Kahvia, ajatuksia

Miksi pitää olla niin melankoliaan taipuvainen? Miksi pitää vakavoitua aina välillä ja kyseenalaistaa kaikki? Missä vaiheessa nuorista tuli niin vakavia ja vanhoista niin rentoja? Miksei voi vain rentoutua ja luottaa siihen että kaikki menee ihan hyvin? Miksi pitää jälkiviisastella ja jossitella? Miksi kaiken pitää olla niin täydellistä, eikä "ihan hyvä" kelpaa koskaan? Miksi aina kaiken olisi voinut tehdä paremmin? Miksei kukaan kelpuuta ketään, varsinkaan itseään?

Minusta olisi ihanaa olla töissä kahvilassa tai jossain muussa asiakaspalvelussa. Näkisin joka päivä paljon ihmisiä. Ihmisistä tulee niin hyvä olo. Vähän niin kuin hyvästä kahvista.

Saisin hymyillä työkseni ja pestä kymmenien huulten koskemia kuppeja. Sellaisten huulten, jotka ovat samana päivänä puhuneet rakkaalleen tai haukanneet jotain hyvää. Tai sellaisten, jotka tulevat samana päivänä pussaamaan jotain kivaa tyyppiä ensimmäistä kertaa tai laulamaan jollain isolla lavalla.

Ja ihaninta, että voisin antaa ihmisille jotain, mitä he tulivat pyytämään. Minulla olisi rahkeet kaikkeen siihen kahvilan puolesta. Ei tulisi ristiriitoja.

Sellainen unelma vain...

Kommentit

t1 (Ei varmistettu)

Wau Kaisa. Kiitos ihanasta postauksesta. Just näin. Hyvä riittää, täydellisyys on tylsää. Sun unelmas kuulostaa aivan huikealta, kuvailit sitä niin kauniisti. Tärkeää on kohdata ihminen aidosti, ei niinkään yrittää tehdä vaikutusta. Nykyään aika monella arvojärjestys taitaa olla just toisin päin.

Anu K. (Ei varmistettu) http://anukarjalainen.com

Tuus Kaisa pitämään mun kanssa kahvilaa! Terkuin Lähes Sama Unelma.

Reetta V. (Ei varmistettu) http://reettavee.com

Ihanan unelmoiva teksti!

merituuli (Ei varmistettu)

Kaunis teksti! Monesti elämä tuntuu olevan vain kierrettä, jossa yritetään olla kaikille muille sitä kaikkea, mitä he meiltä toivovat. Mutta eihän se onni taida sillä tapaa löytyä :)

Marjis (Ei varmistettu)

Minäkin oon haaveillut tuosta samaisesta kahvilasta. Mutta koska pitää olla melankoliaan ja jossitteluun taipuivainen, niin oon keksinyt siitäkin ristiriitoja: asiakkaat, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä, asiakkaat, joiden ruokavalion mukaisia tuotteita ei löydy, asiakkaat, jotka tulivatkin narkkaamaan kahvilan vessaan ja pitäis sieltä uskaltaa poistaa.. Ja entäs se ryöstäjä, joka vie kassan? Ahh, ja sitten kaikilla onkin vain paha mieli. ;)
Kiva, kun oot jatkanut taas bloggailua, ilkeimmät nillittäjät ei vain vissiin ole vielä huomanneet, ettei tää elämä mene aina niinkuin satukirjoissa. :)

EllaE
Ella Elers

<3

Jenska (Ei varmistettu)

Ihania ajatuksia! Minustakin olisi mukavaa työskennellä kahvilassa, niissä on sellainen omanlaisensa tunnelma :)

Tella (Ei varmistettu)

Ah... Oli juuri enkun kirjoitukset tänään. Menivät aivan penkin alle, joten noi kysymykset tuossa alussa tulivat todelliseen tarpeeseen: Ihan kuin joka sana ois suunnattu itselle.

milkainnamaaria (Ei varmistettu) http://milkainnamaaria.bellablogit.fi

<3!!!

ellie (Ei varmistettu)

Pidä unelmistasi kiinni! Kaikki on mahdollista, kun oikein paljon haluaa. Ainakin täällä Suomessa :)

Raasu (Ei varmistettu)

"Ja ihaninta, että voisin antaa ihmisille jotain, mitä he tulivat pyytämään."

Nyt toivoisinkin, että harjoittelisit tätä. Uskoakseni moni minun lisäksenikin on innokas tietämään, mihin suuntaan blogi jatkuu? Aiotko palata (ja jos, niin milloin?) vanhaan fitness-terveellisetreseptit-tyyliin vai jatkaa tällä uudella himppusen sekalaisemmalla tyylillä? On kurjaa, että fitness-postausten takia blogiasi lukevat joutuvat roikkumaan mukana tässä runovaiheessa ilman mitään selitystä siitä, onko tämä vaihe nimenomaan vaihe vai blogin tuleva suunta. Etenkin, kun tämä turhaanroikottaminen olisi voitu estää jo aikoja sitten, kun ihmiset ihmettelivät postaustaukoa ja hämmentäviä postauksia. Minulle ei ole väliä, vaikka blogin teema vaihtuisikin, mutta siitä olisi kohteliasta ilmoittaa meille lukijoille. Kyllästyttää tämä turha ramppaaminen ja blogin tukeminen, vain yhtä varsin simppeliä vastausta odotellessa.

Krisse (Ei varmistettu)

Entäpä jos hän ei osaa antaa sinulle varmaa vastausta asiasta? Kannattaa tilata joku fitness lehti, maksavana asiakkaana saat varmasti fitness aiheisia kirjoituksia sitä kautta. Lisäksi on paljon netti- fitness- ja hyvinvointivalmennuksia kohtuu hintaan. Myös niistä saat sitä mitä olet tilannut ja maksanut. Kaisa on tainnut useammankin kerran todeta, ettei halua luokitella blogiaan mihinkään kategoriaan.

Ursula (Ei varmistettu) http://Ursulaleh.blogspot.fi

Voi miten tavattoman kauniita ajatuksia sulla! Aivan ihania, oot aina niin uskomattoman positiivinen ja iloinen jatka samaa rataa! :-)

Melina (Ei varmistettu)

Ihana postaus täynnä ihania ajatuksia! <3 ihmisten suhteellisuuden taju ja kultainen keskitie on hävinnyt totaalisesti johonkin. Tuntuu hyvältä, että pikku hiljaa aletaan (toivottavasti) siirtyä perfektionismin aikakaudelta sallivalle ja hyväksyvälle ajalle. Itseen kohdistuvat järjettömät vaatimukset vähenevät ja tilalle tulee itsensä hyväksyminen juuri niin ihanana kuin on! Näin ainakin toivon...ja totta on myös se, että tämä käsiin räjähtänyt Fitness-buumi alkaa olla jo so last season. Ei ketään enää kiinnosta belfiet ja habaselfiet eikä ateriakuvat kuivasta kanasta ja parsakaalista. Ihmiset ovat oppineet käyttämään aikaansa järkevämmin. Slow livingiä, tahdin hidastamista, jonka tarkoituksena on oppia nauttimaan elämän pienistä asioista, jotka lopulta ovat niitä suurimpia. Se ei tee elämästä välttämättä parempaa ja nautinnollisempaa, että aloittaa joka aamu päivänsä hikirääkkitreenillä ja kaurahiutaleiden punnitsemisella. Ei ja ei. Nykyään on paljon hienompaa syödä laadukkaasti ja hyvin, treenata ja liikkua sopivasti (ei verenmaku suussa) ja levätä...höllätä ja hiippailla yöpuvussa vaikka koko päivä, jos siltä tuntuu. Tai mennä vaikka kakkuskumpalle metsään juuri kuten Kaisa. Se on ihanaa ja tasaista elämää! :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.