Itä-Helsingin masentava vaikutus

The Good Morning

Itään muuttamisen vitsikkyys ja räppiläpät ovat pikkuhiljaa lakanneet naurattamasta ja tilalle on astunut arki idässä. Minkälaista se on? Minulta kysytään paljon olenko viihtynyt. Siihen on vähän kinkkistä vastata. Usein kyllä vastaan suoraan. Otsikosta voi tietenkin päätellä jo paljon, mutta antakaas kun selitän. Toivottavasti en saa kaikkia idässä asuvia ja asuneita kimppuuni tämän postauksen myötä.

Kävelen kauppakassien kanssa taloyhtiön suurehkon pihan poikki ovelle ja vastaani kävelee yksi kerrallaan kolme talon asukasta. "Moi!" napautan ensimmäiselle ja katson silmiin. Hän luovii ohitseni katse maahan luotuna. Tarkistan korvat. Ei, ei kuulokkeita. Jahas, no, aina ei voi olla hyvä päivä. "Mooi", sanon seuraavalle, jo vähän anteeksipyydellen. Hän katsoo suoraan minusta ohi eikä reagoi. Kolmannelta saan vastaukseksi nyökkäyksen. Tai en tiedä oliko se "moikkaus" vai äkkinäinen katseensiirto maahan.

Kävelen Tallinnanaukiolla ja hymyilen. Olen juuri muuttanut ja elämä on jännittävää. Ihmiset seisovat paikoillaan ja polttavat tupakkaa, narkit keskustelevat huutamalla aukion toiselta laidalta toiselle. Koitan löytää jotain kaunista, katson taivaalle ja hymyilen auringolle.

Olen ruokakaupassa, koitan etsiä luomua, pähkinöitä, kookosöljyä, raakakaakaota. Valikoima on kaupan kokoon nähden aika huono. Päätän hakea Ruohonjuuresta. Asetun kassajonoon, joka ulottuu kassoilta kuiva-ainehyllylle. Hyllyjen välissä seison korini kanssa ja en voi olla kuulematta, kun takanani oleva henkilö kertoo seuralaiselleen, mitkä kaikki hunaja- ja siirappipurkit hän on tyttärensä kanssa television ääressä juonut/syönyt yhdeltä istumalta.

Olen juuri syönyt ihanan sushiaterian ja haluaisin jälkiruuaksi jotain ihanaa raakakakkua. Googlaan idän raakamestat. Ei löydy. No, ehkä nykyään jo peruskahviloistakin löytyy raakakakkuja, ainakin keskustassa löytyy. Päätän kävellä läpi kaikki lähikahvilat ja tiedustella raakatarjonnasta. Ei löydy. Menen kotiin ja teen raakasuklaata.

Ostoslistallani on kaksi asiaa. Keittiöveitsi ja sheiveri. Isoista ruokakaupoissa pitäisi löytyä molemmat. Ihmettelen miksei löydy ja kysyn kassalta. Saan vastaukseksi, että ne häviävät kuulemma heti kaupasta, että on meillä partakoneenteriä, mutta ne saa täältä tiskin alta. Noh, ei se ei mitään, apteekeissahan myydään sheivereitä, ajattelen ja pian opin että Tallinnanaukin apteekissa ei myydä.

Kaiken kaikkiaan olen tullut siihen tulokseen, että en ole välttämättä Itä-Helsingin kohderyhmää. Aluehan on toki laaja, ja joka neljäs helsinkiläinen asuu idässä. Eikä kaikki alueet todellakaan vastaa tuota kuvailuani; onhan se nyt ihan eri asia, asuuko jossain omakotitaloalueella merenrannassa vai kaupungin vuokrakämpissä. No, sen voin ainakin sanoa, että tämä Itäkeskuksen alue on vähän masentava.

Ympäristömme vaikuttaa niin paljon meihin, ja pelottavintahan on se, että se tekee sen tiedostamattamme. Olen huomannut jo nyt puolentoista kuukauden jälkeen, etten hymyile enää ilman syytä pelkästä olemisen ilosta ja on vaikeampaa ajatella positiivisesti. Paljon helpompaa on valittaa. No kai on, kun ympärillä ihmiset voi niin huonosti, eikä niitä voi auttaa.

Ehkä tuli taas opittua itsestä jotain uutta. Ehkä todella haluan oman hyvinvointini tähden sulkeutua sinne hyväosaisten kuplaan, jossa on iloa, hymyä ja hyvinvointia, tupakkaa ei haista kaduilla, ihmiset ovat energisiä ja päämäärätietoisia ja lähellä olevasta trendikkäästä luomuraakakahvilasta saa kaikkea kaakaopapudildoista nielaistaviin makromittari-kapseleihin. Sekin on surullista huomata, että koska minulla on tarpeeksi tietoa asioista ja mahdollisuus valita, niin päätän sulkea silmäni työttömyydeltä, pahoinvoinnilta ja päihteiltä.

Tänään menin aamupalalle Kamppiin Date&Kale:iin. Istuin siinä syöden vihersmoothiebowliani ja mietin kuinka tämä on ihan perusaamu minulle, ystävilleni ja lukijoilleni. Ja kuinka tämä on taas jotain niin vierasta joillekin muille. Tämä kulhollinen soseutettuja rehuja on jonkun viikon budjetin hintainen. Istuin siinä ja kaikesta huolimatta täytyin ilosta. Aivan kuin olisin tullut surusta iloon, sodasta kotiin, pahoinvoinnista hyvinvointiin, idästä länteen.

Annos itää Rosa Liksomin novellien muodossa on ihan jees, ja riittää minulle. Nyt täytyy vain löytää se hiton koti, jossa lukea niitä!

Share

Kommentit

Kike (Ei varmistettu)

Kirjoitat Itiksestä ja otsikoit kirjoituksesi "Itä-Helsingillä on masentava vaikutus". Olet varmaan jostain muualta kotoisin, jos Itä-Helsinki on sinulle yhtä kuin Itäkeskus? Lähes koko elämäni idässä (Puotila, kontula, Herttoniemenranta ja nyt Myllypuro) asuneena sanoisin, että itä on niin paljon muuta, kuin Itäkeskus, joten hieman tarkkuutta otsikointiin.

kaisaminni
The Good Morning

Moikka! Jos luit tekstin, totesin siellä että Itä-Helsinkihän on hyvin laaja alue, joka neljäs helsinkiläinen asuu idässä. Otsikointi siitä syystä että olen asunut Helsingissä ainoastaan kantakaupungissa, ja Itäkeskukseen muuttaminen merkitsi minulle todella Itä-Helsinkiin muuttamista.

kaisaminni
The Good Morning

Siis musta on ihan mahtava lukea tällaisia pitkiä tarinoita, koska kuten sanoit, enhän mä tai joku muu joka ei ole idän tai minkään muun Helsingin alueen kasvatteja voi tietää miltä se tuntuu kun johonkin paikkaan on tunneside. :) Itselläni on samanlainen tunneside Hakaniemeen ja sen lähikauppoihin.

Nanne (Ei varmistettu)

Heh, joo. Ja tää on kyl semmone aihe mistä herkästi provosoituu, kun ihmisillä on just se tunneside ihmisii ja niihi paikkoihin mis elää. Tai et paikat ja alueet ei oo vaan paikkoja, vaan siel tapahtui kaikkii tärkeitä asioita! Ihastumiset, ystävystymiset, riidat ja niiden sopimiset... Oon ain ollu kohtuullisen loukkaantunu, kun oon kutsunut muualla asuneita ystäviäni esim. Malmille tai pukinmäkeen ja he näkevät ympärillä vain niin sanottuja juntteja. Joo on ihmisten habitus erilainen, kuin espal tai runebergin kadulla, mut no.. Itelle se lähiömeininki on sitä normaalia, ni jotenkin.. No, tulee vaan semmoinen olo et "no mitä te oikee sit kuvittelitte? Et koko Helsinki on yhtä punavuorta tai eiraa?" >:3

Nanne (Ei varmistettu)

Mut totta on, et Helsingissä on eri alueet tosi erilaisia :)

Laura (Ei varmistettu)

Mielenkiintoinen postaus ja mielenkiintoisia kommentteja, tähän kuitenkin haluun tarttua koska Elisa sai sanoitettua ne asiat jotka mun mielessä häilyi kun Kaisa sun tekstiä luin. Kirjoitat Kaisa omista lähtökohdistasi eikä sitä tarvitse eikä saa hävetä, mutta tietoinen siitä ja sen vaikutuksesta on hyvä olla.

kaisaminni
The Good Morning

Joo olen kyllä lenkkeillyt ja tutkinut aluetta ja todennut hyvin selkeästi sen että asun alueen kamalimmalla alueella XD Marjaniemi ym on todella kauniita!

Elina (Ei varmistettu)

Itäkeskus on kyllä masentava! Asun itse Herttoniemessä ja rakastan itää(mutta en itäkeskusta. Siellä on paha olla). Kuten edellä sanottiin, Helsingin ylivoimaisesti paras sushipaikka löytyy Roihuvuoresta: zeng sushi bar ja naapurista ihana Rio! Satuit vaan muuttamaan huonoon paikkaan idässä. Itäkeskustasta länteen on ihmisen hyvä elää. Tai ainakin Hertsikassa ja Kulosaaressa.:D

kaisaminni
The Good Morning

Haha, niinpä, kyllä idän sijainnillakin varmasti on väliä! Tuolla Roihiksen sushipaikassa pitää muuten käydä kun nyt kaksi jo kehuu. Ja niin, puhuin postauksessa kokemuksistani Itäkeskuksessa, mutta yleistin sen Itä-Helsinkiin tarkoituksettoman tarkoituksellisesti ;)

kaisaminni
The Good Morning

Siis toihan on ihan mahtavaa! Ja mä uskon että sunlaisia on paljon. Kuten sanottu, joka neljäshän asuu idässä. Itse valitsin joko huonon alueen tai sitten totisesti olen keskustan muijia.

Sepe (Ei varmistettu)

Reipas idea muuttaa Itäkeskukseen. :) Itse olen tähän 31v. ikään mennessä moneen otteeseen todennut sen, että elän mieluiten omassa kuplassani, missä kaikki ovat korkeakoulutettuja, hyvätuloisia uraihmisiä. Viihdyn siinä seurassa. Haluan myös asua alueella, missä ei ikinä tarvitse pelätä edes keskiyöllä yksin ulkona koiran kanssa lenkkeillessä. Mun mielestä onkin hyvä miettiä, mitkä asiat ovat itselle arjessa tärkeimpiä asioita - onko se juuri kauppojen ja kahvien tietty tuotevalikoima tai turvallisuus ja meren rannan läheisyys. Ei sitä tarvitse hävetä tai harmitella, jos on löytänyt sen mikä tekee itsensä onnelliseksi! Itse olen tykästynyt Lauttasaareen ja asunut täällä jo 5 vuotta, ja varmasti asun vielä pitkään täällä. Rehellisesti sanottuna tulee nykyään todella harvoin käytyä Itä-Helsingissä, kun ainoa Herttoniemessä asuva kaverini muutti Kallioon... Laajasalo ja Jollas ovat mun mielestä muuten mukavia paikkoja, mutta no, niihin pitää kulkea ankeiden alueiden kautta. Mutta jokaiselle jotakin, itse harkitsen kuitenkin sijoitusasunnon hankkimista idästä. Voisi tarjota kivan kodin sellaiselle, joka siellä haluaa asua. :)

kaisaminni
The Good Morning

Reipas idea tosiaan. :D Ja ihan oikeassa olet. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja omat resurssinsa niiden toteuttamiseen ja tärkeintä on kuunnella itseään eikä miettiä muita. Minulla tuli testattua Itäkeskus mutta voinpahan vanhana sanoa senkin!

kaisaminni
The Good Morning

Moikka! Heh, ensimmäinen itälover provosoitu. Kuten sanoin, idästä löytyy varmasti kivoja paikkojakin ja sehän on tosi henkilökohtaista että missä viihtyy! :) Itse en viihtynyt idässä, enkä viihtyisi varmaan Piritorillakaan, jos siis asuisin ihan vieressä. Ja toivon lähikaupaltani laajaa panostusta niihin ruokiin, joita itse syön. Koen että esim. keskustan ruokakaupat vastaa tarpeisiini paremmin kuin idän kaupat, vaikka olisi pienikin kauppa kyseessä. Minäkin toivoin että voisin muuttaa idän mainetta muuttamalla sinne ja olemalla siitä ylpeä, mutta se ympäristö ja sen jengi vaikuttikin minuun negatiivisesti, että ihan itsekin yllätyin. Ja puhun siis nyt vain itäkeskuksesta, koska muusta en tiedä. Ja kuten huomasit, asun itse myös idässä ja puhuin omista kokemuksistani, en siis kopioinut tekstiini jotain itästeteotypiaa vaan ihan omia arjen kokemuksia. Harmi, että ne olivat mitä olivat.

kaisaminni
The Good Morning

En tiedä! En ainakaan Itiksen Cittarissa! :D

Elli (Ei varmistettu)

Minä tunnustan, että olen idän puolustaja. Tämä tulee kuulostamaan erittäin ylimieliseltä, mutta sanon sen silti: Olen korkeasti koulutettu ja hyväpalkkaisessa työssä, eikä minua saisi täältä Kontulan Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista millään pois. Täällä on elämää. Mulla on parhaat naapurit ikinä. Tänäänkin vietin koko illan itiksen kahviloissa, ihan parasta. Harmi, että itselläsi on huonot kokemukset.

Jepjep (Ei varmistettu)

Hahahahaha. Voi hyvää päivää. Raakakakkuja löytyy niin Kakkugalleriasta (Itiksestä) kuin esim. Stockmannin tiskiltäkin. Noi kaikki sun mainitsemat kookosöljyt ynnä muut löytyy kyllä kaupasta, et vissiin vaan löytänyt. Ja sheiverit on ollu aika monessa paikassa piilossa missä oon käyny ettimässä. Yksi parhaimmista sushipaikoista on Roihuvuoressa ja Kontulata löytyy mahtavia itämaisia rafloja.
Asuin monta vuotta idässä. Asuin kaupungin vuokratalossa Myllypurossa, silloin kuin siellä ei todellakaan ollut amiskas tai uusia kerrostaloja. Hymyilin. Hymyilin joka päivä. Pihalla moikkailtiin ja nähtiin naapureita. On vuosi vuodelta käsittämätöntä, että Itä-Helsingistä puhutaan näin.
Mites Piritori Kalliossa? Siellä jengi varmasti vaan hymyilee? Narkkeja sielläkin heiluu jatkuvasti. Kurvi? Voivoi sentään.
Ihan. Oikeesti. Hei.

Ida (Ei varmistettu)

Hmm, missä ihmeen kaupassa sä oot asioinut? :D ite asun Sörkässä mut tykkään käydä tekemässä isot ostokset Cittareissa, usein käyn Itiksen myymälässä ja kyllä sieltä ainakin pähkinöitä, luomua, kookosöljyä ja sheivereitä löytyy!

Idän tyttö (Ei varmistettu)

Itellä on vaan kultasia muistoja siitä kuinka ostin mun ekan sheiverin äidiltä salaa itiken Stokkalta joskus murkkuiässä, ja sen jälkeen aina terät itiksen Anttilasta, eikä ikinä tarttenu tiskin takaa kysellä (en ois kyllä kehdannukkaan siinä iässä...) :) Nyt asun isossa kaupungissa ulkomailla, ihan keskustassa ja opiskelen arvostettua alaa huippuyliopistossa, mutta silti mulla on ikävä itää, varsinkin Vuosaaren metsäsiä merenrantoja ja niiden lenkkipolkuja. Kannattaa vaan rohkeesti vähän nuuskia ympärilleen just vaikka Vuosaaren rantametsiä, gheton keskeltäkin voi löytää helmiä jos on avoimella asenteella liikkeellä! :)

kaisaminni
The Good Morning

Vau, kiitos Nelli. :) Nämä kommentit menevät aina suoraan sydämeen ja jäävät sinne hehkumaan hetkeksi.

kaisaminni
The Good Morning

Hahah Helsinki on yhtä Itäkeskusta, mahtava laini. Ja totta turiset! Tämä oli minun mielipiteeni mutta ei minulla ole mitään oikeutta viedä idän ihanuutta muilta pois, päin vastoin! Hyvä että täällä osa oikeasti viihtyy vaikka ainakaan vastaantulijoiden naamoista sitä ei aina huomaa. :)

Siiri / Pilkettä-blogi (Ei varmistettu) http://blogit.kauneusjaterveys.fi/pilketta/

Olen itse kotoisin vanhasta Herttoniemestä, ja se oli melkoinen lintukoto. Ainakin silloin muinoin. ;) Itis nyt on vähän eri, ja täytyy tunnustaa että olen minäkin idän sisällä vähän nirso, vaikka sitä puolustankin. Hertsika, Herttoniemenranta, Roihuvuori, Vuosaari - ne ovat ainakin kivoja. ;)

kaisaminni
The Good Morning

Herttoniemestä en tiedä muuta kuin Treffipubin eli olen perus kantakaupunkilainen turisti :D Vuosaari on ihana! Olen käynyt siellä monesti ja siellä on jotenkin todella pysähtynyttä ja seesteistä. Voisin jopa muuttaakin sinne jos kiva kämppä löytyisi:)

Nanne (Ei varmistettu)

Itä on ihan paras!

Muutin masentavasta Viikistä itään, jopa niin itään, et ei olla enää ees Helsingin puolella, vaan Vantaan. Eli siis niin sanotusti "paskempaa puolta" niistä idän raiteista eli Meltsin lähelle... Ja vihdoin pystyn hengittää! Vitsi et ahdisti se Viikin kerrostaloalue niin paljon. Monet aina ihasteli Viikkiä asuinalueena ja sit taas Meltsin lähellä asuessani multa taasen usein kysytään et "kuinka viihdyt siellä". Mut juu toisin kuin luullaan, niin viihdyn! Vihdoinkin voin mennä yöflanellipuvus lähialepaan, jos haluu vaik jätskin, eikä kukaa kato oudosti. Ehkä se hauska pappa kaljatölkin palasista tehdyssä lippikses moikkaa taas matkal kauppaa tai sanoo jotain hauskaa... Tosin isot ostokset tehdään tottakai itiksen prismas, enkä kyl oo kokenut et sen tarjonta olisi poikkeuksellisen köyhää verrattuna muihin Helsingin prismoihin?

Ja sosiaalitapauksia löytyy nyt joka puolelta kaupunkia. Viimeksi jäi esim keskustas irtonamit hyllyy ku kaks eri tyyppii käpälöi ja maisteli nameja. :D kallios oon saanut koulumatkalla tuopin päähäni ja on koitettu ostaa "palveluksia" lukemattomia kertoja ja jopa joku joskus jahdannut piripäissään.

Meltsin naapuris kulkuyhteydet sijaintiin nähden on loistavat: sama aika keskustaan metrolla, kuin Viikistä ja Lahden väyläkin on lähellä, et liikkuminen on helppoa. Yksi syy tietenkin asua idässä on hinta. 5-6 km eri suuntaan ja lähemmäs keskustaa niin samanlaiset kämpät on 100 000 euroa kalliimpia.

Tietenkin tähän pitää se iänikuinen korkeakoulutetun itähelsinkiläisen ritirimpsu vielä päälle liimata, "olen korkeasti koulutettu ja olen hyväpalkkaisessa duunissa, asun omistuskämpässä ja ajelen mukavasti omalla autolla." :D ihan vain sitä korostaakseni, että juu hyvin menee, vaikka asun idässä.

Mut no, oon koko ikäni asunut Helsingissä ja mulle Helsinki ei oo ikinä tarkoittanut pelkästään Kallio - Kantakaupunkialuetta, oikeestaa päin vastoin. Oon asunu pohjois-helsingis, kallios, viikis ja nyt meltsin lähellä. Mun Helsinki koostuu lähiöistä, metsistä ja pelloista, puistoista, Vantaan joesta... Ja kaikista niistä Helsingin kaduista joita on tullu tallattuu pilkun jälkeen useita kilometrejä auringon noustessa, kun julkiset ei arkisin mee hesan perukoille. Tai joita on tullu lapsen pyöräiltyy ees taas aamusta iltaan seuraavaa seikkailua etsien. Ruutin koskesta ja paloheinän metsistä. Mun Helsinki elää lapsuuteni muistoissa kolutessani sen rajoja ja takamaita. Sitä ei ulkopaikkakunnalta tai pelkästään kantakaupungissa asunut ymmärrä tai voikaan ymmärtää. Mulle ei ikinä mikään muu paikkakunta tuu merkitsee niin paljoa, mitä se merkitsee ikänsä siellä paikkakunnalla asuville ihmisille. Olisi hölmöö ees olettaa, niin. Mennä tekee tuttavuutta ja olettaa sen olevan joku "eksoottinen seikkailu".

kaisaminni
The Good Morning

Moikka!

Ikävä kuulla että susta tuntuu pahalta että kirjoitin tämän. Hienoja havaintoja btw! En kuitenkaan ihan ymmärrä kommenttisi pointtia siinä suhteessa, että myönnät minun olevan parempiosaisempi moniin täällä asuviin verraten, mutta kuitenkin sanot, että väitän olevani parempiosainen. Tottakai osa ihmisistä täällä ovat huonommassa sosiaalisessa asemassa kuin minä. Ja sehän minut juuri surulliseksi tekeekin!

Suora lainaus tekstistäni: "Sekin on surullista huomata, että koska minulla on tarpeeksi tietoa asioista ja mahdollisuus valita, niin päätän sulkea silmäni työttömyydeltä, pahoinvoinnilta ja päihteiltä."

Mutta toisin kuin väitit, se ei kuitenkaan ollut postauksen pointti. Postauksen pointti oli se, että muutin Itä-Helsinkiin ensimmäistä kertaa elämässäni ja päätin kertoa kokemuksiani ja fiiliksiä täällä asumisesta, sekä muistuttaa siitä kuinka ympäristö vaikuttaa meihin.

Sepe (Ei varmistettu)

Elämä on seikkailu! :)

Annika (Ei varmistettu)

Itäkeskuksen ympärystä on kyllä tosi ankeeta, mutta Itä-Helsinki on niiin paljon muutakin. Itse asun Herttoniemessä metroaseman lähellä mutta tässä on merenranta ja metsä aivan vieressä kiinni. Aamulenkillä saattaa siellä kauriitakin tulla vastaan. Imisetkin jopa vastaavat tervehdyksiin täälläpäin.

Elisa (Ei varmistettu)

Koen sun tekstin aika ongelmallisena ja jotenkin lievästi tuntuu pahalta että oikeastaan kehtasit kirjoittaa tän tekstin. Sun tarkoitus oli varmastikin provosoida, mutta aiheen olisit voinut valita paremmin.
Sun postauksen pointti oli: Olen parempiosainen kuin suurin osa näistä ihmisistä täällä.

Itä-Helsingin ankeus ei suuressa osassa tapauksista ole valittua. Sä voit kyllä valita asutko kantakaupungissa, mutta moni esim. itisläinen ei voi valita, kaupungin edullisia vuokra-asuntoja kun on aika vähän Punavuoressa. Vapaa tahto valita on harha, joka sun kaltaiselle onnekkaalle, hyvistä lähtökohdista ponnistavalle, nuorelle näyttäytyy hyvin erilaisena. Monessa perheessä on sukupolvelta toiselle siirtynyttä syrjäytymistä, alkoholiongelmia, mielenterveysongelmia jne. Jos sulle ei moikata niin ei kannata ottaa siitä itseen. Jos sun ympäristö vaikuttaa suhun jo puolentoista kuukauden perusteella, niin ehkä sun sielunelämä ei ole niin aurinkoinen kuin luulet.

Heidi (Ei varmistettu)

Hoi Kaisa!

Kuinka tärkeää sulle on, että läheisiä ja rakkaita asuu lähistöllä? Täytyykö kaverin luo teelle päästä jalan vai riittääkö, että kyläilemään voi hurauttaa julkisilla?

Olen pohtinut tätä viime aikoina, kun ystäväni on kaipaillut lenkkeilyseuraa ja ihmetellyt, miksen muuta hänen ja miehensä lähettyville (olenhan sinkku eikä mulla tietenkään voi olla mitään oikeaa syytä asua täällä ;). Syitä on monia, mutta vähäisin niistä ei ole se, että en halua törmätä tuttuun joka kerta kotiovesta astuessani. Älä käsitä väärin: musta on ihanaa, jos tunnen naapurini ja voin silloin tällöin vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan. Taidan vaan olla sen verran erakko, että mulle riittää mainiosti, että olen 20 minuutissa keskustan vilskeessä tai toisessa lähiössä ystäväni luona.

kaisaminni
The Good Morning

Hahah. Ihana suomalainen olet. Ymmärrän täysin! Olen kyllä samaa mieltä siinä suhteessa että 20 minuutin matka ystävän tai keskustan luo ei ole matka eikä mikään. Asuin pari vuotta serkkuni kanssa Töölönlahden molemmin puolin, ja täytyy kyllä sanoa nyt että se oli aika luksusta. Pystyi vaan soittaa lähdetkö lenkille ja vartin päästä jo nähtiin puolivälissä lahtea. En ehkä välttämättä kuitenkaan harkitsisi asunnon sijaintia muiden ihmisten mukaan vaan itse sieltä alueelta missä viihtyy :) Toki jos viihtyy samalla alueella missä ystävänikin niin miksipä ei jos hyvä kämppä löytyy!

Ympäristö muuttaa kaltaisekseen (Ei varmistettu)

Mä ymmärrän sua Kaisa täysin. Itselleni koko Helsinki on yhtä Itäkeskusta, enkä voi asua siis Suomessa ollenkaan kun se on mielestäni niin negatiivinen elinympäristö (poikkeusihmisiä toki löytyy eli en yleistä). Koen myös että herkkään ihmiseen ympäristö vaikutteineen vaikuttaa tosi paljon, siksi ei ole ihan sama missä asuu. Meillä on yksi elämä joten jokaisella on vapaus ja oikeus (melkein myös velvollisuus) valita missä sen viettää ja mieluiten toki siellä missä on itsellä hyvä olla, ja sehän on ihan persoonakohtaista, missä kenelläkin on hyvä olla, yhdellä Itäkeskuksessa toisella Malagassa jne.

Valitettavasti aina ei voi valita, on kaikenlaisia byrokratioita missä 'saa' laillisesti asua ja siihen lisäksi raha vaikuttaa, missä on varaa asua. Itselleni maailman paras hoodi asua on NYC. Rakastan kaupunkia ja olen asunutkin siellä on/off. Toivottavasti tulee vielä aika kun voin asua siellä pysyvästi.

Ikinä en kommentoi mutta nyt kommentoinkin:
Kirjoitat tosi hyvin ja tää on ainoa suomenkielinen blogi jonka kaikki pidemmätkin tekstit luen. Raikasta rehellisyyttä. Kiitos.

JMJ (Ei varmistettu)

Pakko osallistua, vaikkei mulla ole varsinaiseen aiheeseen oikeastaan mitään sanottavaa..! :D

"Itselleni koko Helsinki on yhtä Itäkeskusta, enkä voi asua siis Suomessa ollenkaan kun se on mielestäni niin negatiivinen elinympäristö (poikkeusihmisiä toki löytyy eli en yleistä)" No nyt! Vaihdan vain tuohon [Suomessa ollenkaan] tilalle Etelä-Suomessa tai "jossain siellä päin" ollenkaan.

Pohjois-Suomessa on NIIN mahtava elää!

Kerran jouduin viettämään Helsingissä (niin, tiedän että "Helsingissä asuminen" voi käsittää ihan mitä tahansa valtavalla alueella ja tuollainen lausahdus on ihan urpå :'D) 3 viikkoa ja olin niin kertakaikkisen ahdistunut, että en voisi IKINÄ kuvitella asuvani siellä missään onnellisena. Kaikkea on liikaa, omaa rauhaa ja tilaa ei ole. *tun autoja on jokapaikassa koko ajan. Melua on koko ajan ja jatkuvasti. Ihmisiä on jokapaikassa koko ajan ja ihan liikaa. Ihmiset on ankeita ja ikäviä. Niin, ja puhuu oudosti ja pinnallisen kuuloisesti, eikä millään kivalla, rikkaalla murteella, jossa on hauskoja sanoja, ilmaisuja.

_Siellä Helsingissä_ oli ihan kaikkea ihan liikaa, mutta ei sitä, mitä minä onnelliseen elämään tarvitsen. Täällä meillä pohjosessa on rauhaa, omaa tilaa, hiljaisuutta, iso tonttikin, upea luonto, kulttuuria, aitoja ihmisiä. Niin ja tähtitaivas. Koska valosaastetta pakoon pääsee ihan helposti.

Juu, ja kommentti oli aikalailla ja hyvin pitkälti kieli sieraimessa kirjoitettu. Ihan hirveää yleistämistä omien mitättömän pintapuolisten kokemusten pohjalta. :)

Lähinnä kai vaan halusin sanoa, että ymmärrän täysin, että ihminen haluaa elää paikassa, jossa on onnellinen, jossa kokee olevansa kaltaistensa seurassa, jossa aurinko aina paistaa ja voi elää ja hengittää positiivista, hyvänmakuista ilmaa. Ja että asuinpaikka voi muuttaa ihmisen. Siksi en pystyisi koskaan ajattelemaan asumista jossain SIELLÄ. Kun ne lyhyetkin hetket ovat aiheuttaneet henkistä pahoinvointia, negatiivisuutta, ahdistumista jne. jne. Yyyyyh. Siksi tuntuu niin hirveälle tämä nykyinen politiikka, joka haluaa "lakkauttaa" syrjäseudut ja pakottaa ihmiset kasvukeskuksiin voimaan pahoin. Jalat edellä lähden.

Meillä Kainuussa paistaa aurinko tänäänkin.

Redcoffee
Changing time

I feel you!!
Rakas Kaisa. Mä itse aun Vantaalla, Koivukylässä. En tiedä sanooko asuinalue mitään, mutta Korso on varmaan tuttu eikä tää paljon maineelta ole parempi alue.
Itse Porvoosta kotoisin, ettei mua 20 minuutin matka Helsinkiin haittaa mutta nämä ihmiset..
Selkä kumarassa ja sama, kun sulla hyvä, kun uskaltaa katsoa silmiin kun moikkaa.
Lähikirjasto on kansoitettu hengaavilla nuorilla ja asemalla aika joku doku lähistöllä.
Hoas mut tänne toi, mut kun saan opinnot pakettiin niin aika nopeasti menen sinne, missä ihmiset pukeutuu kauniisti tai niihin treenivaatteisiin koska on menossa salille. Tai tietää et ne on muotia.
Huomaan itse nimittäin, että täällä ei ole mitään väliä mitä laitan ruokakauppaan.
Voisin varmaan mennä kylpytakissa :D
Ja omaan fiilikseen vaikuttaa paljon
Yksi aamu heräsin Punavuoressa ja katsoin kaduilla vaan ihmisiä.
Miten tyylikkäitä, määrätietoisia ja elämännälkäisiä.

destination_unfamiliar

Mielenkiintoista keskustelua! Itse olen niitä jotka asuu suoraa Piritorin reunalla ja nauttii siitä. Olen kotiovelta metrossa minuutissa. Kauppa, posti, apteekki, kulkuvälineet, punnitse & säästä, kahvilat alle 3min etäisyydellä. Avopuolisoni äiti tuli meille kylään (tämä oli aluksi vain minun pieni sinkkukoti) ja oli suhteellisen kauhuissaan. Miten ihmiset voi asua näin lähellä toisiaan. Seinien takana on niin paljon ihmisiä. Itse vain mietin, että miten voisin elää ilman niitä ihmisiä siellä seinän takana. Ja miten voisin elää niin että kaikkialle olisi matkaa. Ulkona olisi vain metsää ja tyhjyyttä. Ei kiitos. Mutta sehän tässä on, kaikki haluaa asua ehkä hieman erilailla ja jos joku ei tunnu hyvältä, niin onneksi on mahdollisuus muuttaa :)

Kommentoi