Bridge

"It's never too late to start living your best life"

Hullua, kuinka me ihmiset tuppaamme keksimään mitä hullunkurisempia syitä sille, miksi emme ansaitse parempaa elämää.

Yksi syy, miksi emme voi alkaa rakastaa itseämme ja kohtelemaan itseämme paremmin, voi olla huono omatunto siitä, ettemme ole tehneet sitä jo aiemmin. Tunne voi olla piinaava ja olo kuin umpikujassa seisoisi.

Minäpä kerron teille, että olette tulleet siihen pisteeseen missä olette juuri siitä syystä, että oivaltaisitte ne asiat, joita nyt pyörittelette päässänne. Kaikella on tarkoitus. Olette oppineet paljon ja teillä on kaikki eväät tehdä loppuelämästänne juuri sellainen, kuin haluatte sen olevan.

Kuvassa yksi lempipaikoistani Helsingissä. Silta junaraiteiden yli Hakaniemestä Töölönlahdelle osuu lenkkireittini varrelle ja saan käpötellä sen yli joka päivä. Ihan ilmaiseksi.

Kommentit

anniebbc (Ei varmistettu)

Miten voitkaan vain muutamalla sanalla puhua niin paljon, ja kaiken lisäksi niin henkilökohtaisesti? :)

Kaisa Merelä

Hienoa kuulla, kiitos :)

(Ei varmistettu)

Mä lenkkeilen kans tota töölönlahtea ympäri ja tuo silta on vaan niin ihana :) heh, oispa joskus hauska törmätä sinuun!

Kaisa Merelä

Hehe, moikkaa jos näät! :D

Miia (Ei varmistettu)

Tohon onnellisuuteen liittyy tosiaankin olennaisesti se että tiedostaa mitä ympärillä on ja osaa nauttia siitä! Mä saan joka aamu nauttia mun lempi smoothie combosta (ananas-banaani️️️) , herätä siihen miten iloinen koira löytyy mun kyljestä piiiitkän yksinäisen yön jälkeen. Saan nauttia siitä ihanasta tunteesta kun vilkasen peiliin ja nään mun kasvaneen haban hehheh

Kaisa Merelä

Hehe, juuri näin! Pienet asiat ympärillä on juuri ne asiat, jotka muodostavat elämämme :)

Tiina (Ei varmistettu)

Kiitos Kaisa! Toi on niin totta! <3

S (Ei varmistettu)

Pelkästään otsikon luettuani mieleeni tuli Linnunlaulun silta. Voit varmaan arvata, kuinka ilahtunut olin, kun huomasin saman sillan koristavan postaustasi ;) Itsekin nautin todella paljon kyseisen sillan ylittämisestä - tosin sillä erotuksella, etten lenkkeile sitä pitkin, vaan palaan hieman hoiperrellen jatkoilta Kalliosta... :D

"Olette oppineet paljon ja teillä on kaikki eväät tehdä loppuelämästänne juuri sellainen, kuin haluatte sen olevan." Tämä on totta - muttei kuitenkaan aivan niin kivutonta kuin voisi kuvitella. Elämän mielekkääksi kokemisessa muilla ihmisillä kun on melko suuri merkitys. Tehdäkseni elämästäni sisällyksekkäämmän voin lisätä siihen uusia asioita - mutta uusia ihmisiä välttämättä en. Teoriassa ajatuksesi on kuitenkin oikea.

Tästä kommentista tuli nyt vähän repaleinen, mutta en malta olla mainitsematta tähän loppuun, kuinka paljon blogistasi pidän ja sinua arvostan. Olet ihana! KIITOS! <3

Kaisa Merelä

Oi, ihana yhteys oli välillämme! En tiennytkään sen sillan nimeä, kiitos :) Itse ajattelen, että oikeat ihmiset tulevat elämäämme samalla, kun teemme siitä omannäköisemme. Se on luonnollinen seuraus. Mutta ymmärsin pointtisi. Kiitos kovasti kehuista ja pitkästä kommentista! <3 :)

Ouais

Näin.

Olen jotakuinkin samassa tilanteessa kuin sinä: painoin valkolakin päähäni parisen viikkoa sitten. Aiemmin lähinnä naureskelin toisten "nyt tulevaisuus on täysin avoinna ja omissa käsissäni"-hihkaisuille. Ajattelin, että lukion jälkeen ainut tie on yliopisto. Jos (ja kun) ovet sinne eivät aukea heti, painan duunia nykyisessä työpaikassani - jota muuten vihaan päivä päivältä enemmän - vuoden tai kaksi. Tämä on järkevää ja tämä on oikein. Tai sitten ei.

Minulla on kerrankin oikeasti mahdollisuus päättää itse mitä teen: elämässäni ei ole tällä hetkellä ihmissuhteita, jotka sitoisivat minut tietylle paikkakunnalle, eikä taloudellinen tilanteenikaan varsinaisesti pakota minua työskentelemään ympäripyöreitä päiviä kieli vyön alla. Miksi siis jättäisin käyttämättä mahdollisuuden tehdä sitä, mitä oikeasti haluan?

Aiemmin naureskelin kliseisinä pitämilleni "start living your best life" -tyyppisille quoteille, joita puskee nykyään joka mediasta. Vähitellen olen alkanut ymmärtää niitä. Ehkä aiemmin asetin itseni näiden elämänohjeiden yläpuolelle, koska en itse uskaltanut edes yrittää elää niiden mukaan.

Olen päättänyt omistaa tulevan sapattivuoteni uskaltamiselle. Itseni ylittämiselle, pettymyksille, aidoille tunteille, minulle itselleni. Ja tällä hetkellä tuntuu maailman parhaalta matkata sitä polkua, joka ei ehkä ole kaikilla mittapuilla järkevin.

Tsemppiä meille molemmille. Tästä tulee hyvä vuosi :-)

Asta (Ei varmistettu)

Olipas deeppiä ja tulipas hyvä mieli!

Mä vietän paraikaa elämäni tylsintä iltavuoroa ja uusia blogeja etsiessäni eksyin tänne. Siis kaikki nämä tekstit ja ruokajutut ja luomuhommat ja kaikki ne (ruoanlaittoon liittyvät) sanat ja asiat joista en oo koskaan kuullutkaan on jotenkin niin kaukana mun omasta ajatusmaailmasta, että jäin tähän blogiin ihan koukkuun ja selasin vaan koko ajan enemmän postauksia!

Nämä asiat mistä sinä olet innoissasi tuntuvat mulle lähinnä "hifistelyltä" ja sellaselta että "ompas ihanaa" ja muuta, koska itse olen rujo futari joka syö lähinnä sitä mitä lautaselle milloinkin lyödään. Mut jollain tavalla nää sun jutut alkoi kauheesti kiehtomaan mua ja mun on varmaan pakko nyt lukea kaikki sun postaukset läpi apua multahan loppuu työaikakin kohta hahah.

Mutta kiitos siitä että olen löytänyt kauttasi uuden maailman tai jotain... :D ps. se vehnäjauhoa hiuksiin -vinkki oli ihan loistava.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.