Hyvinvointi on ällöttävää

Kysyin instagramin stoorissa teiltä, herättääkö sana "hyvinvointi" positiivisia vai negatiivisia tunteita. Itse olen ollut allerginen sanalle jo kauan ja halusin tietää, onko kyseessä jokin laajempi ilmiö vai henkilökohtainen asennevammani. Kyselyn perusteella jälkimmäinen. 87%:lle vastaajista sana herätti nimittäin positiivisia tunteita. Vastaajia oli noin 1300.

Aloin siinä sitten pohtia, että miksi oksennan henkisesti aina kaikelle hyvinvointilässytykselle, vaikka periaatteessa kirjoitan itsekin hyvinvointiblogia. Tai ainakin kirjoitin. Nykyään kun joku kysyy minkälaista blogia kirjoitan, alan sönköttämään ja luettelemaan kategorioita, jotka eivät liity millään tavalla toisiinsa, tyyliin "vappu, naiseuden voima, erektio..."

Mutta jos johonkin kategoriaan tämä blogi pitäisi väkipakolla tunkea, olisi se kuitenkin varmaan hyvinvointi. Eritoten henkinen sellainen. Miksi sitten kuvat smoothiekulhoista, kukista ja joogamatoista ovat ehkä luotaantyöntävintä, mitä tiedän?

Oikeastaan sana hyvinvointi esiintyy elämässäni nykyään ainoastaan ironisena. Kerran pidimme kahden parhaan kaverini kanssa "hyvinvointibrunssin". Nimenomaan lainausmerkeissä. Tarkoituksena oli joogata, juoda smoothieita ja tehdä kaikkea ärsyttävän trenditietoista, mistä kuitenkin tulee tosi hyvä olo. Siis kaikkea sellaista, mitä emme yleensä koskaan tee yhdessä. Yksinhän minä joogailen ja juon smoothieita joka toinen sekunti, mutta siinä puolestaan ei ole mitään huvittavaa. Se on täysin rationaalista hedarin ja väsymyksen poistoa sekä tehokkuuden lisäämistä. Onnellisuuden lisäämistä ja masennuksen poistoa. Hyvinvointirituaalejani toistaessani en samaistu yhtään siihen median luomaan kuvaan hyvinvoinnista, vaan ennemminkin vertaisin sitä hengittämiseen. 

Hyvinvointibrunssimme meni todellisuudessa niin, että tapasimme toisemme Alepan edustalla ja kaikki oli darrassa. (Olen muutaman kerran vuodessa darrassa, ja juuri silloin satuin olemaan.) Joogata ei jaksanut, mutta smoothiet me sentään tehtiin. Ja ostettiin pussillinen croisantteja ja paistettiin lettuja. Ja naurettiin hyvinvoinnille - hah hah haa!

Suhtautumiseni hyvinvointiin voisi tiivistää näin: Se on ärsyttävä mielikuva ja samalla sen tarjoama elämäntapa on ainoa tapa elää niin, ettei koko ajan koske kaikkialle. Selleriparsakaalimehu ja lenkkeily tuulipuvussa on oikeasti ihan parasta! Mutta tuon lauseen sanominen saa minut välttelemään itseni seuraa.

Olen siis hyvinvoinnin lähettiläs. Jokainen joka ei ole, on hullu. Kaikki epäterveellinen ei paitsi tapa, vaan tekee elämästä myös tosi hankalaa ja rankkaa. Kokeiltu on. Teen nimittäin jatkuvasti pieniä rappiokokeita. Ne menevät näin: "Äh, ihan paskaa tällainen terveysnipotus, milloin minusta tuli näin ärsyttävä sääntöihminen? Pepsi ja patonki se luovan naisen tiellä pitää. Ah, ihana rappio." Kuluu maksimissaan viikko ja olen niin paskana, ettei elämästä tule mitään. Sitten juon vihermehuni, urheilen, itken ja kiitän Jumalaa.

Nämä rappiokokeet ovat kuitenkin osoittautuneet erittäin tärkeiksi ja niillä on sanomansa. Sen sanoman nimi on tasapaino. Liikaa mitä tahansa on aina liikaa. Luulen, että rappioidun säännöllisesti myös siksi, että olen muuttunut ihmiseksi, jonka kanssa en jaksa hengata.

Ehkä niin kutsutun hyvinvoinnin koko ongelma onkin sen kaupallistuminen ja trendikkääksi muuttuminen. En jotenkin usko, että hyvinvointia on koskaan ennen terveysbuumia voitu tiivistää yhteen kuvaan poninhäntäisestä naisesta, joka nauraa salaattiinsa. Olemmeko siis peräti voineet paremmin, ennen kuin paremmin voimisesta tuli juttu? Silloin tuskin on ainakaan ollut yhtä kovia paineita voida hyvin. Toki tietoa on nyt enemmän, mikä on ältsin hyvä juttu.

Joku laittoi kyselyyn liittyen minulle instagramissa aika osuvan viestin: "Asiana hyvinvointi on mulle positiivinen asia. Tykkään syödä terveellisesti ja liikkua. Mutta jotenkin median viljelemä sana "hyvinvointi" tuo silti enemmän negatiivisia fiiliksiä." Mitenköhän tässä on näin käynyt? Jos terveellisesti elävätkin (heh, tai ainakin 13% heistä) vieroksuvat hyvinvoinnin brändiä, niin entä sitten ei-niin-terveellisesti elävät? Kuka hyvinvoinnin kapeasta filosofiasta hyötyy? Eikun joo, yritykset tietysti.

Mitä hyvinvointi on teille? Samaistutteko ajatuksiin? Minulle hyvinvointi taitaa olla kaikkea, mikä antaa minulle ja yhteisölleni fyysisesti, henkisesti tai emotionaalisesti jotain palkitsevaa. Olkoot sitten kuinka ympäripyöreä määritelmä tahansa. Ai niin, ja on lehtikaalin kertomat vitsitkin ihan hyviä. 

Kommentit

Pihlajanmarjat (Ei varmistettu)

Moi!

Tää ei nyt ollenkaan liity aiheeseen, mutta käsittelit (muistaakseni syksyllä) jotain talousaihetta ja musta se oli tosi kiinnostavaa! Siitä tuli vaan mieleen että voisitko joskus tehdä postauksen sun omasta taloudesta, nimenomaan ihan konkreettisesti siitä rahapuolesta. Eli millä/miten sä elätit/elätät itsesi kun olit muuttanut pois kotoa ja asuit yksin? Mistä sait/saat rahat, kävitkö töissä, saitko tukia, jeesasko vanhemmat, tienasitko blogilla? :)

Ois tosi kiva kuulla sellasta avointa pohdintaa aiheesta! Oon ymmärtänyt, että oot tosi avoin ihminen ja tykkäät kirjoittaa rehellisesti ja sulla tavoitteena aukoa kaikenlaisia asioita.

Toisaalta ymmärrän kyllä jos nää menee jo liian henkilökohtaseks, onhan se niinkin että raha on Suomessa vieläkin tietyllä tapaa tabu ja ”kielletty” aihe, josta puhutaan korkeintaan viiden vuoden jälkeen omalle seurustelukumppanille, noin kärjistääkseni

Kaisa Merelä

Moikka! Kiitti toiveesta. Raha ja talous on kyllä aina ajankohtainen aihe ja luulen, että kiinnostukseni riittää siitä kirjoittamaan joku kerta vielä vähän konkreettisemmin :)

Rahoitus (Ei varmistettu)

Komppaan ylempää kysyjää. Mua kanssa kiinnostaisi tietää miten bloggaajat rahoittavat elämisensä, nimenomaan sellaiset bloggaajat joilla ei ole säästöjä/vanhemmat eivät avusta eli miten konkreettisesti tienataan rahaa elämiseen? Kaisa sulla varmaan sisäpiiritietoa joten kerro! Jos et halua avautua itsestäsi avaudu yleisellä tasolla asiasta? Saako bloginpidosta 'kunnon palkan' vai käykö osa myös töissä ohessa vai mistä se raha tulee? Itse en bloggaa enkä rupea, kuhan kiinnostaa että miten sillä blogilla voi elää ; D

JollyHolly

haha! Repesin ko luin tätä :D Mä ja mun ja kaverit ollaan koitettu alottaa "Healthy life"..jotenkin aina se menee niin että päädytään yksille tai parille baariin..tai juomaan viiniä joogahousuissa.. en käsitä!

Kaisa Merelä

Heh, kyllä :D Eritoten tiettyjen kavereiden kanssa se menee niin useasti noin. Miksi? En tiedä! :D

JollyHolly

juu, mietitään että pitäiskö sitten ens viikonloppuna tehdä kasvonaamioita ja kokeilla vegaanipekonia...päädytään ihan pekoniin ilman vegeä :D

Reetta28 (Ei varmistettu)

Hyvinvointia pahempaa on vain ”kokonaisvaltainen hyvinvointi”. :D

Kaisa Merelä

Heh :D Kertoo just siitä, että hyvinvointi itsessään ei tarkoita sitä "kokonaisvaltaista"!

feelinggood (Ei varmistettu)

Mun kohdalla media ei oo onnistunut viemään hyvinvointi käsitettä ällötyksen puolelle. Joogamatot ja vihersmoothiet kyllä liiallisuudessaan tuottaa "huoh" fiiliksen. Hyvinvointi sanasta kuitenkin tulee itselle mieleen yksinkertaisesti se, että voi hyvin. On fyysisesti ja henkisesti tasapainossa, just sillä omalla tyylillä :)

Eella (Ei varmistettu)

Sama täällä; oma käsitykseni hyvinvoinnista on pysynyt raikkaana ja rakkaana eikä "pilaantunut" mediassa tuotetulla kuvastolla. Minulle vihersmoothiet sun muut toimivat oikeastaan jopa ihan yritysten ja yrittäjien tarkoittamalla tavalla eli boostaavat mielekkyyttä pitää itsestäni huolta :D Ihannekuluttaja täällä hei.

Petra Hirsimäki
CleoPetra

Hei!
Olen lukenut paljon sun juttuja ja tää oli nyt yksi niistä, joka jollain lailla osui ja upposi. Itselleni hyvinvointi on tärkeää. Kuka nyt ei haluaisi voida hyvin, mutta juuri tuo median luoma mielikuva "oikeanlaisesta" hyvinvoinnista on ärsyttänyt minuakin. Itse kun olen sitä mieltä että hyvinvointi voi eri ihmisille merkitä eri asioita, tai sen eri osa-alueet voivat tulla eri tavoin esille erilaisten ihmisten elämässä.
Tosi hyvä kirjoitus! :)

Kaisa Merelä

Moikka! Kiitos komppauksesta ja kommentista. Ihanaa saada vertaistukea!

.... (Ei varmistettu)

Hyvinvointi on kyllä ällöttävää juuri siksi, että sen perikuvaksi on asetettu nuori poninhäntäpää (mieluiten blondi). Itse kyllä joogaan ja litkin smoothieita. Aamupalaksi parsakaali-selleri pinaatti mantelimaito smoothien.
Ja olen lähes kuusikymppinen viiden lapsen mummi.
Lokeroinnin saisi unohtaa. Se osuu harhaan niin usein ja palveleekin lähinnä kaupallisia tarkoituksia.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Yleensä olen mahmattanut lehtikaalini ennen kuin kerkiän sen kanssa juttusille :D
Vaikka omassakin blogissani aika vahvasti toistuu teema yleinen hyvinvointi ja sen saavuttamattoman mystisen yksisarvisen tavoittelu, niin on ihanaa lukea, että jotakuta muutakin ällöttää, ärsyttää ja väsyttää sanan ylenmääräinen viljely. Koska aina välillä on vaan päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia kun ei vaan voi hyvin, ja vaikka tiedostaakin että se on ohimenevää, tuntee jonkun jännittävän ahdistuksen siitä, kuinka silti pitäisi tehdä tuhat ja yksi asiaa ollakseen parempi ihminen, ja ainakin itse kurjimpina päivinäni päädyn vaan syyllistämään itseäni luokassa "Ei varmaan vituttais tai väsyttäis tänään näin paljon, jos oisin syönyt eilen päivälliseksi sen kaavailemani kasvissosekeiton pastan sijaan tai käynyt vaikka kävelyllä." Imaisee sisäänsä vaan reippaasti hymyillen vihesmoothien, ja puff, huonot yöunet sekä työ- ja koulustressi on siltä istumalta unohdettu. -Jotenkin kuvittelen et syy siihen ahdistukseen on se tietty tuputus että "hyvinvointi" maagisesti ratkaisee kaikki elämän ongelmat.

Siinä on jotain yli-inhimillistä jos joku jaksaa joka ikinen päivä vetää sprirulina-lehtikaalismoothien terveelliseksi aamupalaksi, joogan, meditaation, päiväkirjan kirjoittamisen, kirjojen lukemisen, rasvattoman vegaanisen proteiinirikkaan lounaan josta löytyy jokaista kasviksien väriä ja illallakin vielä pitää huolta sosiaalisesta hyvinvoinnistaan ja jaksaa tavata ihmisiä, syödä ravinteikkaan ja ah-niin-instagrammattavan päivällisen, ja siihen päälle vetää vielä mukavan salitreenin ja vielä pienet iltameditaatiot jotta uni tulee paremmin. Yhtäaikaa ihailen ja pelkään niitä ihmisiä. Se on sellaista täydellisyyttä joka on mahdotonta saavuttaa, joten se ei enää tietyn pisteen jälkeen jaksa inspiroida. Ehkä siksi kaikkein inspiroivimmat "hyvinvointigurut" on myös jotenkin samaistuttavan inhimillisiä.

maijamaija (Ei varmistettu)

Heip!

Tähän pystyn kyllä samaistumaan niin paljon. Olen itse hyvin "terveystietoinen" ja elän suhteellisen terveellisesti ravinnon ja liikkumisen yms suhteen, mutta viime aikoina omakin elämäntyyli on alkanut suoraansanottuna ällöttää. Siitä on tullut niin trendikästä olla terveellinen, että se terveellisyys ei ole enää itseisarvo vaan väline elää median luomaa ihannetta, joka alkaa tursuamaan korvista ulos.

Kaisan tekstin kohta, jossa pitää elää rappiokausia silloin tällöin, että jaksaa taas hengailla itsensä kanssa, uppoaakin aika hyvin. Olen nimittäin välillä löytänyt itseni pisteestä, jossa olen niin syvällä "pitäisi tehdä ja pitäisi syödä ja pitäisi ja pitäisi"- ajattelussa, että sitä alkaa tulla vainoharhaiseksi siitä, mikä se tasapaino nyt olikaan. Joskus tuntuu, että mitä enemmän tietoa on siitä, miten PITÄISI elää, sitä huonommin menee, kun tiedostaa kaikkea tätä "PITÄISYYTTÄ" kokoajan.

Sen vuoksi vastasinkin hyvinvointikyselyyn saavani negatiivisia viboja pelkästä sanasta! :D

Iinatiina (Ei varmistettu)

Ihana kommentti ja hyvin sanottu. Välillä tuntuu, että oon varmasti ainoa ~25-vuotias nainen, joka ei elä tollasta toisessa kappaleessa kuvailemaasi elämää! Ja se fiilis on kaukana hyvinvoinnista.

Kaisa Merelä

Yaaas, spot on! "Jotenkin kuvittelen et syy siihen ahdistukseen on se tietty tuputus että "hyvinvointi" maagisesti ratkaisee kaikki elämän ongelmat." Tämä jos joku onkin tehokas keino kääntämään hyvinvoinnin huonosti voimiseksi juuri sen syyllistämisen kautta. Että omapaha on vika että asiat on niin huonosti, kun en syönyt sitä salaattia ja muuttunut ponihäntäiseksi naiseksi. Mutta, onpahan ihan helkkarin tehokas markkinointikeino! Nimittäin tuo hyvä olo. Koska sillä voi niin helposti syyllistää ihmistä :D Ja samaa mieltä inspiroivimmista hyvinvointiguruista! 

Seidi (Ei varmistettu) https://www.seidisadie.com

Vitsit miten hyvä ja ajankohtainen postaus! Tää sai mun tiedostomattomat ajatukset tietoiseksi kyseistä aihetta kohtaan. :) Oot todella taitava kirjoittaja Kaisa!<3 Vaikka hyvinvointi on itselleni tärkeää ja ei sinänsä ainakaan vielä hyppää liikaa ällöttävyydellään silmilleni, niin nyt huomaan, että olen kuitenkin niin tietoisesti kuin tiedostamattomasti vältellyt tiettyjä somekanavia, joissa juuri hyvinvointia on käsitelty juurikin sellaisena ärsyttävänä mielikuvana. (haha ja oma bloginihan ei ainakaan sisällä hyvinvointia :DD) Hyvinvointi merkitsee mulle aika pitkälti henkisten voimavarojen kautta tapahtuvia fyysisiä toimintoja sekä toki myös psyykkisiä toimintoja. Näillä meinaan esimerkiksi omien tunteiden hyväksymistä ja oman kehon kuuntelua, mitkä sitten johtavat siihen hetkeen tarpeelliseen toimintaan. Joskus se hyvinvointi voi olla sitä, että kiireisenä aamuna jättää sängyn petaamatta, koska ei kertakaikkiaan vaan siihen sillä hetkellä pysty tai sitä, että jää illanistujaisten sijaan kotiin itsekseen, koska se oli se suurin voimavara itselleen mitä sillä hetkellä pystyi antamaan. Niin kai se on sitä itsensä arvostamista ja sen kautta itselleen oikeiden toimintatapojej löytämistä. En näköjään osaa jotenkin tällä hetkellä selittää, mutta se minkä osaan sanoa, on, että sun blogi on huippu! <3

Kaisa Merelä

Kiitos Seidi kovasti kehuista ihanista! <3 Oon kans sitä mieltä, että mikäli henkinen hyvinvointi ja hyvinvointi on kaks eri asiaa, niin se henkinen hyvinvointi on nimenomaan se, mikä lopulta johtaa siihen ns. hyvinvointiin (eli fyysiseen hyvinvointiin), koska jos pakottamalla koittaa voida hyvin, voi usein loppujenlopuksi vain huonommin. 

unipallero (Ei varmistettu) https://notsodamnmainstream.blogspot.fi/

Mun mielestä hyvinvointi on MUST, mutta se brändätään tosi kehnosti somessa. Esimerkiksi mä reagoin sanaan "hyvinvointi" paljon kehnommin kuin esimerkiksi termiin "henkinen hyvinvointi", ja sekö jos jokin on omituista. Ehkä siihen vaikuttaa just nämä smoothiekulhoille nauravat langanlaihat naiset ja hyvinvointi-hakusanan takaa paljastuvat treeni- ja laihdutusvinkit.

Mä olen tietoisesti alkanut korvaamaan hyvinvointi-sanan self care -lausahduksella, ja jotenkin se tuntuu paremmalta. Inhoan kyllä tuota suomalaista "itsehoito" vastinetta, mutta joskus sitäkin on pakko käyttää, etenkin blogissa. Koska hyvinvoinnissa ja self caressa on käytännössä sama idea - pidetään itsestämme huolta ja voidaan sen takia paremmin.

Kaisa Merelä

No jep! Henkinen hyvinvointi -sanan olemassaolo kertoo sen, että hyvinvointi itsessään ei tarkoita henkistä, vaan jotain pakottamalla tapahtuvaa treeni-ruokavaliohommaa, jossa mielen hyvinvointi loistaa poissaolollaan. Voehan markkinat. Mutta self care -sanaan oon itekki törmänny lähinnä jenkkien instagramissa viljelemänä ja se tuntuu tosi luontevalta ja itseään tarkoittavalta sanalta!

ay (Ei varmistettu)

Nää tekstit on kyllä niin timanttia, en naura täällä salaattiini vaan kahviini... johon lipsahti pari lusikallista vaniljasokeria... jonka koen ainakin tällä hetkellä lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointiani... koska jos en olisi antanut periksi äkilliselle vaniljakahvihimolle, elämä olisi aika paljon paskamaisempaa. Ah näitä elämän yksinkertaisia iloja!

:D

Kaisa Merelä

Hei, pakko kokeilla vaniljakahvi! Ja kiitos :D

pieta
Ruista Ranteessa

Käytän sanaa hyvinvointi pääosin sarkastisesti, vaikka varsinkin henkinen hyvinvointi kiinnostaa tosi paljon, enkä muutenkaan elä ihan rappiolla. Eli vaikka hyvinvointi sinänsä kiinnostaa, en myöskään samaistu siihen mitä hyvinvointi nykyään kuvastaa. Tulee inhonväristyksiä juuri noista #hyvinvointi joogakuvista, vihermehuista, raakakakuista ja luoja tietää mistä. Pisteet kuvista, lehtikaali :D

Kaisa Merelä

Se on kuule just näin! 

DEPISDADA

Tänään kauheessa darrassa oli kyllä pakko tehdä erittäin kehoa raikastava, joka solua pelastava, hyvinvointia tukeva smoothie pahoinvointia taltuttamaan. Loistava teksti ja todella samaistuttava!

Kaisa Merelä

Ai että, tekee hyvää! 

Mer (Ei varmistettu)

Olen samaa mieltä tuosta median luomasta hyvinvointihöpötyksestä. Oikeastihan sen tulisi mennä niin, että jokainen luo itselleen yksilöllisen merkityksen hyvinvoinnista, jota halutessaan vaalii henkilökohtaisilla keinoilla.

Itse terveysalan edustajana liitän hyvinvoinnin vahvasti myös työhöni, sillä optimaalinen tilannehan olisi aina potilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siis psyykkinen ja fyysinen. Siitä herääkin kysymys, kuka hyvinvoinnin määrittelee -&gt; Tazaa, olemme taas ylempänä esittämässäni pohdinnassa :D

Ps. "Uusi" blogisi tyyli on ihanan rohkea ja erilainen. Olet upea nainen! :)

Kaisa Merelä

Haha, ihana kuulla! Kiitos :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.