Kohta vietetään tupareita

Tiedättekö, mikä on hyvä keino motivoida itsensä saamaan uuden kämpän sisustus valmiiksi? Lyödä kauan puhuttujen tupareiden päivä lukkoon eli määrittää sisustukselle ja muulle piiperrykselle konkreettinen deadline. Ja ilmoittaa tupareista myös vieraille juhlallisin menoin FB-kutsulla, jolloin kynnys perua juhlat kasvaa. Johan tuli kiire ravata matto-ostoksilla, mikä on tuntunut pitkään niin vaivalloiselta...

Mattoja, mattoja. Matot ovat varmasti olemassa ainakin siitä syystä, että lattialla on niin mukavaa maata kun tulee baarista tai salilta. Luulen myös, että ihmisten kiintymys johonkin pehmeään jalan alla kantautuu ajoista, jolloin olimme eläimiä ja rakensimme pesiä. Ihme ettei rättejä ripustella myös seinille ja kattoon tuomaan lämpöistä turvaa. Ai niin joo, ryijyt! And suddenly everything makes sense…

Tätä kämppää on oikeastaan nakuteltu kondikseen siitä lähtien kun toukokuussa tänne muutimme. Nyt syksyn hiipiessä kaikki (seinien maalailut, kalusteiden keräilyt, nojatuolien verhoilut) alkaa olla valmiina ja voimme siirtyä siihen olennaiseen eli valmiissa kämpässä asumiseen ja mikä tärkeintä: sen juhlistamiseen! Mitä tupareihin tulee niin mielummin myöhään kun ei ollenkaan. Ja mielummin myöhään ja valmiina kuin asap ja rempallaan. Koitan lähinnä tässä vakuutella, että on ihan ok pitää tuparit neljän kuukauden päässä muutosta.

Melkein hävettää, kun kerroin teille joskus toukokuussa, että saatte kurkistaa kämppään kokonaisuudessaan "pian", mutta varsinaista kämppäpostausta ei koskaan kuulunut. No, nyt voin luvata ainakin 80%:n todennäköisyydellä sen tulevan lähiaikoina. Eihän tämä mikään erikoinen lukaali ole, perus pikkukaksio parvekkeella, mutta omasta mielestäni hyvin kotoisa sellainen. Mikä voi toki myös johtua siitä, että ovessa lukee vain yksi sukunimi. Instagramissa kämppä on vilahdellut kyllä aika paljon.

Laskin juuri, että olen asunut Helsingissä päivälleen huomenna tasan puoli vuotta (hyvänen aika!), ja aika tuntuu hädin tuskin kahdelta kuukaudelta. Minne aika oikein valuu? Kuinka olen ehtinyt tässä ajassa asua kahdessa eri kämpässä ja kutsua kumpaakin kodiksi?

Mamma kävi tänään visiitillä ja toi tapansa mukaan takakontillisen kaikkea hyvää. Oman puun omppuja sekä niistä keitettyä omenahilloa, omien puskien äpäkkää mustaherukkamehua, itse kasvatettuja sipuleita sekä punaviini-valkosipuli-marinadissa maustuvaa isän metsästämää hirvenlihaa, joka iskettiin täällä uuniin. Ainiin, ja kukkia tuomaan syksyistä väriä partsille. Ihana, maailman paras äiti ja sen metsästäjä. <3

Arvatkaa, mitä tuosta isosta omenakasasta syntyy? Ainakin vuoallinen omenaproteiinipiirakkaa!

Huomenna alkaa tuparien valmisteluviikko. Kotoilu on niiiin jees! Ja täällä tuoksuu niin taivaallinen hirvenliha, joka on muuten tajunnanräjäyttävää ruisleivän päällä omenahillon ja täyteläisen juuston kanssa...

Kommentit

My Cup of T

Tuparit on kodin kastejuhla - on lapsi jo, mutta pitää sitä vähän esitelläkin!

Äidit on ihania, omenat on ihania (oletettavasti prodepiirakkakin on ihanaa?), koti on ihana. <3

Kaisa Merelä

Ihana salanimi, "T" ;)

Sä olet ihana <3

:) (Ei varmistettu)

En jotenkin osannut siinä tilanteessa mainita tänään että oon sun lukija, mutta pakko nyt kommentoida kun vielä kirjotit noista matoista, t. teitä palvellut myyjä :D sori kun siellä oli niin paha ruuhka ja mäkin olin ihan väsynyt ja varmaan vähän sekava, mut toivottavasti matot mitkä löyty oli hyvät!

Kaisa Merelä

Hahah, eikä! :D Olin ihan super väsynyt ja turhautunut ja kiukuttelin kun teini ja löhösin niitten mattojen päällä siellä. Todella edustavaa käytöstä mutta hauskaa että kommentoit! :D Kiitos hyvästä mattopalvelusta!

Cayisamaria (Ei varmistettu)

Ihanat nuo valot, jotka roikkuu seinällä (ne pallot)! Mistä ovat? Itse löysin vain sisustusliikkeen 50€ arvoiset samanlaiset, oli vähän suolainen hinta... Ja ihana parveke myös, nyt tuli inspiraatio järjestellä tämä omakin kämppä kuntoon! :)

Minä vain (Ei varmistettu)

Hyvää huomenta! :)

Vaivaudun kirjoittamaan tähän alkuun,että en oo aikasemmin vaivautunut kommentteja tänne heittelemään, mutta tulee sekin seikka nyt korjattua.

Ensinnäkin sinä ja tämä blogi on tehny musta aamuihmisen, mikä ois ollu vähän aikaa sitten vielä naurettava ja epätodellinen väite. Ensimmäisenä aamulla onkin nykyään mielessä vain protskupannarit ja suklaapuurot (mmh <3 ). Aikaisemmin tuli juotua vain aamukahvi jos sitäkään, kun mikään muu ei uponnut aamutuimaan.

Oon sairastanut syömishäiriöitä bulimiaa ja ahmimishäiriötä jo viitisen vuotta ylä-asteelta lähtien ja vasta nyt uskallan voittajana hymyillä ja todeta, että ne ajat on ohi. Kiitos sinun ja tämän blogin. Kiitollisena voin todeta, että oot todennäköisesti pelastanut mun elämän. Enää syötyään vähän benkkujenkkua tai omenapiirakkaa (vähän.. köhköh) ei tarvitse ahdistua ja juosta työntämään sormia kurkkuun. Jokin mun ajattelu- ja toimintatavassa on muuttunut tän blogin myötä. Voin syödä herkkuja tervellisesti ja välttyä ahdistukselta. Lisäksi rahaan liittyvä ahdistus on kadonnut, koska tänäpäivänä ne menee hyviin ja terveellisiin raaka-aineisiin, eikä niihin hemmetin jäätelöpurkkeihin ja karkkipusseihin. huh.

Halusin vain näin lyhykäisyydessään kertoa kuinka paljon apua tästä blogista on ollut ja kuinka se on vaikuttanut mun elämään, vaikka mikään "fitness ihminen" en olekkaan. Jos sitä menis pakkaamaan vähän avokadopohjaista tonnikalapiirakkaa töihin evääksi (rakkautta) . Vielä kerran kiitos Kaisa! olen vapaa elämään.

svii (Ei varmistettu)

KÄÄÄK, mistä tuo marmorinen levy on löytynyt? :)) etsin kuumeisesti tollasta!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.