Krapulattoman vapun salaisuus on luonto

Jos pitäisi nimetä yksi asia, missä olen huono, se olisi vapaa-ajan taltiointi. Kaikista tärkeimmät tapahtumat jää aina kuvaamatta. Mitä kivempaa minulla on, sitä vähemmän otan kuvia. Tämä on bloggaamisen kannalta aika perseestä, koska kivoista jutuista on kuitenkin aina kiva kirjoittaa.

Me vietettiin vappu mökillä kavereiden kanssa! Tämä oli sarjassaan jo toinen vappu, kun olen pois kaupungista. Taitaa jäädä perinteeksi. Vappu oli ihana, melkein juhannusmainen, mutta kuitenkin tosi keväinen. Sään puolestahan vappu ja juhannushan ei juuri eroa, mutta näin toukokuun kynnyksellä luonnossa oli aivan ihana tuoksu.

Järvi oli kolea, aamubrunssin tarkeni kaulahuivien kanssa syödä ulkona, saunottiin monta kertaa päivässä, juotiin itsetehtyä simaa ja paistoin elämäni ensimmäiset munkit. Miehet soutelivat ja kalastivat pitkin päivää, laulettiin singstaria, pidettiin olympialaiset, joissa lajeina mm. kuulantyöntö (voitin naistensarjan!!) ja tikanheitto. Lisäksi tietty grillattiin, juotiin skumppaa ja tanssittiin iltahämärissä. Vanhat hitit soimaan ja jokaikinen intoutui krebaamaan sadankahdeksankympin sykkeillä. Ainiin ja kerättiinhän me myös mahlaa ja meitsi "pääsi" Ilta-Sanomiin. Kyseenalainen kunnia, mutta olen iloinen, että hennavalistus sai taas vähän enemmän näkyvyyttä, nimim. tältä valistukselta paitsi jäänyt.

Kuvattiin muuten mökillä vlogi. Osittain siitäkin syystä kuvia ei tullut otettua. Video on tulossa Kaisambuun tässä lähiaikoina!

Ai että kun on hyvä olo! Harva varmaan voi vapun jälkeen näin sanoa, mutta joku parantava voima siinä luonnossa kai on, kun ei ole krapulaa näkynyt eikä tuntunut. Tai sitten se oli se mahla! Seuraavaksi opettelen sellaista, että voi samaan aikaan olla sekä tosi kivaa, että kamera kourassa. Vaikea yhtälö, mutta kokeillaan! Ihanaa kevättä kaikille. Toukokuu on toivoa täynnä!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.