31. toukokuuta

The Good Morning

Palataan hetkeksi yo-juhliin. Olette toivoneet raakakakkujen ja muiden tarjoamusten reseptejä. Katsotaan niitä sitten myöhemmin, sillä nyt tuntuu luontevalta kirjoittaa tämän hetkisistä fiiliksistä ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Kiitos Fresitalle skumpista, vieraille läsnäolosta, kavereille rattoisasta illasta ja äidille juhlien järjestelystä. Kiitos ylipäätään siitä, että on koti rauhallisessa ympäristössä, jonne palata välillä. Erityisen kivaahan tänne oli palata juhlien merkeissä. Kiitos vanhoista kavereista, joiden kanssa tuntuu siltä, kun oltaisiin vasta eilen nähty. Ihanaa, että muistatte minut vielä. Kiitos kouluvuosille ja eritoten sille, että ne ovat ohi. Kiitos mahtaville, symppiksille, viisaille opettajille, joilla on ollut suuri vaikutus minuun.

Ja nyt kun oikein vetistellään, niin:

Kiitos Järvi-Suomen idyllistä. Kiitos juurista. Ilman niitä en olisi tässä missä olen nyt. Ilman pikkukaupungin ahdinkoa en olisi heti tilaisuuden saadessani singonnut pois ja aloittanut elämäni parasta aikaa. Kiitos siis myös tälle kyläpahaselle kaiken pienuutensa ja hitautensa ansiosta. Kuten ihmettelen aina äidille tullessani kotiin: "Miten tuo kello liikkuu noin hitaasti?"

Kysymys, jonka varmaan jokainen ylioppilas kuulee juhlissaan: "Mitäs meinasit seuraavaksi?" Arvaatteko, mitä vastasin? En ainakaan kertonut hakevani valtiotieteelliseen tai kauppakorkeakouluun. Voi, kuinka helppoa olisikaan ollut kuitata kysymys noin! Kiertelin ja kaartelin tarinoita bloggaamisesta matkusteluun, bisnessuunnitelmista erilaisiin kursseihin ja freelance-viisumeihin. Kuulostin ehkä päämäärättömältä taiteilijalta, mutta oikeasti luottoni tulevaan on kivenkova. Minulla ei ole mitään konkreettista tiedossa bloggaamisen lisäksi, mutta tiedän, että kaikki tulee menemään juuri kuten pitääkin. Niin asiat ovat menneet tähänkin mennessä.

Siispä muille välivuotelaisille: älkää miettimällä miettikö ja stressatko asioista, joita ei oikeasti ole edes olemassa. Tässä hetkessä, tässä elämäntilanteessa, ei ole mitään vikaa. Ainoa "vika" on kauhukuvia luovassa ajattelussa. Antakaa ajatusten tulla ja mennä. Olkaa positiivisia ja tehkää asioita, joista tykkäätte. Nyt on mahdollisuutenne olla vapaita ja tehdä juuri niin kuin teistä tuntuu. Ja tärkeintä: älkää pelätkö. Mikään tässä maailmassa ei ole niin pelottavaa, etteivätkö kaikki muut olisi siitä selvinneet.

Share

Kommentit

Pinja (Ei varmistettu)

Kiitos rohkasevista sanoista, pelkään välivuotta niin paljon. Olen hakenut lääkikseen mutta sisäänpääsy heti lukiost on melkein mahdoton, joten jään kiinni suomepieninpään kaupunkiin jossa mulla ei oo mitään. Sait mut uskomaan että jos välivuoden joudun viettää niin se on tarkoitus ja ehkä siitä tulee ihan jees kuhan en vaa pelkää..

kaisaminni
The Good Morning

Mikä sinua pitää kiinni Suomen pienimmässä kaupungissa? :) Välivuotenahan voi ja kannattaakin vähän kierrellä muualla ja nähdä maailmaa, vaikka se tarkoittaisikin vain kaupungin vaihtoa.

Tulet varmasti pääsemään lääkikseen, mikäli sinne todella haluat, joten siitä ei kannata huolia. Keskity olennaiseen; kuinka kohtelisit itseäsi mahdollisimman hyvin ja tekisit vuodesta antoisan? Mitä haluaisit vielä kokea, ennen kuin opiskelut lääkiksessä alkavat? :)

Emilia (Ei varmistettu)

Olet upea! :)

kaisaminni
The Good Morning

Voi, kiitos :)

Tyhmä (Ei varmistettu)

Mua harmittaa näin 30v että en tajunnut lukion jälkeen tehdä sitä mitä itse halusin ja kuuntelin muiden neuvoja. Nyt vuosien jälkeen ja vuosia elämästä tuhlanneena olen tajunnut juuri sen, että pitää tehdä juuri sitä mistä itse nauttii! Hienoa että joku tuossa iässä on tajunnut sen mihin minulla meni kymmenen vuotta. Elämä ei kaadu välivuosiin, eikä työttömyyteen, kaikesta pääsee yli jos säilyttää positiivisen asenteen ja yrittää täysillä! Toivottavasti kaikki välivuotta kammoksuvat ymmärtävät, että sehän on vain mahdollisuus kehittyä paremmaksi! Vuosi aikaa vaikka lukea pääsykoekirjat nurinpäin päällä seisoen! Töissä ehtii olla koko loppuelämän ja siinä vaiheessa kun on kämppä, auto ja lapsia niin ei niitä välivuosia todellakaan pidetä! Nauttikaa ihmiset elämästä!

kaisaminni
The Good Morning

Hieno kommentti! Ja hienoa myös, että olet ymmärtänyt jotain itsellesi merkittävää, vaikkakin "vasta" nyt. Never too late! :)

Hanna (Ei varmistettu)

Koskaan ei kannata sanoa "ei koskaan"! Itse aloitin yrittäjänä heti koulunpenkin jälkeen ja kun olin muutaman vuoden työskennellyt viikon kesälomilla, tajusin että nyt on minun aikani lähteä maailmalle. Niin vain laitoin toiminimen tauolle, asunnon vuokralle, kissan hoitoon ja lähdin Lontooseen töihin. Mieskin pysyi matkassa :D Melkein mikä tahansa on mahdollista milloin tahansa kun uskoo unelmiinsa ja tekee töitä niiden eteen. Tulin tyytyväisenä takaisin Suomeen, ennen sitä lomailin vähän ja matkustelin. Tällä hetkellä "vanha työ" tuntuu taas niin hyvältä :)

höpölöpö (Ei varmistettu)

Millanen lukion päättötodistus ja yo-todistus tuli?:) mitä aineita kirjotit?

kaisaminni
The Good Morning

Hyvät paperit tuli! :) Kirjoitin englannin, äidinkielen, pitkän matematiikan, psykologian ja terveystiedon.

Nelli (Ei varmistettu) http://www.nellipaivalainen.com

Onnea yo:lle! Fiksuja sanoja kirjotat ja hyviä vinkkejä olen sulta saanut. Nauti elämästä! Itselläni välivuosi nro 8 meneillään, ja teen työkseni sitä mitä olen aina halunnut tehdä.
Ei kannata liikaa takertua tulevaisuuteen, muuten jää helposti hetki elämättä!

kaisaminni
The Good Morning

Kuulostaa ihanalta :) Ja totta puhut. Paljon kukkasia sinulle! Ja kiitos :)

sarppa (Ei varmistettu)

Onnea ylioppilaalle! Hyvä kirjoitus, välivuosia tosiaankin turha pelätä. Itse pääsin suoraan lukiosta unelmieni opiskelupaikkaan(lääkikseen) ja nyt muutaman vuoden jälkeen vähän jo harmittaa, ettei ehtinyt ennen opiskeluja kiertelemään maailmaa ja tekemään jotain ihan muuta kuin opiskella. Edelleen olen hyvin kiitollinen ja onnellinen opiskelupaikasta, mutta olisi ollut kiva viettää huoletonta välivuotta ennen kuin jatkaa tätä opiskeluputkea! Onneksi sitä ehtii nauttimaan elämästä opiskelijanakin:) Hauskaa välivuotta ja kaikkea hyvää:)

Itse olen aina vähän ihmetellyt myös näitä "harmittaa kun EN pitänyt välivuotta, nyt sitä ollaan opiskelu/työputkessa"-tyylisiä ajatuksia. Kuka estää pitämästä "välivuotta" opiskelujen keskellä? Ei kukaan! ;) Vaikka opettajat väittäisivät että tyylipuhdas aikataulun mukainen valmistuminen näyttää cv:ssä hienolta, en usko että ketään kiinnostaa jos opiskeluissaan viettänyt lukukauden tai -vuoden poissaolevana ja tehnyt sitä mitä tekee mieli (jos on siis halua!)

nim. liiketalouden opiskelija, joka todellakin pitää ensi vuoden vapaata ja lähtee reppureissaamaan kaakkoisaasian. Ja miksi nyt? Koska miksi ei! Elää pitää nyt eikä kun se tai tämä on tehty ja suoritettu. Jos aina jää odottamaan "sitä oikeaa hetkeä", jää moni asia suorittamatta.

santra (Ei varmistettu)

Hienoa että osaat olla murehtimatta! Itsekin kovasti yritän! jos nuo kuvan kakkuset oli raakakakkuja, niin vaadin niiden reseptejä! :D on sen verta herkullisen näköisiä kaakkusia että huh! :D

Emma (Ei varmistettu)

Oi että! Niin fiksuja ajatuksia nuorelta! Ite tajunnu vast nyt 25 vuotiaana :D
Välivuosilla on joku tarkoitus, kaikella on jonkin tarkoitus! Pitää vain luottaa ja kuunnella omaa itseään. :)

Frida (Ei varmistettu)

Koko sana "välivuosi" on mielestäni ihan kamala. Ihan kuin se ei olisi täyttä elämää jos ei opiskele tai vähintäänkin päättäväisesti sinne suuntaa, vaan jokin "välitila". Ei elämässä ole välivuosia, on vain elämää. Ja sen sisältöön voi itse ratkaisevasti vaikuttaa. Itselläkin oli niitä pahamaineisia "välivuosia" ainakin neljä. Niiden aikana matkustellessa, työtä tehdessä, kokiessa, mokaillessa,nauttiessa ja eläessä löytyi se unelmien ammatti, jonka olen nyt opiskelemalla itselleni hankkinut. Sinun suunnitelmat kuulostavat aivan mahtavilta! Tai niiden väljyys oikeastaan :) Onnittelut vielä valkolakista!

Laura (Ei varmistettu)

Ihana kommentti! Olen täysin samaa mieltä; ei elämä oo mitään suorittamista, että täytyisi koko ajan olla töissä tai opiskelemassa. Kaikki me tarvitsemme aikaa tehdä juuri niitä asioita mitä huvittaa, jotta taas ymmärrämme itsestämme ja maailmasta enemmän. Vaikka olisi lukuisia vastoinkäymisiä ja vaikeita hetkiä, ne johtavat aina loppujen lopuksi johonkin hyvään, ja niitä kokemuksia osaa myöhemmin käyttää apuna elämässä. Itsekin valmistuin juuri lukiosta "vuoden myöhässä", koska olin vaihto-oppilaana USA:ssa, enkä tiedä mitä haluan tai mihin haluan. Aluksi tuntui, että on pakko päästä johonkin opiskelemaan, koska "olenhan jo vuoden ikäisiäni jäljessä", mutta eihän sillä ole mitään väliä minkä ikäinen on tai mitä muut tekevät. Tiedän, että minun täytyy vielä kasvaa ja löytää se oma tie, mitä lähden kulkemaan ja juuri siksi aion nauttia tästä vapaudesta ja ylipäätään elämästä. Ollaanhan tässä nyt sentään tehty 13 vuotta töitä koulun parissa...:'D

Nyna (Ei varmistettu)

Naurattaa vähän, miten paljon stressasin vuosi sitten tuoreena ylioppilaana, että en pääse opiskelemaan ja joudun viettämään välivuoden. Lopulta pääsin sitten kuitenkin siihen opiskelupaikkaan, johon halusinkin eniten ja nyt on ensimmäinen vuosi ohi. Vaikka tiedän, että tää on oikee paikka mulle, ei se välivuosi oikeesti olis haitannut, kun näin jälkeen päin ajattelee... että rohkaisuna vaan kaikille: kyllä sitä myöhemminkin ehtii opiskella!

lodju (Ei varmistettu)

Kiitos tästä! <3 vähän hävettää miten jumissa sitä on omien ajatustensa ja odotustensa kanssa. Ihan hullua ajatella, että aika menisi välivuosina hukkaan. Elämähän on just tässä ja nyt. Ei Se lymyile siellä jossain ahtaissa kuvitelmissa siitä mitä KUULUU tehdä. Huh. Nyt on taas vähän helpompi hengittää :D

Nannah (Ei varmistettu)

Välillä ihmettelen, että olet "vain" ylioppilasikäinen, koska sulla on niin fiksuja ajatuksia ja oot oivaltanut elämästä niin paljon sellaisia juttuja, joiden tajuamiseen monilla menee koko elinikä.

Itselläni oli myös haaveissa lukion jälkeen lähteä au pairiksi Jenkkeihin. En lähtenyt, syystä että silloinen poikaystäväni kielsi ja sanoi, että jos lähden, tulee ero. Kuinka tyhmä olinkaan! Onneksi olen tuon jälkeen oppinut, että tuollaiset poikaystävät saa heittää saman tien romukoppaan. Välillä tosin olen miettinyt, miten erilainen elämästäni olisi tullut, jos olisinkin lähtenyt. No, sitä en saa koskaan tietää mutta voin ainakin jatkossa tehdä valinnat eri perustein :)

Saranda (Ei varmistettu) http://www.lily.fi/blogit/tyhja-ajatus

Mä vastasin omissa juhlissa että menen valtiotieteelliseen. Sitten en päässyt sisään ja vietin tosi tapahtumarikkan ja onnellisen vuoden ympäri maailmaa tajuakseni etten edes haua valtsikkaa vaan sosiaalialalle. Pääsin sinne sisään ja nyt en voisi olla tyytyväisempi siihen mihin tie on mut vienyt!

Paljon onnea sulle valmistumisen johdosta jatoivottavasti tää vuos on huikee! Xx

Julia (Ei varmistettu)

kiitos kannustavista sanoista varmasti meidän kaikkien epäileväisten välivuosilaisten puolesta! oot upee ja rohkea! ja btw bannerin kuva on niiin niin kaunis :)

lena / london and beyond (Ei varmistettu) http://www.rantapallo.fi/lena

Olipas hyvä kirjoitus! Tuo utelu on varmasti ihan vilpitöntä mutta samalla kysymyksien kohteelle se voi olla hieman rasittavaa. Itselläni on sinänsä sama tilanne, valmistuin yliopistosta hetki sitten ja olen tässä reissannut ja katsonut ympärilleni. Ja, tuota kysymystä kuulee koko ajan kaikkialta, tuntuu että tällainen "nautin elämästä kun kerrankin voin ja reissaan" ei ole oikein hyväksytty vastaus. :D

Onnea paljon vielä! Ja niin, tiedän niin hyvin tuon tunteen tuosta pikkukaupungista Järvi-Suomessa. Tai ainakin lähistöltä, terkut entiseltä Kuopiolaiselta... ;)

Voi vitsit! Oot kyllä vaan niin mieletön! Ja en käsitä, että oot niin nuori. Oon täs itse vasta parikymppisenä 23-vuotiaana alkanut tajuamaan elämästä noita sun kertomia ajatuksia. Itse pidin kyllä
Välivuosia ulkomailla ja Suomessa töiden parissa, mutta tuntui aina niin ei-hyväksytyltä, kun kerroin ihmisille kokemuksistani ja tulevaisuuden suunnitelmista. Noiden haaveiden ja ideoidesi kanssa tekis melkein mieli kutsua sut tänne Australiaan perustamaan ihana elämästä opettava studio, jossa joogattaisi, laitettaisiin terveellistä ruokaa, pidettäisiin lukupiirejä yms. Kokoontumisia ihanin ihmisten kanssa, jotka nauttivat elämästä ja joilla on pää täynnä ideoita ja luovuutta jota jakaa muille ^_^

Noora Turunen (Ei varmistettu) http://caughtinthemiddleblog.blogspot.fi/

Itse pidin lukion jälkeen kolme välivuotta, vaikka niistä välivuosista oltiinkin varoiteltu. Tiesin tarkalleen jo mihin aion hakea, mutta halusin saada pienen hengähdystauon. Kolme vuotta oli juuri se aika jonka tarvitsin lukion paineista selvitäkseni! Sinä aikana tajusin, ettei mun olisi pakko tehdä ikinä enää mitään ellen itse halua. Nyt olen siinä pisteessä, että opiskeleminen yliopistossa on ihan jees mutta sen ei tarvitse tarkoittaa että tälle alalle jään koko loppuiäkseni. Toisaalta maantiede on laaja ala... Mulle on tosin tällä hetkellä tärkeintä tehdä työkseni juuri sitä mitä itse haluan, en sitä mitä yhteiskunta haluaisi mun tekevän.

Kommentoi