevat vastaanotolle ja haluavat jotakin tabletteja, joilla korvata hampaiden pesu kun he eivät millään viitsisi sitä tehdä!)

Itse uskon vahvasti maitohappobakteereihin, ja suhtauduin Toothguide-tabletteihin aika innokkaasti. Minulla oli pientä ientulehdusta päällä, ja ikenet ottivat itseensä aika lailla siitä hammaskiven poisto-operaatiosta. Ehdin syödä kaksi tällaista tablettia, ja tilanne parani selvästi. En sitten tiedä, oliko kyseessä vain sattuma, ehkä ikeneni olisivat toenneet samassa ajassa joka tapauksessa. Käytän mieluusti nämä purkilliset, ja katson sitten tilannetta että ostanko lisää. Saan helposti ientulehduksia vimmaisesta puhdistamisesta huolimatta, joten jos vaikuttaa että näistä on siihen apua, jään kyllä käyttäjäksi.

Tuotteelistetut maitohappobakteerit vaikuttavat lääkkeenomaisuudessaan luotettavilta ja ovat helppokäyttöisiä, mutta kannattaa muistaa että esimerkiksi hapankaalissa on näitä bakteereja luonnostaankin. Ehkäpä kunnon haarukallinen hapankaalia ja sen tehokas mässyttäminen (muun ruokailun yhteydessä!) ajaisi saman asian, sekä hampaiden että vastustuskyvynkin osalta?

 

*Merkityt on saatu testiin blogin kautta.

***

Use floss. Seriously, use it!

Share

Ladataan...
Fitness Führer

Muistatko vielä, kun Iltalehdessä zoomailtiin hanuriin ja tultiin siihen tulokseen, että pikajuoksijoiden pakaroista löytyy ylimääräistä? Kyseistä juttua kritisoiva postaukseni on Indiedays Blog Awardsien 2014 Vuoden blogiteko -ehdokas. Sarjassa palkitaan vuoden tärkein blogissa tapahtunut keskustelunnavaus tai kannanotto. Voittaja valitaan äänestyksen perusteella, joten jos olet sitä mieltä että on totaalisen pyllystä kirjoittaa tuohon sävyyn ammattiurheilijoiden (tai kenenkään) takamuksista iltapäivälehdessä (tai missään), niin käy klikkaamassa äänesi minulle.

Menikö täydestä tuo coolin bloggaajan tottuneeseen tapaan esitetty äänestyspyyntö? Ai ei? No tässä sitten vielä se oikea versio: OOOOO!!!!! Olen ehdolla!!!!! MITEN SIISTIÄ!!!! VÄHÄNKÖ HALUAISIN VOITTAA!!! ÄÄNESTÄ MINUA!!!! KIITTI TOSI PALJON!!!! SORI ETTÄ HUUDAN!!! Ja käytän hulluna huutomerkkejä MUTTA MITEN SIISTIÄ!!!

Äänestysaikaa on 6.4. asti, ja äänestäneiden kesken arvotaan arvotaan ASUS Fonepad 7 ja 5 lippupakettia Indiedays Blog Awards -juhlaan, jossa voittajat palkitaan. ESIM. MINUT SIIS JOS ÄÄNESTÄT IHAN HULLUN LAILLA! PAKOTA KAVERITKIN!

Yritän rauhoittua tässä. Pääasiahan on se, että asia sai paljon näkyvyyttä, ja toivon mukaan jotain asenteitakin muutettiin. MUTTA SILTI VUHUU!!!

Äänestämään pääset siis tästä linkistä! Kiitos!

***

I'm a nominee in Indiedays Blog Awards 2014. How cool! If you think that my post about Iltalehti's inappropriate article handling world champion runners butts & thighs was the most significant blog post of 2013, please cast your vote here. Or if you just want to show your support, I don't ask any questions, I ask only for the votes! Thanks!

Share

Ladataan...
Fitness Führer

Millainen oli unelmiesi matka, kysyi Trendi. No minä kyllä toivon, että se ei ole mennyt vielä. Aiempia unelmia olen toteuttanut juoksentelemalla siellä sun täällä.

Viime vuosien matkusteluni on koostunut lähes pelkästään juoksumatkoista. Nyt suunnittelen pientä kevätpiipahdusta ehkä Berliiniin, ja mietin ihan tosissani mitä teen siellä jos en voi juosta. (No meinaisin käydä ainakin Madonnan Hard Candy Fitness -kuntokeskuksessa, koska Madonna. Sekä Soul Flight -tankotanssikoululla. Ja jos voin juosta vähäsen, niin ohjattu juoksukierros olisi hauska sekin.)

Juoksutapahtumia voi kaivella maratonkalenterista, josta löytyy niin lyhyet kuin ultramatkatkin. Käytännössä joka ikinen viikonloppu on useampikin juoksu tarjolla, mutta jos ei halua suunnistaa junalla Saksan tai Ranskan maaseudulle jolkottamaan kolmen paikallisen kanssa, valikoima on hieman rajoitetumpi. Tosin uskon, että pieni tapahtuma viiden euron osallistumismaksuineen olisi hieno kokemus! Jos matka on jo varattuna, kannattaa käydä katsomassa kohteen "happening this week" -tyyppisiä nettisivuja, joilta voi löytää paitsi juoksutapahtuman, myös muuta kiinnostavaa kuten ohjattua ulkojumppaa tai vastaavaa.

Jos lähden lomalle "muuten vain" otan kuitenkin lenkkarit mukaan. Tämä on Kreikasta, jossa oli älyttömän kuuma kuten kuvasta voinee päätellä.

Osa ulkomaiden juoksutapahtumista on tosi kalliita, ja niihin voi olla vaikea päästä. Esimerkiksi Berliiniin on kauhea tunku ja arvontaan pitää osallistua noin vuotta ennen, Bostonin maratonille päästäkseen täytyy olla tosi nopea kintuistaan (jos pidän nykyisen maravauhtini kuusivitoseksi, pääsen mukaan) ja New Yorkissa maksat jo siitä, että osallistut arvontaan osallistumisoikeudesta. Lisäksi on mahdollista osallistua keräämällä rahaa hyväntekeväisyyteen tai matkatoimiston kiintiössä, joista ainakin jälkimmäinen tulee kokonaisuudessaan kalliimmaksi (mutta on toki helpompaa). Suomesta maratonmatkoja järjestää ainakin Vetikko Travel.

Osa taas on hyvinkin edullisia, esimerkiksi 2015 Las Palmasin maratonille pääsee nyt 30 eurolla, ja parhaimmillaan sitä rahaa vastaan on saanut kolme paitaa, trikoot, pyyhkeen, repun, heijastimen ja kassillisen ruokaa sekä kaiverretun mitalin (v. 2013). Ranskassa maksoin kympin 5 kilsan juoksusta, paidasta, mitalista ja ruokakassista. Moniin isoihinkin tapahtumiin pääsee mukaan melko viime hetkillä, esimerkiksi tämän vuoden Rooman maratonin ilmoittautuminen sulkeutui alle kahta viikkoa ennen lähtöä.

Vitonen Nizzassa. Edelleen viiden kilsan enkkani, en ole kyseistä matkaa juossut tapahtumassa koskaan muulloin.

Matkaa varatessa tulee ottaa huomioon se, että ehtii hakemaan lähtöluvan ajoissa. Niitä ei välttämättä jaeta enää kisapäivänä. Juoksutapahtumien nettisivuilta löytyy usein yhteistyöhotelleja, joissa voi saada kisapakettinsa toimitettuna suoraan huoneeseen. Mikäli lähtö on aikaisin, näissä paikoissa saatetaan järjestää myös tavallista aikaisempi aamiaistarjoilu tai eväsmahdollisuus. Muistakin hotelleista sitä voi kysyä, jos ei sitten hommaa aamupalaa itse. Joissain kisoissa, kuten Pisan maratonilla, starttipaketin saa lentokentältä: se on jo puhdasta neroutta!

Tukholman puolimaratonin jälkeen maistuu pulla.

Joissain maissa, kuten Italiassa ja Ranskassa, vaaditaan lääkärintodistus osallistumiskelpoisuudesta. Se pitää toimittaa järjestäjille etukäteen tai näyttää kisapakettia hakiessa, tapahtumasta riippuen. Täytettävänä voi olla valmis lomake, tai sitten jotkut toimittavat lapun jossa lukee tankerolla ranskalla että kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan, että kyseinen madame on tarpeeksi terve osallistuakseen juoksukilpailuun. Alla tulee olla virallinen leima, mutta eivät ne Ranskassa tajua jos leimassa lukee hammaslääkäri, häh häh.

Ensimmäinen maraton takana, Las Palmas.

Itse pyrin ajoittamaan juoksutapahtuman mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen lomaa. Ennen ei kuitenkaan voi kävellä katselemassa paikkoja, ja hermoillessa päivät menevät vähän ohi. Ruokamyrkytyksen vaarakin on vähäisempi kun maassa ei ehdi olla kovin pitkään! Juoksun jälkeen taas on (toivottavasti) hilpeällä mielellä ja voi vaihtaa vapaalle ruokavalioiden sun muiden suhteen. Mitä tulee syömiseen, niin ainakin vieraammissa ja ruuhkaisissa paikoissa kannattaa varata pöytä etukäteen tapahtuman jälkeistä syömistä ajatellen. Itse olen raahautunut umpiväsyneenä täysin väärään suuntaan Söderiä ja päätynyt siksi Pizza Hutiin. Olen myös katsellut kuinka jokainen sisäänpyrkijä käännytetään ovelta amputäydessä berliiniläisravintolassa, samalla kun olen itse tyytyväisenä leputellut uupuneita jalkojani hampurilainen toisessa ja saksalainen olut toisessa kädessä.

Jos on kiinnostunut shoppailemaan treenikamoja, niin varsinkin isompien tapahtumien expoissa on tarjolla vaikka mitä. Jokainenhan kuitenkin tajuaa, että niissä uusissa kamoissa voi juosta vasta tapahtuman jälkeen..! Pakkaamisen osalta taas kannattaa muistaa lykätä ne juoksuromppeet käsimatkatavaroihin, siinä ei paljoa naurata jos ne häviävät matkalla. Jos lähtee juoksemaan maratonia ja tietää tai epäilee saavansa taisteluvammoja, on hyvä valita muut kengät sen mukaan. Itse olen kokenut varvassandaalit parhaiksi jos vain sää sallii. Ne uutuuttaan kiiltävät korkosandaalit taas...no se ei ollut niin hyvä idea!

Tukholman puolimaratonin jälkeen maistuu pulla, taas.

Aika usein tapahtumien järjestäjät eivät puhu kovin kummoista englantia, joten kohdemaan kielen osaamisesta on apua ainakin jos on hermoiluun taipuvainen. Varmuuden vuoksi olen opetellut sanomaan maan kielellä että kaikki on kunnossa enkä halua keskeyttää, siltä varalta että ensiapuporukka tulisi kyselemään kesken juoksun. Koskaan ei ole tullut. Muutenkin olen ollut tosi onnekas, sillä olen aina päässyt lähtemään (ja terveenä) joka juoksumatkalle, enkä ole kertaakaan joutunut jättämään aloitettua juoksua sikseen. Kaiken varalta kannattaa huolehtia että vakuutus on kunnossa. Omaan matkavakuutukseeni on lisätty uinti, juoksu ja pyöräily myös tapahtumia koskien.

Toisen maratonin jälkeen Berliinissä.

Ainoa juttu mikä on vähän harmittanut, on se että emme pääse juoksemaan puolison kanssa yhdessä muuta kuin silloin kun olemme kahdestaan matkalla. Lapset ovat vielä pieniä, joten emme voi jättää heitä keskenään hortoilemaan vieraaseen maahan useamman tunnin ajaksi. Myöskään lastenhoitajan löytyminen ei ole osoittaunut ihan helpoksi. Toisaalta lähes kaikissa tapahtumissa järjestetään ohjelmaa myös lapsille. Pasta partyissa he syövät ilmaiseksi tai parilla eurolla, kylkiäisenä on musiikkia ja muuta ohjelmaa, ja minimaratonilla pääsevät pikkuisetkin juoksemaan. Ja ennen kaikkea saavat mitalit ja paidat! Osallistuminen maksaa joissain paikoissa, toisissa ei.

21 kilsaa kolmatta maratonia takana, Las Palmas. Takana oleva huolestunut jeevari pelasi varman päälle ja pukeutui toppaliiviin, lämpöhähän oli vain reilut 20 astetta.

Miksi ihmeessä sitten lähteä ulkomaille juoksemaan ja maksaa siitä? Voisihan kotimaassakin juosta, ja ilmaiseksi?

Juoksutapahtumat ovat koukuttavia, ja kivoja elämyksiä. Kuten matkatkin. Kun nämä kaksi yhdistää, siitä tulee vielä isompi elämys. Juoksumatka on kirjaimellisesti unelmamatka: siellä ollaan tavoittelemassa päämäärää, johon on usein valmistauduttu vuodenkin ajan. Kaikki tapahtumaan liittyvä: kisapaketin haku, reittikartan tutkailu, tankkaaminen, muiden juoksijoiden kanssa hengaaminen ja juhliminen toivon mukaan onnistuneen suorituksen jälkeen tuovat matkaan oman, erityisen lisänsä.

Lisäksi kaupunkiin tutustuu hauskalla tavalla kun siellä juoksee, vaikka ei niistä nähtävyyksistä paljoa tajua, tulee paikkaan silti henkilökohtainen suhde. Tapahtumissa saa myös kontaktia paikallisiin ja muihin turisteihin, sekä expossa että itse reitin varrella. Ulkomailla on usein erinomainen kannustus. En ikinä unohda sitä ranskalaismiestä, joka käytti hirveästi energiaa saadakseen kävelevän kanssaosallistujani jälleen juoksemaan: Mais madame! Non! Allez, allez!, enkä yhtäkään niistä tuntemattomista jotka ovat kannustaneet nimelläni, enkä niitä ystävällisiä vanhempia saksalaisrouvia, enkä varsinkaan sitä espanjalaistyttöä joka roikkui pyörän tarakan kyydissä ja huusi minkä kurkusta lähti...yleensä turisteille ollaan ystävällisiä, mutta juoksutapahtumassa turisti saa kyllä ihan erityiskohtelua! Paikalle sattuneet suomalaisetkin kannustavat aivan eri tavalla kuin Suomessa (muistan ihan kaikki teidätkin Tukholmasta, Las Palmasista ja Berliinistä!).

Monissa tapahtumissa on muutenkin mieletön meininki, esmerkisi Berliini mainostaa itseään ilmauksella 42 km street party, ja se on totta. Lisäksi tapahtumien ympärillä on muitakin bileitä kuten pasta partyjä ja afterpartyjä, joissa on samanhenkistä porukkaa, joten juoksumatkalla on tavallaan tuttujen seurassa koko ajan vaikka olisi reissussa yksin.

Kiinnostavia tapahtumia, joissa haluaisin juosta:

Tukholman maraton

Suomalaisten suosikki, ja suorastaan klassikko. Ilmoittauduin tänä vuonna, mutta unohdin maksaa joten en ole listoilla, jalkavamman takia onneksi. Jos ehdin toipua, väijyn juoksufoorumilta muiden epäonnisempien peruutuspaikkoja.

Lanzarote Wine Run

Lanzarote + viini + juoksu, tarvitseeko sanoa enempää? Sanon: ruokaakin on!

Transgrancanaria

Viisi eri matkavaihtoehtoa (17-125 km), vuoristoinen ultra. Näillä voimilla ainoastaan lyhyin alamäkiosuus tulisi kyseeseen.

Rooman maraton

Tämä on suunnitelmissa ensi vuodeksi!

New Yorkin maraton

Massatapahtumien massatapahtuma. Ehdottomasti joskus.

Ateenan maraton

Joku niistä. Enää pitäisi tietää, mikä on se oikea.

Bostonin maraton

When I'm sixty-four (ja edelleen kaksi minuutia nopeampi kuin nyt).

Nizzan maraton

"Yes you Cannes!" - kuka voisi vastustaa?

Istanbulin maraton

Maailman ainoa kahdella mantereella juostava maraton.

Marathon du Medoc

Ei kilpailuhenkisille, vaan herkkusuille!

Näiden lisäksi haluaisin toki juosta myös Barcelonassa, Pariisissa, muualla Italiassa kuin Roomassa, Virossa sekä tietysti Ameriikan puolella ja Aasiassa, siis ainakin. Maratonien lisäksi kiinnostavat lyhyet matkat ja kaikenlaiset hupailujuoksutkin. Niin paljon kiinnostavia tapahtumia, vain kaksi jalkaa!

***

I travel to run. Because everything is better when you run. The only downfall is that you'll look quite a mess in all your holiday photos.

Share

Pages