Ladataan...
Fitness Führer

Koska twerkkaaminen on nykyisin jokaisen alle 60-vuotiaan naisen kansalaistaito, olen näin vapun kunniaksi kerännyt Youtubesta parhaimmat twerkkaus-tutorialit. Mikä ei ollut ihan helppoa, vaikka olen katsonut näitä niin, että silmissä vilisee. Kirjaimellisesti. Klikkaa ja kurkkaa, niin tiedät mitä tarkoitan!

Tämä kannattaa katsoa tuosta epämääräisestä still-kuvasta huolimatta.

Niinpä, mitä mieltä tästä ilmiöstä nyt olisi? Ainakaan vappuna en ole mitään mieltä, vaan hytkytän ihan rauhassa menemään. Kulttuurirelativismi, kehollisuus, feminismi blaa blaa, palataan asiaan toukokuun puolella.

Kun nyt tuli kulttuurista puhetta. Jokainen aikaansa seuraava kulturelli ihminen haluaa olla jyvällä twerkkauksesta. Tässä matalan kynnyksen video meille sivistyneille ihmisille.

Seuraavaksi vähän enempi sitä tutorial-puolta.

Ja jos olet oikeasti kiinnostunut oppimaan, niin vielä pari.

Ensimmäinen on teknisesti vähän huono, ja kuvaajaksi pakotettu ihminen turhan flunssainen, mutta ohjeet toimivia.

Tämän viimeisen kohdalla älä pelästy ikärajaa, ei se ole kovin törkeä. Tai mitä nyt kukakin törkeänä pitää. Tässä on kyllä parhaat muuvit vapputansseihisi. Varo revähdyksiä!

Iloista vappua ja letkeitä ruumiinosia itse kullekin!

***

Celebrate May Day by learning to twerk!

Share

Ladataan...
Fitness Führer

Vierailin vieraalla salilla äskettäin. Seinällä oli ohjelappu, jossa sanottiin jätäthän liikkeissä neuvomisen ammattitaitoisten personal trainereidemme tehtäväksi. Tiedättehän miten uskomattoman ärsyttävää on, kun joku tulee latelemaan ohjeitaan. Jokaisella on yleensä kuitenkin hyvä syy siihen, miksi tekee jotakin liikettä ja millä tavalla sitä tekee. Vai onko?

Viime aikoina olen käynyt paljon tavallista enemmän kuntosalilla. Enkä ole välttynyt huomaamasta, että yllättävän isolla osalla kävijöistä ei tunnu olevan paljoakaan hajua siitä, mitä he ovat tekemässä. Joo, olen salikyylä, mutta kyllä näitä silmään osuu ilman aktiivista vahtaamistakin. Ja huomaa sitä positiiviseenkin suuntaan: tänään kanssatreenaaja vietti aikaansa niin puhtaassa lankussa, että sen olisi voinut kuvata oppikirjaan!

Kuvan sali ei liity tapauksiin.

Pointtinani ei ole arvostella muita salillakävijöitä. Minullakin on aivan varmasti puutteita ja suoranaisia virheitä tekniikassa, siitäkin huolimatta että yritän tehdä liikkeet mahdollisimman puhtaasti. On paljon mahdollista, että olen oppinut virheellisen tekniikan tai teen vähän sinne päin. Joitain liikkeitä jätän tekemättä koska en tiedä miten kyseinen muuvi tehtäisiin oikein. Kuitenkin on aika yllättävää, miten monet huitovat menemään ihan miten sattuu.

Toki varsinkin monijakoisessa ohjelmassa on monta liikettä, ja voi olla vaikea muistaa jokaisen oikeaa suoritustapaa kaikkine nyansseineen. Väsyneenä alkaa itse kukin lipsua tekniikasta, ja ilman peiliä ei ehkä huomaa, miten liikkeen suorittaa. Tiedä sitten kuinka paljon kyse on näistä, ja minkä verran siitä että tekniikkaa ei ole koskaan opittu ja se ei ehkä edes kiinnosta.

Monet salithan tarjoavat ilmaisen laiteopastuksen, ja kokemukseni mukaan samalla neuvotaan tekniikkaa. Mikäli liittyy kuntokeskuksen jäsenenksi, saa usein pari tapaamista personal trainerin kanssa kaupan päälle, joten ihan ummikkona tuskin tarvitsee mennä salille huitomaan. Luulisi myös, että on ihan perustietoa, että oikein suoritettu liike on paitsi huomattavasti tehokkaampi, myös paljon turvallisempi - ja että oikea suoritustapa siksi kiinnostaisi.

Räikeämpiä virheitä katsoessa suorastaan pelkää kanssaliikkujan terveyden puolesta. Viimeistään ajan kanssa väärät liikeradat ja vääränlaiset kuormitukset aiheuttavat vammoja joiden paranemiseen voi mennä pitkäänkin. Välillä tekisi mieli sanoa, että nyt menee metsään, mutta tuskinpa kukaan sitä kovin hyvin ottaisi. Itselläni ainakin voisi mennä hermo. Jos vaikka juostessani joku tulisi kommentoimaan lantion asennosta, niin lähinnä siinä olisi mielessä että kommentoijan nenä kaipaa uutta asentoa, parhaanihan kuitenkin yritän, viimeisillä voimillani raahautuessani!

Puhumattakaan nyt siitä, että missä vaiheessa kukakin on sillä tasolla, että paitsi huomaa virheet muiden (ja omassa!) tekniikassa, myös osaa korjata ne niin, että liike on sen jälkeen oikein suoritettu ja turvallinen. Se vaatii ehkä vähän muutakin kuin oman saliharrastuksen... Näistä innokkaista neuvojistahan kuulee silloin tällöin, tai kohtaa heitä itse. Neuvot ovat useimmin sellaisia, että treenaa kuten minä, eihän noilla painoilla/ liikkeillä mitään tuloksia tule. Semmoiset ohjeet ovat ainakin niitä, joita sopii antaa vain kysyttäessä!

Totta kai on jokaisen oma asia mitä salilla tekee. Mutta väärin tekeminen on paitsi turhaa, myös mahdollisesti vaarallista. Pitäisikö siihen siis puuttua? Neuvoisitko sinä virheellisesti tekevää, tai miten ottaisit jos sinua tultaisiin neuvomaan?

***

It has been quite a surprise to me that many people at the gym have no idea what they're doing. When this happens, would it be OK to give some advice or should everyone just mind their own business?

Share

Ladataan...
Fitness Führer

Eilen piti olemani puolikkaalla Tukholmassa. En ollut. Harmittaa, mutta ei niin paljon kuin etukäteen ajattelin. Olen siirtänyt fokusta Helsinki City Runiin ja elelen toivossa että pääsisin sinne.

Oletan, että olisin kyllä selvinnyt puolimaratonista eilen. Mitään ennätyksiä ei olisi voinut toivoa, mutta tällä tauolla niitä ei olisi voinut toivoa muutenkaan. Se, miten jalkani olisi sitten juoksuun suhtautunut on eri asia, joten päätin jäädä kotiin. Ei ollut ihan helppo päätös, kun kerran olen huomannut pystyväni jolkottamaan lyhyttä matkaa ilman ongelmia.

Näkemykseni vaihteli noin tunnin välein. Minkä takia seuraa vinkki niille, joiden kotoa tai lähipiiristä löytyy vammautunut juoksija: Niin kauan kuin juoksijasi ei selvästi vaaranna terveyttään päätöksellään, ole aina samaa mieltä siitä mitä hän meinaa treeniensä ja kisojensa kanssa tehdä. Päätökset ovat muutenkin vaikeita, ja se että ympäristö kyseenalaistaa niitä, tekee hommasta huomattavasti hankalampaa.

Kun vielä ajattelin lähteväni, sain onko tuossa nyt mitään järkeä -kommentteja. Tulin tulokseen, että ei varmaan ole. Kun ilmoitin päätöksestä jäädä kotiin, ihmeteltiin mutta sinähän pystyt juoksemaan!, mikä sai epäilemään että olen turhan varovainen ja kenties vain veltto laiskimus.

Jotkut onnekkaat HCR:illa vuonna 2013. Saivat vielä lyhyemmän matkankin, toisia sitten lykästää.

Uskon kyllä että tämä oli oikea päätös. Puntaroin uudelleen HCR:ia kun sen aika on. Siitäkään en voi odottaa muuta kuin lappu rinnassa juostua pitkää lenkkiä, ja toivoa että olisin maalissa edes ennen kuin kello osoittaa kahta ja puolta tuntia startista. Muuten olen ottanut kiikariin lyhykäisempiä juoksuja, niistä ainakin selviän, mutta pääsen silti juoksutapahtumafiilikseen! Lisäksi olen suunnannut ajatukseni syksyyn, jolloin toivon mukaan pääsisin kokonaiselle. Syyskuun 21. olisi maraton Mauilla. Mauilla! M-A-U-I-L-L-A!

Kunhan tämä nyt tästä lähtisi. Tänään kokeilin kuntopyöräilyä, ja se sekä tavallinen pyöräily tuntuvat olevan kaikista pahin mahdollinen liikuntamuoto. Jos joku pystyy selittämään miksi, niin kuulen mielelläni. Jotain iloisiakin uutisia: tein pena-ennätykseni ilman, että olin yhtään harjoitellut välissä! Ja tämä oli tyyliin viides kera kun ylipäätään penailin (penasin? penatin? vedin penaa?)! Ehkäpä vaihdan kokonaan painonnostoon. No en kyllä vaihda.

***

So I Did Not Start Womens Health Half Maraton in Stockholm yesterday, and it's quite clear that I need to stop fantasising Stockholm marathon too. But I'm happy to say I'm able to run very short distances, so maybe I'll race those for a while.

Share

Pages