Ladataan...
Fitness Führer

Nyt alkaa liikunnallinen elämä! Treenaan joka päivä! Vähintään tunnin kerrallaan! Syön pelkkiä munanvalkuaisia ja spirulinaa! Kesällä olen bikinikunnossa ja juoksen kolme maratonia putkeen!

Kuulostaako tutulta?

Usein sanotaan, että aloittelevan kuntoilijan yleisin virhe on aloittaa liian kovaa. Saman tien tehdään tiukkoja treenejä ja usein. Ehkä karsitaan ruokavaliotakin rankalla kädellä. Upeiden tulosten sijaan seuraa joko vammoja, sairastuminen tai uuvahdus, tai kaikki näistä. Lopputulemana on motivaation menetys ja paluu sohvan uumeniin.

Tähän on pari syytä. Toinen on kaikki heti mulle nyt -ajattelumalli. Liikunnan ja ruokavalion aiheuttamia muutoksia saa odotella jonkin aikaa, ja usein sohvaperuna on tottunut siihen, että esimerkiksi oluen hörppäisemällä tai suklaata natustamalla saa hyvän fiiliksen saman tien. Totta kai on turhauttavaa jatkaa jotain, mikä vaikuttaa hyödyttömältä. Intensiteetin ja tiheyden lisäämisen ajatellaan tuottavan tuloksia nopeammin.

Toinen on se, että laihdutusohjelmista ja -lehtijutuista opitaan, että ainoastaan rääkkikuureilla saadaan tuloksia. Ruokavaliosta täytyy jättää pois paitsi sokeri ja alkoholi, tapauksesta riippuen ehkä rasvakin, myös kaikki prosessoitu ruoka, hiilihydraatit, viljat ja maitotuotteet. Kasvisten ja kananrinnan lisäksi saa - ja pitää - syödä kolme kourallista lisäravinteita päivässä.

Liikuntaa pitää harrastaa koko vapaa-aika, tai ainakin viisi kertaa viikossa. Eikä tietenkään mikään koiran ulkoiluttaminen ole liikuntaa! Oikeaa liikuntaa on mäkijuoksuintervallit, hiit ja tosi raskaiden vapaiden painojen nostelu. Varsinkin ilman viimeistä on mahdotonta muokata kroppaansa, pudottaa painoaan tai olla hyvässä kunnossa.

Onko mikään ihme, että tällaista ei jaksa kovin kauaa? Rajoitettu ruokavalio on todennäköisesti ikävä ja yleensä hyvin hankala. Kaikki eivät millään innostu mäkijuoksusta tai painonnostosta, joten mikäs muu siinä auttaa kuin lyödä hanskat tiskiin. Minä en ole liikunnallinen, ei minusta ole tähän.

Tein eilen lopputestit PT-asiakkaalleni, jonka kanssa olimme sopineet kahden kuukauden valmennusjaksosta. Asiakas ei halunnut käyttää treenaamiseen kaikkea liikenevää aikaa, vaan hänellä oli muita harrastuksia ja menoja, joista hän ei ollut valmis luopumaan. Treenikertoja kertyi noin kaksi viikkoon. Liian vähän! Eihän sillä saa mitään tuloksia aikaan! Vai?

Lopputestit osoittivat, että asiakkaan lihaskunto oli parantunut huomattavasti. Sekä vatsalihasten että jalkalihasten toistotestissä meni yli kymmenen toistoa enemmän - siis vain puolessa minuutissa. AMRAP-harjoituksessakin tulos parani selvästi, ja kehonhallinnassa oli havaittavissa huomattava muutos. Mittauslaitteita ei tarvittu, vaan paljaalla silmällä näki kropassa uusia lihasmuotoja ja -erottuvuutta. Parilla harjoituksella viikossa, ilman mitään viilausta ruokavalioon.

Aloittelija totta kai kehittyy nopeasti. Mutta pointti onkin, että aloittelija kehittyy myös vähällä vaivalla. Liikunnallisemman elämän aloittamisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että se koko elämä laitetaan uusiksi. Näinä superdieettien ja fitnessvimmailun aikoina voi olla vaikea muistaa, että suurin osa harrastaa liikuntaa leppoisasti muun elämän ohessa. Siitä tavallisesta, kohtalaisesta, ja jopa vähäisestäkin, liikunnasta on hyötyä.

Treenimääriä tarvitse radikaalisti lisätä edes harjoittelun jatkuessa. Mikäli haluaa kehittyä, harjoittelun pitäisi olla nousujohteista. Silti liikuntaa voi aivan hyvin harrastaa ilman, että koko ajan pitäisi saavuttaa jotakin enemmän. Monia se tosin alkaa kiinnostaa, kun on jonkin aikaa treenannut. Mutta jos ei ala, voi jatkaa sillä tasolla, jonka saa mukavasti sopimaan elämäänsä.

Myös ne isot tavoitteet on mahdollista ujuttaa sinne normaalin elämän oheen. Maratonille osallistuakseen ei tarvitse viettää jokaista vapaahetkeään lenkkipolulla, toisin kuin kuumottavat treeniohjelmat usein antavat ymmärtää. Säntillinen ja oikein kuormittava harjoittelu takaa parhaat tulokset, mutta läpäisyyn (ja elämykseen) riittää köykäisempikin treeni.

On ihan höpöä, että vain paljon ja kovaa treenaaminen olisi oikeanlaista harjoittelua. Ihan kaikki liikunta on hyvästä, ne koiran ulkoiluttamiset kuin pienillä painoilla salilla treenaaminenkin. Siitä pitäisi puhua paljon enemmän. Kuinka paljon helpommaksi moni kokisi uuden elämän aloittamisen ja ennen kaikkea sen jatkamisen, jos huomaisi että liikkumisen ei tarvitse olla ehdotonta, hirveän rankkaa tai aikaavievää?

***

New year, new me! This resolution lasts usually for about a month, then the motivation is gone. In many cases, that's because we think we need to train really hard and eat very clean. But the truth is, you can have results with moderate amound of exercise and by relaxed eating.

Share

Ladataan...
Fitness Führer

Tänään mietin, että miten on mahdollista, että ihminen joka pystyy juoksemaan maratoneja, pelkää mennä spinningiin. Ylitin Postikatua, ja olin huolissani siitä, että mitenköhän oikein jaksan polkea koko tunnin. Milloinkohan sitä alkaa uskoa olevansa ihan kelpo kunnossa?

Ohjaajan suhteen kävi tuuri. Hän todellakin osasi vastata pelokkaaseen asenteeseeni. When you make a commitment, the fear disapperars, Kim sanoi. En ole ihan varma, mitä hän sillä tarkoitti, mutta päätin uskoa siihen. Nyt, ja jatkossa.

Virtuaalispinningin sijaan kuvituksena reaalista pyöräilyä viime kesän Helsinki City Triathlonista.

Kim sanoi paljon muutakin lohdullista ja kannustavaa, kuten Tiedän, että tämä on vaikeaa. Siksi teemme tämän yhdessä.

Se vain, että emme me mitään yhdessä tehneet. Kim ei ollut salissa kanssani. En tiedä, onko häntä oikeastaan edes olemassa. Kim oli valkokankaalla pyörivässä videossa esiintynyt virtuaaliohjaaja. Kuulostaa omituiselta idealta, mutta toimi erinomaisesti. Itse asiassa Kim saattoi olla parhaita ohjaajia, joiden tunnilla olen käynyt!

Ajelin rauhassa pimeässä, lähes tyhjässä salissa. Kim ohjasi ja kannusti erilaisten maastojen ja tehojen läpi. Sinussa on kaikki, mitä tarvitset onnistuaksesi, hän vakuutti. Muista, mitä haluat saavuttaa! Muistan, Kim. Haluan enkan.

Kun tuntui, että en enää jaksaisi polkea, oli Kimillä ohje siihenkin: Inspiroi ympärilläsi olevia! Sillä, että salissa ei ollut muita, ei ollut mitään väliä.

Kuten sanottua, en tiedä onko Kim oikeasti olemassa. Voi olla, että hän on spinningohjaaja, tai voi olla että hän on näyttelijä. Ehkä hänen nimensä ei ole Kim vaan Bethany. En tiedä sitäkään, onko hän kirjoittanut repliikkinsä itse. Mutta se joka ne on kirjoittanut, on nero. Tai ehkä kyse oli siitä, millä tavoin Kim/Bethany ne sanoi. Jos häneltä joskus loppuvat virtuaaliohjaajan hommat, voi hän ruveta vaikka uskonlahkon johtajaksi. Käännyn heti.

Nyt kun olen itse tehnyt PT-ohjauksia, tuntuu hyvin hämmentävältä, että nauhoite voi olla niin hyvä ohjaaja. Ja että tosiaan taisin oppia kyseiseltä nauhoitteelta jotain, paitsi oman treenaamiseni, myös ohjaamisen suhteen. Olen suhtautunut nihkeästi kaikenlaisiin tsemppilauseisiin, mutta ehkä en vain ole saanut niistä tarpeeksi hyviä käytännön esimerkkejä.

Kiitos Kim! Anteeksi, että en ensin uskonut sinuun! Mutta meillä suomalaisilla on vähän ennakkoluuloja sellaisten Go team! Exellent work! -tyyppisten huudahdusten kanssa.

*

Testasin tuntia SATS Elielillä, jossa näitä löytyy lukkarista monta tuntia monena päivänä viikossa. Viralliselta nimeltään tunti on Virtual Cycling. "Virtuaali"spinning sopii erityisesti niille, joiden aikatauluun tavalliset tunnit eivät sovi. Sekä heille, jotka haluavat polkea pari tuntia putkeen.

Tietysti tällaisella tunnilla täytyy tuntea laji, jotta pyörän saa säädettyä ja ymmärtää ohjeet. Virtuaalitunnilla on myös enemmän itse vastuussa treenin sisällöstä. Täydessä salissa on suurempi kynnys lusmuilla kuin tyhjässä, ja oikean ohjaajan valvovan silmän alla noudattaa ohjeita varmemmin. Itseään täytyy osata kuunnella, kun kukaan ei ole katsomassa perään. Huonona puolena mainittakoon myös uskomattoman ankea musiikki.

***

I tried Virtual Cycling -spinning class in SATS Eliel. I was doubtful, but the class was really nice and I liked the virtual instructor, Kim, very much.

Share

Ladataan...
Fitness Führer

Tapanani on ollut tehdä näitä ahdistuksen täytteisiä postauksia aina ennen maratonia. Nyt kun lopultakin olen siinä tilanteessa että en stressaa sekopäisenä itse juoksusta, ilmaantuu jotain muuta mitä hermoilla.

Randomisti aiheeseen liittyen: Kreikassa lenkillä otettu kuva.

Ateenan reissun osalta on sellainen meininki, että lähtö on lauantaina eikä meillä ole hotellia. Oli kyllä, huone varattuna ja maksettuna, mutta kuulemma sattui ylibuukkaus. Meille tarjottiin korvaavaa majoitusta jostain, ja siis todellakin jostain. Avokätisesti samaan hintaan huonommassa hotellissa, huonommalla sijannilla. Sanoin ehdotukseen että ei muuten käy, ja nyt sitten odottelen että mitä lie tässä tapahtuu.

Maratonin osallistujat kuljetetaan aamuvarhaisella busseilla tietyiltä metroasemilta lähtöpaikalle, joten en halua lähteä majoittumaan kovin kauas. Näköjään huoneita on vielä vapaana, mutta lähinnä hostellinmurjuissa tai viiden tähden lukaaleissa. Voi olla, että tulee vähän kalliiksi.

Hyvä puoli on se, että kyseessä ei ole ensimmäinen maratonini, voi luoja millainen paniikki silloin olisi päällä! Sekin on plussaa, että tässä ollaan turistimatkalle lähdössä eikä kovin odotuksin kauden päätapahtumaan, silloinkin voisi olla vieteri melkoisen kireällä. Tässä vaiheessa uskon, että homma jotenkin lutviutuu, mutta kehotan painavasti kaikkia tekemään matkavarauksensa miten tahansa muuten kuin Amoman kautta. Näin jälkikäteen googlatessa kuulemma ihan tavallista toimintaa kyseiseltä puljulta. Mitäs läksin.

Kreikkalaisen juoksukaupan ikkunassa oli kreikankielinen juoksulehti.

Mutta onneksi hyvääkin kuuluu!

Ensinnäkin lähi-Alepani on ottanut valikoimiinsa Kolmen kaverin jäätelön. Juuri sopivasti tankkauksen ajankohtaan! Ainoa pulmani tämän osalta on se, ostanko purkin jo huomenna vai vasta perjantaina, ja valitsenko taatusti herkullisen Mustikka & kardemumman vai uskallanko kokeilla jotakin toista makua? (Ajattelin että tällä kertaa en vedä överiksi tankkauksen kanssa, ja siksi meinasin että ostan vain yhden purkin.)

Toiseksi täytin Runner's Worldin maratonaikaennustelaskurin (voiko tuo olla sana?!) ja sain tulokseksi hilpeän 4:16. Hilpeän siksi, että nauran tuolle makoisasti vaikka toki samaan aikaan uskon itseeni täysin ja lähden hakemaan ennätystä juoksemalla 30 kilometriä ylämäkeen! Jos jotenkin yllättäen tulee ongelmia siksi, että en ole a.) juossut ylämäkeen, b.) juossut, meinaan toimia kuin saksalainen H.P. netissä kertoo: Anyway, the time limit is 8 hours. There is no need to hurry. I just took my camera with me and had lots of fun.

Jalkakin on kelpo kunnossa. Kävin poppamiehellä, joka muun muassa tökkäsi jalkapohjaa jollakin tikulla.

Tämäkin on Kreikasta lenkiltä.

Eikä muuten jää tähän hyvät uutiset! Sillä välin kun en valmistaudu maratonille, olen aloitellut personal trainer -ohjauksia. Teen fiiliksistäni vielä kattavammankin postauksen, mutta jotkut asiat täytyy päästä jakamaan heti!

Olen tavannut harjoitusasiakkaani muutamia kertoja, ja olemme tehneet niin testejä kuin ohjattuja treenejäkin. Alkuviikosta kävimme Trainer4you:n mittausasemalla tsekkaamassa lähtötilanteen polkupyöräergometritestillä ja kehon ikä -mittauksella, johon kuuluu muun muassa lihaskuntotestejä sekä verenpaine- ja kehonkoostumusmittaus. Tulokset olivat monelta osin erinomaiset, mikä sekä yllätti että ilahdutti meitä molempia ja lisäsi asiakkaan motivaatiota.

Hyvät tuloksetkaan eivät jääneet siihen. Meillä oli tänään ohjelmassa liikkuvuusharjoittelua, ja asiakkaani oli kertonut haaveilevansa spagaatista. Teimme siihen valmistavia venytyksiä, ja katsoimme mikä tilanne spagun suhteen oli. Menisikö kahdessa kuukaudessa, asiakas kysyi. Vähän riippuu, vastasin. Sitten kokeilimme spagujippoa, ja kas, ei tarvinnut odotella vuoden loppuun asti, vaan toisen puolen spagaatti meni saman tien! Jos en olisi näin iloinen, olisin varmasti kateellinen!

Semmoista kuuluu tämän lähtölaskennan ollessa käynnissä. Ennen ekaa maraa oli täysimittainen itukupaniikki, ennen tokaa pistin luottoni humpuukiin, ja ennen kolmatta otin ihan iisisti (ja söin samaa jädekkää mikä nytkin on mielessä).

 

P.S. Dokumentoituja spagujippo-onnistumisia on nyt laskujeni mukaan plakkarissa neljä (tai ehkä jopa viisi?). Kurkkaa ohjeet täältä, mutta muista olla varovainen ja kuunnella kroppaasi. Ne hasardit älä kokeile tätä kotona -ohjeet löytyvät täältä.

***

Bad news: Athens marathon is waiting. My hotel room in Athens is not. Never ever book anything via Amoma!

Good news: the carb loading is on, and they have my favourite ice cream in my nearest food store! My predicted marathon time is now 4:16 (hilarious - I'm happy if I finish under 5 hours)! My heel is kinda ok! My personal training customer had some exellent results in fitness tests, to both her and my surprise & joy! And she also managed to do a split today - something we tought would take about two months!

Share

Pages