Kesä tulee piknikillä

Muistatteko kun kirjoitin, että aion tänä vuonna suunnitella kesäni ja sen riennot hyvissä ajoin, ettei vaan mene suvi sivusuun? No, näinhän minä olen tehnyt. Ja tässä suunnitelmassani kesä alkoi jo vapusta. 

Tämä nähkääs siksi, että jollei kesästä tulisi (aiempiin vuosiin vedoten) kamalan lämmintä, ainakin siitä tulisi pitkä. Se, että kesä alkaa jo huhtikuun viimeinen päivä, laskee tosin sen keskilämpötilaa, mutta sanotaan että kesän kohdalla määrä korvaa laadun. Eikö niin?

"Kesän" ensimmäinen plääni oli tietenkin vappu mökillä. Tästä kuvattu vlogi on muuten valmis ja nähtävissä täällä, ellei joku vielä siihen ole törmännyt.

Toinen spektaakkeli eli parhaan ystäväni jäähyväispiknikbrunssi, pidettiin tänään aurinkoisena ja tuulisena lauantaiaamuna Mustikkamaalla. Sanni lähtee maailmalle (taas vaihteeksi) koko kesäksi ja mehän jäämme kaipaamaan. Myös Sannin kummityttö Lilli jää kaipaamaan. Viimeinen yhteinen hetki vähään aikaan haluttiin viettää merenrannassa hytisten, kahvia kitaten ja ihan perusshaibaa jauhaen. Kahvi jäähtyy mukiin nopeasti ja niskaan puhaltavalta tuulelta täytyy suojautua, mutta ai että kun on ihanaa tarjeta olla ulkona! Ja tästä se vain lämpenee.

Että mitäkö muita suunnitelmia kesälistalla on? No, ainakin

- veneen vuokrausta Helsingin rannikolla ja

- ihan omalla purjeveneellä purjehtimista Saimaalla

- jonkinnäköinen roadtrip (joista kaikkein kunnianhimoisin olisi trippailla lappiin asti)

- Suomenlinnaan viinipiknikille (viini ja pikku päivähiprakka assosioituu jostain syystä Suomenlinnaan)

- mökille, mökille, mökille ja kissanpentuja katsomaan!

- erinäisiin Helsingin puistoihin treenaamaan ja temppuilemaan, toivottavasti jopa painimaan

Ja henkilökohtaisesti tärkein kesärituaalini:

- Sinisen Huvilan Kahvilaan kahvikupin ja jonkun ihanan kirjan kanssa istuskelemaan yksinään ja ihmettelemään kesän hetkellisyyttä. Tästä rituaalista melko autenttinen tunnelmankaappaus tässä kolme vuotta vanhassa postauksessa. Lämmin suositus. Kyseisen kahvilan läheisyydessä olevalla Cafe Taideterassilla on myös aivan ihanaa ihmetellä maailmaa. Siellä saattaa myös hyvin potentiaalisesti kuulla viulunsoitantaa livenä. Viulun kimeät äänet, koivuissa humiseva tuuli, heinäkuun iloinen melankolia. Voiko kesä enää kauniimmaksi muuttua? 

Samuel totesi muuten tänään ihanasti: "Mua ei haittaa yhtään, vaikka tämä kesä olisi tässä, koska on jo tullut koettua niin paljon. On käyty mökillä, potkimassa jalkapalloa ja syöty jätskiä auringossa. Oon jo ihan tyytyväinen." 

Kommentit

sofiaaaa (Ei varmistettu)

Tykkäsin tän lukemisesta valtavasti! Näissä on niin hyvä henki. Ihana tuo Samuelin kommentti, tunnistettava fiilis. Oon impannut kesän tuoksua ja se riittää kans yllättävän pitkälle.

Kaisa Merelä

Ihana kuulla, kiitos! :)

JollyHolly

Kukas on tämä salaperäinen valjaissa oleva karvapallo? :D Söpis!

Kaisa Merelä

No se on meidän 18-vuotias vauvamme! <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.