Joulu(kuusi) on pilalla

The Good Morning

Tänä vuonna se koitti. Päivä, jonka jälkeen joulukuusi ei enää ollut koskaan entisensä.

Varoitus! Tekstin lukeminen saattaa pilata joulusi.

Istuimme tässä taannoin aamupalapöydässä kahvia juoden, kun aloimme keskustella joulukuusiasiasta. Minä olen halunnut kuusen omaan kotiin niin kauan kuin muistan, ja nyt kerrankin koti on sen kokoinen, että sinne ylipäätään mahtuu kuusi. No, aloimme googletella puhelimillamme, että mistähän sitä saisi joulukuusen hommattua ja paljon sellainen kustantaisi.

Ei mennyt kovin kauaa, kun homma oli lähtenyt lievästi pois raiteiltaan. Samuel oli nimittäin löytänyt jonkin joulukuusiartikkelin ja julisti hämmentyneenä:

"Joulukuusi kärsii janoa ja ikävää, kaipaa tovereitaan ja saa huonekasvit huolestumaan."

Ja tästähän sitten alkoi mittava perinteikkään ja rakkaan joulukuusen uudelleen arvioiminen. En ole koskaan edes tullut ajatelleeksi, että me tosiaan katkomme puun ja tuomme sen pariksi viikoksi sisällemme, kunnes se on kuihtunut. Itseasiassa istutamme sen sitä varten, että voisimme katkoa sen. Tulee vähän mieleen eräs toinenkin meidän ihmisten harjoittama tapa, josta on ollut blogissa puhetta aiemmin.

Artikkelissa kerrotaan, kuinka kuusi, joka on sahattu irti juuristaan, tuntee kipua, lähettää avunhuutoja (joita ihminen ei onnekseen kuule), kärsii janosta ja tietää kuolevansa pian. Se on revitty pois vanhempiensa ja isovanhempiensa luonta, eikä saa levättyä, mikäli siinä pitää valoja päällä yöllä. Sen kemialliset avunhuudot kuulee ainoastaan huonekasvit, jotka stressaantuvat tilanteesta(!!).

Kuusiparka! Alettiin jopa miettimään, olisiko lopulta muovikuusikin eettisempi vaihtoehto, kuin oikea. Muovia maailmaan ei kyllä tarvita yhtään enempää. Ja toisaalta, maatuuhan oikea kuusi lopulta ja niin sen energia palautuu takaisin kiertokulkuun. Eh?

Viikon asiaa sulateltuamme päätimme hankkia oikean kuusen. Se tuotiin meille Itä-Suomesta asti. En vieläkään tiedä mitä ajattelen asiasta, muuta kuin että onhan se kaunis ja perinteikäs. Toisaalta, ei se varmaan enää koskaan yhtä kaunis ole kuin ennen artikkelin lukemista.

Koitamme olla kuusellemme hyviä. Sen opin myös, että kun kasveille juttelee ja niitä silittelee, ne voi paremmin. Jonkun mielestä ne tuntevat rakkauden, jonkun mielestä ne vain tykkää, kun niitä päin hönkii hiilidioksidia. Oli miten oli, jutelkaa joulukuusellenne tänä vuonna! Ja lievittäkää joulutähtien ja jukkapalmujenkin stressiä laulelemalla ja silittelemällä niitä.

Otsikko oli raflaava. Ei se joulu välttämättä täysin pilalla ole, mutta mielenkiintoista pohdintaa tästä aiheesta kyllä saa. Joku teistä sanoi snäpissä aika ihanasti: "Minusta tuntuu, että joulukuusi on itseasiassa aika onnellinen siitä, että pääsee viettämään joulua jonkun kotiin. Se koristellaan hienosti ja se on huomion keskipisteenä monta päivää."

Mitäs ajatuksia teissä herää?

Kommentit

Oi kuusipuu (Ei varmistettu)

Ehkä ihan kaikkea mitä kirjoista ja netistä lukee ei tarvitse ottaa niin itseensä ja ultimaattisena totuutena..

Kaisa Merelä
The Good Morning

En ehkä ultimaattisena totuutena otakaan, mutta mielenkiinnolla suhtaudun aina! Eritoten, jos juttu kuulostaa järkeenkäyvältä.

Hanna (Ei varmistettu)

Itse jätän kuusen ja eläinperäiset tuotteer (paitsi vielä toistaiseksi villan ja nahkan) kauppaan. Haluan elää rakkaudesta ja rakastaen, ja mun mielestä suuri osa sellaista elämää on väkivallattomuuteen pyrkiminen.

Tuo snäppikommentti kuvaa osuvasti ihmisten halua uskotella asiat itselleen parhain päin... Jostakusta tuntuu, että kuusi on onnellinen juhlan keskipisteenä jonkun kodissa. Jos kuuselta kysytään, ei se halua kuolla, eikä siinä paljoa jonkun muun tuntemukset auta. Mikään elävä ei halua kuolla, paitsi todella äärimmäisissä olosuhteissa. Kuusi varmaan olisi mieluummin omassa kodissaan, kaikki ruumiinosat tallella. En nyt pidä joulukuusta minään maailman epäeettisimpänä asiana, mutta tilalle voi laittaa vaikka kinkun. En mä ainakaan haluaisi, että mun kidutettua ruumista 'kunnioitettaisiin' laittamalla se pöydälle juhlaservettien kanssa. Turhaa kärsimystä molemmat, ja vaikka kukaan ei ole täydellineb väkivallattomassa elämäntavassa, niin aina voi yrittää vielä enemmän. :)

Kaisa Merelä
The Good Morning

Ymmärrän hyvin. Toisaalta ymmärrän myös "perinteitä". Ymmärrän kaikenlaisia tapoja elää. En vain tiedä itse, miten haluaisin lopulta elää. Ristiriitaisia tunteita herää aina tällaisista. :)

Päivisusanna (Ei varmistettu) http://www.paivisusanna.com

Sain jokin aika sitten naiskuoroltani ihanan valkoisen ruukussa olevan amarylliksen joululahjaksi. Siinä oli monta nupullaan olevaa vartta, joista yksi oli auttamattomasti repsahtamaisillaan irti (vaikka kuinka koitin sitä tukea ja teipata). Niinpä jouduin katkaisemaan kyseisen varren (tuntui niin pahalta, ihan kuin oikeasti tappaisin jotain elävää- ja niinhän teinkin!), ja laitoin sen vesilasiin ruukussa olevan kukan viereen. Tällä hetkellä ruukussa oleva voi hyvin ja kukoistaa, lasissa oleva kuihtumaisillaan/kuolemaisillaan (tokihan kasvi juurensa tarvitsee) :( Ja vaikka ruukussakin oleva jossain vaiheessa kuihtuu niin se saa kuitenkin elää ikäänkuin luonnollisen elinkaarensa loppuun saakka. Olen aina rakastanut luonnonkuusia, mutta vasta tämän kirjoituksesi luettuani- ja verrattuani sitä Amaryllis- gateen- tuli olo etten halua enää ikinä oikeaa kuusta. Aloin miettiä voisiko kuusen korvata vaikkapa ruukussa olevalla sypressillä- niistäkin tulee sitä aitoa joulun tuoksua ja näköä (verrattuna muovisiin, puisiin tms.), ja pystyy varmaan vähän koristelemaankin. Pidän kauniina ajatusta siitä, että kunnioittaa kaikkea elävää keskenään tasa-arvoisina- ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Ei toki aina helppoa, mutta ehkä tavoiteltavaa kuitenkin. Kiitos silmät avaavasta kirjoituksesta <3

Kaisa Merelä
The Good Morning

Ihana kommentti. <3 Voi amaryllis, onnellinen oli kun pääsi sinun hoidettavaksi. :) Ja totta, eihän se elämän kunnioittaminen kaikissa sen muodoissa aina perinteistä, kulttuurista, tottumuksista ym. johtuen aina helppoa ole, mutta tavoiteltavaa ja aina voi tiedostaa enemmän ja sitä kautta pikkuhiljaa muuttaa omia ja muiden tottumuksia! :) Ihanaa joulua sulle!

Ympäristöekologiaa (Ei varmistettu)

Miten me sitten voidaan enää syödä salaattia tai selleriä, tai ylipäätään mitään mikä on joskus soluhengittänyt eli tässä tapauksessa yhteyttänyt? mikä tämän ajatuksen logiikka siis on? Että kuusia ei kannata tuoda sisälle, mutta voimme syödä perunaa, porkkanaa, punajuurta yms. tuntematta siitä tunnontuskia? Que??? En mie näitä vouhotuksia ymmärrä.

Se on vaan kuusi. Se on puu. Ei, sillä ei ole tunteita ja ei, kuusi ei tunne kipua.

Päivisusanna (Ei varmistettu) http://www.paivisusanna.com

..itse ajattelisin ehkä yksinkertaistettuna niin, että jotakin ihmisen on pakko syödä elääkseen, ja se jokin tulee yleensä luonnosta, mutta joulukuusta ei ole pakko ottaa (eli säästetään se mikä voidaan). Ja se mitä kuusi "tuntee" tai "ei tunne" on varmaan asia minkä vain kuusi itse tietää- siis tuntee :) Muistan lukeneeni mm. Tieteen Kuvalehden artikkelista sen, että varsinaista kipua kasvit eivät tunne (koska niillä ei ole keskushermostoa), mutta ne reagoivat todistetusti valoon, ääniin, hajuun ja kosketukseen- lisäksi ne reagoivat esim. lehtien irtileikkaamiseen samoin kuin ihminen reagoi stressiin.

Hanna (Ei varmistettu)

Juurikin tuo, että kuusi on ihmisen selviytymisen kannalta turha. Lisäksi uskon, että esimerkiksi monet hedelmät on tarkoitettu poimittavaksi ja syötäväksi, sillä tämä on yksi kasvien tapa levittää siemeniä. Kypsän hedelmän poimiminen tuntuu ehkä kasvista hyvältä?

Joo, kasveilla ei ole hermostoa, mutta se on faktaa että ne kokevat stressiä, ja keskustelevat toistensa kanssa. Ihminen on aina oikeuttanut väkivaltaa ja hyväksikäyttöä uskottelemalla itselleen olevansa jotenkin toisten yläpuolella. Tästä esimerkkinä mm. orjuus ja eläintuotanto. Musta olisi hyvä olla asettumatta tuollaiseen muka ylivertaiseen asemaan, ja yrittää kunnioittaa kaikkea elämää. Lopulta ihminen on kuitenkin riippuvainen muista elämänmuodoista. Ilman kasveja ja eläimiä meitä ei olisi, ja siksi on hyvä tuntea kiitollisuutta niitä kohtaan.

Hanna (Ei varmistettu)

Ps. Äitini ostijuuri huonekuusen, joka on ruukkukasvi. Sitä voi pitää ympäri vuoden ja koristella jouluna. :)

Kaisa Merelä
The Good Morning

Hyvää pohdintaa! Itsekin tulin jossain vaiheessa ajatuksissani siihen, että teenkö siis väkivaltaa haukkaamalla selleriä, mutta kuten tuossa jo sanottiinkin, en voi elää syömättä, mutta voin elää katkomatta puita ja tuomalla niitä kotiini. :)

Anu (Ei varmistettu)

Mä itse asiassa luin tuon artikkelin jälkeen sen kirjan, josta artikkelissa puhutaan, ja siinä on kyllä hyvin tieteellisiin tutkimuksiin nojautuen perusteltu se, mitä me puiden tunteista tiedetään.
Ei kovinkaan paljon vielä, mutta ainakin se, että ne voivat olla onnettomia, eivätkä halua kuolla sen enempää kuin ihminenkään. Sain kirjan myötä vahvistusta omalle ajatukselle siitä, että kasvien tai puiden turha tappaminen on sellaista, mitä en itse halua tehdä. Kukin saa mielestäni itse päättää, mikä on turhaa ja mikä ei, ja mulle joulukuusi on "turha". Ymmärrän myös sen, että se on jollekin tärkeä, enkä tuomitse sitäkään mielipidettä. Mutta joo, ihana ajatus, että joulukuusi olisi onnellinen saadessaan osallistua ihmisten juhlaan, mutta epäilen tätä kyllä vahvasti. Tuskinpa kuoleva joulukuusi ilahtuu joulukoristeista...
Joulukuusia näkee kaupoissa ja ulkona aukioilla, ja se riittää mulle hyvin. Ja ehkä sitten joskus omalla pihalla voisi kasvaa kuusi, jonka voisi koristella jouluna.

unipallero (Ei varmistettu) https://notsodamnmainstream.blogspot.fi/

Löysin samanlaisia uutisia jo viime jouluna, ja siitä syystä meillä on valkoinen muovikuusi. Tiedän, ettei muovikuusikaan ole millään tavalla hyvä vaihtoehto, mutta tiedän myös, että kuusi on meillä monen monta vuotta, eikä hävitetä sitä ennen kuin se menee rikki, niin ehkä se on mun henkilökohtainen kuusenpelastamisrittini näin joulun alla. Muovikuusen lisäksi meillä on pieni ruukkukuusi ilahduttamassa eteisessä, ja jos asuisin yksin pienemmässä asunnossa, se olisi varmaankin ihan riittävä joulukuusi, kun siihen laittaisi killumaan vähän pieniä koristepalloja.

unipallero (Ei varmistettu) https://notsodamnmainstream.blogspot.fi/

... vai hetkinen, onkohan se meidän kuusi muovia lainkaan??? Kovin pehkeää ja paperimaista se pinta on, alkaa ihan epäillä tuota muovikuusitermiä :D

M (Ei varmistettu)

Joku voisi pelastaa joulun keksimällä eettisen, biohajoavan kestokuusen, jota voisi käyttää joulusta toiseen ja se maatuisi sitten loppujen lopuksi! Itse olen hankkinut sellaisen pienen ruukkukuusen, johon tein koristeet itse. On ees jollain tapaa ekologinen ja vähän eettisempi ratkaisu :)

Kaisa Merelä
The Good Morning

Tosi hyvä idea!!

Veera (Ei varmistettu)

Mistä noin ihana kuusen jalka?

Kaisa Merelä
The Good Morning

Stockmannilta! :)

Sara (Ei varmistettu)

Mies blogimuutolle kävi?:o

Kaisa Merelä
The Good Morning

No äläs muuta sano! Ihmettelen samaa. Siirrossa on kulunut nyt jo pari viikkoa. No, ehkä tässä kohta valoa alkaa näkymään!

Riikka (Ei varmistettu)

Kirjoitat, että maailmaan ei tarvita enää yhtään enempää muovia, mutta silti snäpissä mainostat juovasi enää vain pullotettua lähdevettä?

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.