Ladataan...
gg and the moon

Elämä täällä Nevada Cityssä - kaukana vähän kaikesta, 755 metrin korkeudessa meren pinnasta, vanhojen puiden varjossa - on koostunut päivistä, joita voisin elää vähän eri muodoissa yhä uudelleen ja uudelleen koko loppuelämäni ajan.

 

 

Hitaat aamut. Hampaiden harjaaminen terassilla, lempeiden auringonsäteiden lämmittäessä oikeaa poskea.

Lasillinen viileää vettä. Hidasta joogaa ja muutama punnerrus samaisella terassilla. 

Kylmä suihku. Kasvoöljyä ja deodoranttia.

Ihoa vasten pelkkä puuvillamekko.

Aamiaiseksi puuroa pilkotuista kauranjyvistä, päälle tuoreita luomumansikoita, nektariineja, pellavansiemenrouhetta ja mantelivoita.

Puiden latvojen tuijottamista, korviin kantautuu lintujen viserrys. Kirjoitan lauseita, sanoja, joskus sivuja. Jos on liian kuuma, istun sisällä nojatuolissa ja kuuntelen espanjalaista akustista musiikkia.

Iltapäivällä laitamme vaelluskengät jalkaan ja menemme kulkemaan jollekin lähipoluista. Tikkoja, kukkia, pöllöjä jossain kaukaisuudessa. Silloin tällöin ajattelen, josko vuorileijonia näkyisi ja olisiko se kaiken pelon keskellä myös aivan mielettömän upeaa.

Illallisen laitamme kiireettä, pilkomme vihanneksia, revimme salaattia, paahdamme pähkinöitä, keitämme riisiä. Katamme pöydän tai syömme missä milloinkin. Laseissa punaviiniä tai kuplavettä.

Illalla minun tekee aina mieli käydä istumassa lempikivelläni pihan reunalla, mutta huomaan hyttysten hyökkäävän kimppuuni, kun otan kaksi askelta ulkoilmassa.

Tähdet ovat niin lähellä, että melkein huippaa. Myönnän, että en uskalla myöskään katsoa niitä niin pitkään kuin haluaisin, koska karhuja on täällä melko paljon.

Yhdeksän jälkeen katsomme yhden jakson Rebecka Martinssonia, joka on todella hyvä ruotsalainen rikossarja. Ja joka kerta päätän kerrata ruotsia ihan huvin vuoksi. Ja tulee vähän koti-ikävä.

Löydät blogin myös Instagramista ja Bloglovinista.

Ladataan...
gg and the moon

Tämä on ensimmäinen kerta, kun matkustamme Kaliforniaan vegaaneina ja olemme olleet erityisen innoissamme tuoreiden vihannesten ja hedelmien ostamisesta. Täällä kasvaa niin paljon enemmän kasviksia kuin meillä, joten muistelimme ja vähän oletimme niiden olevan edullisempia kuin meillä Suomessa. Ja monet asiat ovatkin halvempia ja esimerkiksi tarjouksien avulla on erittäin helppo tehdä suuria säästöjä. Kuitenkin yleisesti ottaen kauppalaskumme on täällä paljon suurempi, kuin Suomessa.

Asumme nyt Pohjois-Kaliforniassa, vuoristossa ja täällä on vähän ihmisiä – luulen, että tämä vaikuttaa hinnoitteluun. Lisäksi eri kaupungeissa on erilainen verotus.

Tältä näyttää ensimmäisen viikon kauppakassimme sisältö: 

Oli pakko napata jo kaukaa tuoksuvia nektariineja ja persikoita, vaikka ei ole vielä täysin niiden sesonkiaika. 

Banaaneja.

Kuivattuja mustasilmä-, kidney-, musta- ja pintopapuja linssejä ja kikherneitä, niitä oleellisia ravinnon kulmakiviä.

Maissi on yksi lempiraaka-aineistani, ja täällä ihan superedullista – dollarilla saa yleensä 3-5 tuoretta maissintähkää.

Salaattiaineksia – ihanaa tummanpunaista salaattia, korianteria, porkkanoita, retiisejä, sipulia ja valkosipulia, paprikaa. Sitruunaa tai limeä kastikkeeksi, jos ei jaksa mitään vaikeampaa tehdä.

Kaura- ja mantelimaitoa. Olin ihan hämmentynyt, kuinka täällä luomukasvimaitoihin on lisätty vitamiineja, joskus karrageenia ja vaniljaa, EU:ssa tällainen on kiellettyä. Lisäksi maito on kalliimpaa, purkki maksaa noin kolme dollaria. Mutta edelleen, riippuu kaupasta ja kaupungista.

Parsakaalia ja avokado.

Lisäksi manteleita, chia-siemeniä, pellavansiemenrouhetta, kookosöljyä, tomaattimurskaa, bataattia ja salsaa, joista neljä ensimmäistä huimasti edullisempia.

Kaikki tämä oli yhteensä 96$.

 

Seuraavana päivänä söimme todella helpon, ravinteikkaan ja kesäisen värikkään lounaan: 

Valkosipulissa paistettuja kikherneitä tuoreella ruohosipulilla

Riisiä soijatilkalla

Avokadoa 

Salaattia, porkkanaraastetta, taateli-balsamico-etikkakastikkeessa nopeasti marinoituja punasipuleita, tuoreita retiisejä ja kaiken päällä paahdettuja manteleita

 

Edellisen kauppakassin sisällön ja pari lounasideaa löydät täältä.

Löydät blogin myös Instagramista ja Bloglovinista.

Ladataan...
gg and the moon

Havupuut ovat vaihtuneet palmuista kaktuksiin, lämpötila noussut kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneenviiteen.

Valo on lämmintä, keltaista, hitaasti värähtelevää. 

Jetlag on vielä voimissaan edellisen päivän lentomatkan jäljiltä. Olen nukkunut istualtani, nojaten ikkunaan, polviini tai maaten koko takapenkkien pituudelta epämukavasti turvavöihin köytettynä.

Tämä on pisin automatka, minkä olen yhdessä päivässä tehnyt – 14 tuntia autossa muutamine pysähdyksineen. Istuimme autoon vähän kuuden jälkeen aamulla ajaaksemme Arizonaan muistamaan ja juhlistamaan J:n edesmennyttä setää. Olen iloinen, että pystyimme menemään paikanpäälle, vaikka tilaisuus onkin, mitä on.

Ajaessamme aavikon halki on vaikea käsittää, miten ihmiset ovat asettuneet tänne. Asteita on yli neljäkymmentä, ilma niin kuivaa, että nenäni vuosi verta pariin otteeseen ja jotenkin ihmisasutuksen ylläpitäminen, jatkuvasti päällä oleva ilmastointi ja ylisuuri veden kulutus vaikuttaa todella luonnottomalta. Olisi mielenkiintoista lukea alueen historiasta lisää! Nyt kuitenkin ihmisiä vetää puoleensa edullinen asutus ja verovapaat ostokset.

Suoraa moottoritietä ympäröivät tuntien ajan lukemattomat eläinten tehotuotannon alueet, jotka muuten haistaa kilometrien päähän. Olemme ajaneet tästä ohi ennenkin, mutta jotenkin ennen vegaanin ajattelutavan omaamista en nähnyt tätä samaa näkymää samalla tavalla. Kilometrejä ja kilometrejä pinta-alaa peitettynä vaatimattomilla rakennelmilla, jossa tuhansia eläimiä kasvatetaan ihmisten ruoaksi. Ja vielä tuolla aavikolla, jonne pitää rahdata ihan järjettömästi ruokaa ja vettä. Eläinten lisäksi siellä kasvatetaan valtavasti manteleita, sitruunoita ja vissiin ihan mitä vaan. Huomaa aika kirjaimellisesti syyn siihen, miksi maaperämme on köyhtynyt ja kasvistemme ravintoarvot laskussa. 

Hauska juttu kävi, kun ajoimme muistotilaisuudesta hotellille vaihtamaan vaatteita: näimme auton ikkunasta Loving Hut-nimisen ravintolan, johon törmäsimme ensimmäistä kertaa Sloveniassa. Tai itse asiassa bussiasemalla Triestessä odottaessamme bussia Ljubljanaan juttelimme yhden miehen kanssa ja kysyimme hänen ruokasuosituksiaan kaupunkiin. Hän mainitsi edullisen ja loistavan vegaaniravintola Loving Hutin, jossa päädyimmekin syömään kaikkina kolmena päivänä. Suomeen tullessamme löysimme samaisen ketjun ravintolan, vähän eri vivahteilla. Ja nyt, jossakin beef jerkeyn ja bbq:n luvatussa maassa törmäsimme siihen jälleen! Emme tosin olleet yllättyneet, että jokainen annos sisälsi jotakin feikkilihaa, mutta se oli kyllä parasta, mitä olen koskaan maistanut.

Löydät blogin myös Instagramista ja Bloglovinista.

Ladataan...
gg and the moon

 

- Oranssi mekkoni ja farkkupaita, joita olen pitänyt ylläni viimeiset kolme viikkoa. Ja kyllä, joka päivä, ainakin hetken aikaa. Ostin mekon 9 vuotta sitten Indiskasta ja rakastan sitä edelleen. Siinä on muutama reiän alku ja se on matkannut kanssani mantereelta toiselle, yksi ehdottomista lemppareistani. Farkkutakki löytyi Kallion jostakin vintageliikkeistä olikohan se 2012 kesällä, Flow-viikonloppuna. Se oli ihana päivä.

- Helsingin Kallion Soi Soin hamppurilainen on ollut lemppari vuosia, mutta vasta nyt muistin sen olemassaolon kahden vuoden jälkeen. Aaaaah, niin hyvää mättöhampparia, eikä ole tarvinnut maksaa eläinten tehotuotannon tukemiselle senttiäkään.

- Koti-illat. Toukokuu on ollut täynnä juhlia ja niihin valmistautumista, joten niiden vastapainona koti-illat ovat tuntuneet entistäkin rakkaammilta.

- Mustikka-mansikka nice cream, jota J on toivonut minun tekevän joka ikinen päivä :D Niin hyvää ja ravinteikasta.

- Madaran Pihlaja Glow - kasvoöljytipat ovat kyllä hehkutuksen arvoisia! Tykkään tästä jopa enemmän, kuin siitä toisesta pipettiöljystä. Huumaava sitruksinen tuoksu ja erittäin nopeasti kuivuva öljy jättää ihon raikkaaksi ja heleäksi.

- Natalia Lafourcade, uusi tyttöihastus (okei, girl crushin suomennos on jotenkin todella tökerö :D). Niin suloinen ja upea ääni ja tapa olla ja laulaa.

- Ylipäätään musiikki. Childish Gambinon This is America on upea taideteos ja kannanotto, Jason Mrazin Have it all soi päässä koko ajan, Macka B:n Wha Me Eat on niin hauska ja tärkeä biisi, Tigers in the Sky uusi löytö, jonka Another State kappaleen olen kuluttanut aika puhki.

- Tuleva reissumme.

- Ulkona syöminen. En raaski syödä ravintoloissa kovin usein lounasaikojen ulkopuolella, mutta nyt en malta odottaa, että pääsee takaisin Väinöön, Zucchiniin ja Silvopleehen.

- Idätyskansi. Aiemmin meillä muutaman yön yöpynyt ystäväni toi mukanaan idätyskannen, jonka saa helposti kierrettyä perus lasipurkkiin. Ja siinä on myös sellainen ”ständi”, johon purkki nojaa just täydellisesti idätyksen kannalta, valuttaen ylimääräiset vedet pois.

- Viime sunnuntain veneretki vanhempien kanssa, yhdessähengailu ja sushin valmistaminen porukalla. Yksi rentouttavimmista päivistä!

- Päiväunet nurmikolla. Erityisesti töiden jälkeen.

- Viimeisen työvuoron jälkeen kävin ystäväni luona viemässä kotiavaimeni, sillä hän tulee meille asumaan ja katsomaan Jupiteria. Kun hän tuli avaamaan minulle porttikonkia, hänellä oli mukanaan tuorepuristettua appelsiinimehua viinilaseissa ja mitä muikein hymy! Oli aivan ihanaa aloittaa loma siemaillen kylmää mehua ja jutellen lämpimällä sisäpihalla. Ah.

- Syreenit. Tottakai.

- Yksi ystäväni, jonka kanssa olemme lähentyneet aivan eri tavalla viimeisten kuukausien aikana. <3

Löydät blogin myös Instagramista ja Bloglovinista.

Pages