Ladataan...
Fitness Führer

Sekä eilen että tänään tein jotakin, mikä aiheutti etukäteen syvää ahdistusta. Toisaalta tunsin myös itsetyytyväisyyttä siitä, että olen ihminen, joka tekee tällaisia asioita vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti. Kummankin asian jälkeen itsetyytyväisyys oli tiessään mutta ahdistus ei. Nyt, useita tunteja myöhemmin jälkimmäinen on lähes kadonnut ja ensimmäinen palannut.

Ai mitä tein?

Juoksin cooperin ja kävin hammaskiven poistossa.

Suosittelen, ei vaan painokkaasti kehotan, kaikkia tekemään samoin vähintään kerran vuodessa!

 

Poistattamaan hammaskiven siis. Cooperia en suosittele kenellekään. En missään tapauksessa, ikinä.

(Aion ottaa sen uusiksi tuossa vapun tienoilla. En ole ihan järjissäni. Mutta kuulin tänään tarinan, joka vähensi huolestumistani henkisestä tilastani huomattavasti: Eräs ihminen, jota en tässä viattomien suojelemiseksi yksilöi, ei ole ainoastaan juossut Spartathlonia - 246 kilometriä Kreikan vuoristossa - vaan on juossut toisenkin vastaanvanlaisen matkan:

- Edelleen Kreikan vuoristossa.

- Yksin.

- Vetäen perässään pientä kärryä.

- Nukkuen yönsä sadevesiputkissa.

Kyllä minä tuohon verrattuna olen tolkun ihminen.)

 

Mitä tästä opimme? No vaikka mitä! Yhden elämänohjeen sijaan saat kolme:

Askartelin netissä! Jäi varmaan sinne ikuisiksi ajoiksi pyörimään.

***

Tip for a succesful and happy life: learn to run so fast that your dentist can't catch you.

Ladataan...
Fitness Führer

Nyt alkaa liikunnallinen elämä! Treenaan joka päivä! Vähintään tunnin kerrallaan! Syön pelkkiä munanvalkuaisia ja spirulinaa! Kesällä olen bikinikunnossa ja juoksen kolme maratonia putkeen!

Kuulostaako tutulta?

Usein sanotaan, että aloittelevan kuntoilijan yleisin virhe on aloittaa liian kovaa. Saman tien tehdään tiukkoja treenejä ja usein. Ehkä karsitaan ruokavaliotakin rankalla kädellä. Upeiden tulosten sijaan seuraa joko vammoja, sairastuminen tai uuvahdus, tai kaikki näistä. Lopputulemana on motivaation menetys ja paluu sohvan uumeniin.

Tähän on pari syytä. Toinen on kaikki heti mulle nyt -ajattelumalli. Liikunnan ja ruokavalion aiheuttamia muutoksia saa odotella jonkin aikaa, ja usein sohvaperuna on tottunut siihen, että esimerkiksi oluen hörppäisemällä tai suklaata natustamalla saa hyvän fiiliksen saman tien. Totta kai on turhauttavaa jatkaa jotain, mikä vaikuttaa hyödyttömältä. Intensiteetin ja tiheyden lisäämisen ajatellaan tuottavan tuloksia nopeammin.

Toinen on se, että laihdutusohjelmista ja -lehtijutuista opitaan, että ainoastaan rääkkikuureilla saadaan tuloksia. Ruokavaliosta täytyy jättää pois paitsi sokeri ja alkoholi, tapauksesta riippuen ehkä rasvakin, myös kaikki prosessoitu ruoka, hiilihydraatit, viljat ja maitotuotteet. Kasvisten ja kananrinnan lisäksi saa - ja pitää - syödä kolme kourallista lisäravinteita päivässä.

Liikuntaa pitää harrastaa koko vapaa-aika, tai ainakin viisi kertaa viikossa. Eikä tietenkään mikään koiran ulkoiluttaminen ole liikuntaa! Oikeaa liikuntaa on mäkijuoksuintervallit, hiit ja tosi raskaiden vapaiden painojen nostelu. Varsinkin ilman viimeistä on mahdotonta muokata kroppaansa, pudottaa painoaan tai olla hyvässä kunnossa.

Onko mikään ihme, että tällaista ei jaksa kovin kauaa? Rajoitettu ruokavalio on todennäköisesti ikävä ja yleensä hyvin hankala. Kaikki eivät millään innostu mäkijuoksusta tai painonnostosta, joten mikäs muu siinä auttaa kuin lyödä hanskat tiskiin. Minä en ole liikunnallinen, ei minusta ole tähän.

Tein eilen lopputestit PT-asiakkaalleni, jonka kanssa olimme sopineet kahden kuukauden valmennusjaksosta. Asiakas ei halunnut käyttää treenaamiseen kaikkea liikenevää aikaa, vaan hänellä oli muita harrastuksia ja menoja, joista hän ei ollut valmis luopumaan. Treenikertoja kertyi noin kaksi viikkoon. Liian vähän! Eihän sillä saa mitään tuloksia aikaan! Vai?

Lopputestit osoittivat, että asiakkaan lihaskunto oli parantunut huomattavasti. Sekä vatsalihasten että jalkalihasten toistotestissä meni yli kymmenen toistoa enemmän - siis vain puolessa minuutissa. AMRAP-harjoituksessakin tulos parani selvästi, ja kehonhallinnassa oli havaittavissa huomattava muutos. Mittauslaitteita ei tarvittu, vaan paljaalla silmällä näki kropassa uusia lihasmuotoja ja -erottuvuutta. Parilla harjoituksella viikossa, ilman mitään viilausta ruokavalioon.

Aloittelija totta kai kehittyy nopeasti. Mutta pointti onkin, että aloittelija kehittyy myös vähällä vaivalla. Liikunnallisemman elämän aloittamisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että se koko elämä laitetaan uusiksi. Näinä superdieettien ja fitnessvimmailun aikoina voi olla vaikea muistaa, että suurin osa harrastaa liikuntaa leppoisasti muun elämän ohessa. Siitä tavallisesta, kohtalaisesta, ja jopa vähäisestäkin, liikunnasta on hyötyä.

Treenimääriä tarvitse radikaalisti lisätä edes harjoittelun jatkuessa. Mikäli haluaa kehittyä, harjoittelun pitäisi olla nousujohteista. Silti liikuntaa voi aivan hyvin harrastaa ilman, että koko ajan pitäisi saavuttaa jotakin enemmän. Monia se tosin alkaa kiinnostaa, kun on jonkin aikaa treenannut. Mutta jos ei ala, voi jatkaa sillä tasolla, jonka saa mukavasti sopimaan elämäänsä.

Myös ne isot tavoitteet on mahdollista ujuttaa sinne normaalin elämän oheen. Maratonille osallistuakseen ei tarvitse viettää jokaista vapaahetkeään lenkkipolulla, toisin kuin kuumottavat treeniohjelmat usein antavat ymmärtää. Säntillinen ja oikein kuormittava harjoittelu takaa parhaat tulokset, mutta läpäisyyn (ja elämykseen) riittää köykäisempikin treeni.

On ihan höpöä, että vain paljon ja kovaa treenaaminen olisi oikeanlaista harjoittelua. Ihan kaikki liikunta on hyvästä, ne koiran ulkoiluttamiset kuin pienillä painoilla salilla treenaaminenkin. Siitä pitäisi puhua paljon enemmän. Kuinka paljon helpommaksi moni kokisi uuden elämän aloittamisen ja ennen kaikkea sen jatkamisen, jos huomaisi että liikkumisen ei tarvitse olla ehdotonta, hirveän rankkaa tai aikaavievää?

***

New year, new me! This resolution lasts usually for about a month, then the motivation is gone. In many cases, that's because we think we need to train really hard and eat very clean. But the truth is, you can have results with moderate amound of exercise and by relaxed eating.

Ladataan...
Fitness Führer

Oletko aloittanut uuden elämän vuodenvaihteessa? Alkoiko laihis? Tai haluat muuten elää terveellisemmin? Oli tavoitteesi se tai tuo, tuli varmaan luvattua, että syöt enemmän kasviksia?

Kasvikset! Kuitua, vitamiineja, hivenaineita, mutta vain vähän kaloreita - ja hintaa. Monien mielestä ihan makoisiakin. Mikä siinä sitten on, että aina pitää luvata syövänsä niitä enemmän? Minne ne penteleet joka kerta jäävät?

Rakastan noita miniporkkanoita! Ja kuka muka arkena jaksaa itse tehdä hummusta?

Niillä, joilla on pääsy koulu- tai työpaikkaruokaloiden raastekaukaloiden äärelle, on helppoa. Ei muuta kuin lapioimaan lautanen puolilleen - jos nyt saa aikaiseksi. Me, joilla ei ole, tarvitsemme enemmän viitseliäisyyttä.

En tiedä teistä, mutta minulla siihen se kaatuu.

Saatan kyllä laittaa ruokaa, jossa on kasviksia, tai joka koostuu niistä. Vedellä juustohöylällä kurkkua leivän päälle. Mutta minulla ei ole pinnaa eikä voimia pestä, harjata, kuoria, raastaa, lingota, silputa, paloitella, pilkkoa ja mitä vielä niin, että tekisin salaattia tai saisin lastentarhailmaisua käyttääkseni tuorepaloja.

En usko, että monellakaan ruoanlaiton tai terveellisen syömisen este on ajanpuute. Vaan se, että ei yksinkertaisesti jaksa. Suklaa on valmista syötäväksi, sen kun avaa paperin. Sipsit lähtevät ääntä kohti kunhan vain vetäisee pussin auki.

Ja nuo porkkanat voi dipata tuohon hummukseen! Hahaa!

Onneksi ovela markkinamies (tai tuotekehittäjä ehkä ennemmin) on tajunnut, että kasviksia pitää voida syödä yhtä helposti. Nykyään kaupasta saa salaattia pussissa, naposteluporkkanoita ja miniluumutomaatteja rasiassa. I-ha-naa! Niin helppoa ettei laiskinkaan meistä voi valittaa, että nyt on liikaa hommaa. Ei muuta kuin kulhoon tai suoraan kitaan. (Ohjeen mukaan niitä ei ole hyvä syödä huuhtomatta, mutta hei, minä tykkään elää vaarallisesti!)

Tommiesit ovat parhaita, mutta näitä syön yleensä. Boksin päivässä.

Toki tällaisissa on huimasti kovempi kilohinta, eivätkä tuotteet ole esimerkiksi luomua, mutta kestävien elämänmuutosten salaisuus on siinä, että uutta tapaa pystyy oikeasti noudattamaan. Ja minä en ainakaan noudata yhtäkään tapaa jonka koen hankalaksi!

 

Kuvien tuotteet on ostettu lähikaupasta ihan normaalisti.

***

I love these ready to serve -veggies. Or at least almost ready to serve. I have no nerve to clean and chop. Without these my meals would be way more unhealthy.

Pages