Ladataan...
Glass Horses

Flunssan kourissa katselin ihastuneena pikkulintuja kadun varressa. Niiden pientä ja niin vaivattoman söpöä hyppimistä ja liikehdintää. Kadun varressa tiipersi ainakin toistakymmentä pikkulintua, mutta vain viisi uskalsi pyöriä jaloissa.

Tunnen monia ihmisiä, jotka vihaavat pieniä ja isoja lintuja, mutta lähinnä pieniä. Ne pyörivät kesän aamuöinä mäkkärin nurkilla kerjäämässä ranskalaisia. Siksi Helsingissä (varsinkin) näkeekin melko pulleita varpusia. Hyvin syöneitä, sanoisinko. Aurinkoisina kesäpäivinä pikkulintuja pyörii terassin läheisyydessä, ja monia saattaa ärsyttää pienet piipertäjät. 

"Terasseilla oleskelevat linnut eivät aiheuta erityistä turvallisuusriskiä esimerkiksi tarttuvien tautien, kuten salmonellan, suhteen, vaikka niin usein vastoin parempaa tietoa, esitetäänkin. Tärkein syy, miksi linnut oleskelevat terassilla on ruoka. Linnut ovat löytäneet helpon ravintolähteen. Ne eivät oleskele terasseilla, jos niiltä ei löydy syötävää."

lähde: BirdLife Suomi

Puistossa saatan jäädä tuijottamaan pieniä lintuja, kun muut jatkavat höpinöitään. Saatan pysähtyä ottamaan kuvia, tai muuten vain nostaa katseeni ylös vihertäviin puihin. Pikkulinnuista tulee hyvä mieli. Hieman pöhköjä, mutta ne on ihan okei. Eikö? Ainakin kissoillani ja minulla on jotakin yhteistä, kun katselemme parvekkeelta visertäjiä.

Kuvan pikkulinnut sirpittivät Viikissä.

Share

Ladataan...
Glass Horses

Missä on kesä, missä on aurinko, joka meitä lämmittää kun yöllä juoksemme rantaan uimaan, varpaat kastamme märkään hiekkaan. Missä on kesä, kun eniten sitä kaipaan. Oi, kesä.

kuvat: Spell and the Gypsy

Share

Ladataan...
Glass Horses

Tänään ajattelin vihdoinkin pitkästä aikaa laittaa ihanat minishortsini jalkaan, satoi tai paistoi.

No, vaikka ulkona ei kirjaimellisesti satanutkaan, olisi sitä vettä voinut minä hetkenä hyvänsä tipahtaa saavillinen niskaan.

Mutta, metrossa - kuinka syvällistä, mietin miksi en aikaisemmin ole käyttänyt shortsejani. Ne ovat käytännölliset ja hyvännäköiset lyhykäisyydestään huolimatta, mutta yhtä asiaa en ajatellut, kunnes nousin metrosta.

Tiedätte metron oranssit kylmät muoviset penkit? Right? Helteisenä (ja varsinkin painostavana päivänä) kesäpäivänä liimaat nihkeät reidet penkkiä vasten ja huomaat että omistat pian mukavat painaumat reisissä. Kulje siinä sitten hymyillen ja seksikkäästi.

Pahemminkin olisi voinut käydä...

Kolme vuotta sitten käydessäni Italiassa, join aamukahvini hotellin terassilla, joissa oli ihanat ja mukavat rottinkituolit, ainoa huono puoli niissä oli, että pehmusteet olivat liian pienet tuoleihin verrattuna ja muistoksi jäi mukavat rottinkikuviot reisiin puoleksi päiväksi, ei, enkä tietysti tiennyt sitä, ennen kuin mukava italialainen poikaporukka huuteli perääni ja ystäväni kertoi, että he nauroivat mukaville jäljille reisissäni. Minua ei naurattanut - porukkaa kyllä.

Siitä lähtien olen tunkenut joko paidan/takin tai jopa laukkuni reisien ja tuolin väliin, jotta välttyisin näiltä jäljiltä. Toisinaan taas unohdan sen - kesäkuumina iltoina ei jaksa muistaa tämmöisiä pieniä juttuja.

kuva: weheartit

Oli miten oli - aion kulkea koko lomani minishortseissä. Jäljillä ja ilman. Satoi tai paistoi.

Ihanaa kesää!!

Share
Ladataan...

Pages