KUKA RAATAA ENITEN?

The Good Morning

Tälle päivälle olin luvannut inspistä terveellisiin safkoihin viime aikojen ruokakuvien muodossa, mutta tartutaan kuitenkin eiliseen aiheeseen, kun se tuntuu nyt puhuttavan ihmisiä.

Lyhyesti: Kerroin viettäväni pitkästä aikaa viikonloppua yrittäjänä, ja mainiten samassa lauseessa sen, kuinka opiskelijoilla ja palkkatöissä olevilla vapaat tulevat kaupan päälle. Ja siitäkös metakka syntyi.

On jännä, miten usein omasta kokemuksesta puhuttaessa osa ihmisistä luulee, että samassa lauseessa vien jotain heiltä pois. Postauksen syvin tarkoitus oli kertoa henkilökohtaisesta kokemuksestani liittyen siihen, että sallin itselleni henkistä vapaata, jota en ole pitkään aikaan tehnyt. Ei kertoa, kuinka minä teen enemmän töitä kuin yksikään kansalainen täällä, tietenkään. Olisiko siinä ideaa meille kenellekään? Varsinkaan blogissa, jonka "pointti" on antaa inspiraatiota muille, ei asettua heitä vastaan?

Yrittäjältä kukaan ei vaadi yhtään mitään. Ei ole tenttejä, ei kursseja, ei tavoitteita, ei deadlineja, ei valmistumisaikataulua, ei työaikoja. Se voi tuntua opiskelijasta tai palkkatöissä olevalta vieraalta, ehkä jopa vapauttavalta ajatukselta, mutta se tarkoittaa käytännössä sitä, että vapaus ja vastuu kävelevät käsi kädessä. Kun on tosi kivaa, niin yhtä rankalla volyymillä on myös haasteita. Yrittäjänä olet itsesi pomo, niin hyvässä kuin pahassakin. Tottakai dediksiä sun muita voi itse sopia, mutta ne ovat silloin nimenomaan itse sovittuja. Kaikki yritystoiminta on aina "itse aiheutettua". Tämä tuo mukanaan yllättäviä haasteita, joita voi olla vaikea ymmärtää, kun ei ole ruletissa itse mukana.Osa koki velvollisuudekseen kertoa kommenttiboksissaan, kuinka paljon he tekevät työtä, ja muistaa mainita vielä senkin, että minun elämähän on yhtä viikonloppua verrattuna heidän elämäänsä. Ensinnäkin, elämiä ei voi "verrata", sillä jokaisen elämä on jokaisen oma kokemus ja jossain määrin myös oma valinta. Toisekseen, kiinnostaisi tietää mikä psykologia on sen takana, että haluat todistaa sekä minulle, että sinulle, että sinun elämäsi on rankempaa. Onneksi olkoon, kai? Jotenkin tuntuu, että eritoten Suomessa kilpaillaan siitä, kuka tekee eniten duunia, kenellä on vähiten vapaa-aikaa ja kuka raataa kaikista koviten.Ehkäpä voisin muotoilla asiani näin: Jokainen, jossa edellinen tekstini herätti epäoikeudenmukaisuuden tunteita, voisi ehkä pysähtyä miettimään asiaa hetkeksi. Vaaditko sinä itseltäsi liikaa? Siinä, missä minulla painaa harteilla yrittäjän huolet, niin sinulla varmasti painaa yhtä kovaa opiskelijan huolet. Sinä et voi tietää minun työmäärästäni tai huolistani, yhtälailla kun minä en voi tietää tuon taivaallistakaan sinun työmääristäsi. Ehkä pointti ei olekaan saada muita tietoiseksi omasta työmäärästä, vaan elää jotenkin rauhassa itsensä ja omien valintojensa kanssa?Olennainen kysymys kuuluu; annammeko me itsellemme vapaata sen verran, kun koemme tarvitsevamme? Molemmat varmaan tiedämme sen, että niin kutsutun "viikonlopun" tai vaikka edes päivän vapaan jälkeen on niin paljon hedelmällisempää työskennellä. Opiskelijan aivot ottavat uutta oppia vastaan paremmin, ja jo opitut asiat syventyvät. Yrittäjä jaksaa taas visioida, kehittää, uskoa, luottaa ja luoda. Enemmän ei aina ole enemmän.

Loppujen lopuksi, kaikki kiire ja työhän on meidän itsemme luomaa. Se on illuusiota. On vapaa valinta opiskella tai olla opiskelematta, olla työtön, yrittäjä tai palkkatyössä. Mitä jos voittaja ei olisikaan se, joka saa ekana burn-outin, vaan se, joka onnistui elämään itseään rakastaen, ja muisti myös nauttia matkasta?PS. Kampaaja vois vissiin olla ihan kova. Nuo maaliskuussa leikatut latvat on aika rajua katseltavaa. Ja värikin oli kylmän vaalea. Joskus.

&

Instagram: kaisaminni
Snapchat: kaisaminni
Facebook: The Good Morning
Youtube: KAISAMBU

Share

Kommentit

S (Ei varmistettu)

Heippa Kaisa! Oon lukenu sun blogia joskus iät ja ajat sitten ja oon niin onnellinen että löysin tänne joku aika sitten takasin. Kirjotat ihan huippuja juttuja, kiitos!

Ps haluaisin ihan vähän laittaa mun kaveripiirin lukemaan tämän tekstin koska ollaan kaikki ihan erilaisissa elämäntilanteissa ja välillä tuntuu, että oikein väitellään kenellä on eniten kiirettä ja raskainta raatamista...

kaisaminni
The Good Morning

Moikka S! :) Ihanaa kun oot löytäny takaisin! <3 Linkkaa vaivihkaan ryhmächattiin ja katso mitä keskustelua herättää. ;D Työmääristä väittely on meille suomalaisille niin älyttömän yleistä, mutta kun sitä alkaa oikein pohtimaan, niin huomaa miten huvittavaa se on! Ihanaa syksyä <3

Emmi (Ei varmistettu)

Amen x3879000 ja kiitos .
Teikkö kun joillakin ihmisillä on niitä teksti- sisustustarroja? Mä voisin haluta tästä sun postauksesta mun seinälle sellasen.
Lempeetä syksyä!

kaisaminni
The Good Morning

Haha! :D ehkä alan sivubisneksenä teettää mun postauksista sisustustarroja! xD Kiitos ihana <3

T (Ei varmistettu)

Mutta tämä postaus ei mitenkään poista sun väitteitä/luuloja(?) opiskelijoiden ja "perustyöläisten" automaattisista viikonlopuista.. Oletko siis siinä luulossa vai miksi kirjoitit niin?

kaisaminni
The Good Morning

Olen edelleen siinä luulossa, että lähtökohtaisesti opiskelijoilta, tai ma-pe-työskentelijöiltä ei vaadita la-su läsnäoloa työpaikalla/yliopistolla. Opiskella varmasti voi "joutua", mutta sitä varmaan kukin tekee omalla aikataulutuksella, ei yliopiston aikataulutuksella. Korjaa jos olen väärässä!

Duunari (Ei varmistettu)

Tähän on pakko sanoa, että yliopisto-opiskelijalta tosiaankin vaaditaa niitä yliopiston laatimia aikataulutuksia, ei suinkaan omia. Olisipa opiskelu ihanaa jos saisin itse päättää milloin esseeni yms tehtävät palautan. Kotona tehtävät tehtävät eivät ole konkreettista läsnäoloa, mutta vaativat suuren panoksen, mikäli haluaa opinnoissaan menestyä.

Omalta osaltani harmittaa, että suhtauduit asiaan näinkin, jopa välinpitämättömästi, sillä olen syvästi pitänyt teksteistäsi. Nämä kaksi ovat blogihistoriasi ensimmäiset, joista kirjaimellisesti, vedin palkokasvin hengityselimiini. Kyllä se sieltä valuu ulos.

"Perus työläisiä" ei voi millään kategorisoida yhteen laatikkoon. Haluaisinkin nyt, kaiken tämän murskyn aiheuttamana kysyä, minkä miellät "perustyöksi"? Ma-pe 8-16?
Tällöin vuorotyöläisethän eivät tähän kategoriaan sulaudu.

Ymmärrän myös pointtisi yrittäjyydestä ja sen tuomista paineista. Aion itsekin yrittäjäksi, mutta alalle, jolle ei noin vain mennä yrittämään. Yrittäminen omalla alallani vaati jopa vuosien pohjatyötä, mikäli siinä aikoo menestyä. Aivan kuten bloggaaminenkin. Hyvällä pohjatyöllä ja ajatuksella tehdyllä blogilla menestyy, kuten Sinä olet tehnyt. Ja, vaikka kuulostan ehkä paheksuvalta, en sitä ole. Nimittäi n arvostan tekemääsi työtä sekä sitä, ettet ole mennyt sieltä, missä aita on matalin blogisi kanssa.

En halunnut aiempaam postaukseen jättämällä kommentillani luoda "minä olen parempi, työskentelen enemmän" -mielikuvaa, vaan kertoa sellaisia tosiasioita, jotka "normaalin vuorotöissä käyvän sekä opiskelleen" henkilön elämästä koin ehkä jollain tapaa osuvan itseeni, ja olleen postauksessasi ehkä jollain tapaa kyseenalaistavana.

Elän itseäni rakastaen. Opiskelin tutkinnon alalle, jota rakastan ja jolle aion tulevaisuudessa lähteä yrittäjäksi. Rakastan myös työtäni, vaikka viikonloppuni eivät tulekkaan tarjottuna eteeni vaan työskentelen niidenkin läpi, vain saattaakseni tulevaisuudessa sen, mitä olen vuosia halunnut ja rakastanut.

Kreippi (Ei varmistettu)

Moikka, pieni juttu, joka pisti silmään - työttömyys ei välttämättä ole valinta, ja hyvin usein se ei sitä ole. Vaikka töitä hakisikin aktiivisesti niitä ei välttämättä saa, oli sitten koulutusta tai ei. Jotkut toki ajattelevat, että jokainen on oman onnensa seppä, mutta en silti väittäisi, että työtön on valinnut asemansa.

kaisaminni
The Good Morning

Totta <3

Omena (Ei varmistettu)

Hmm mun mielestä noiden edellisten kommenttien pointti oli enemmänkin se, että oletit opiskelijoiden ja normiduunareiden automaattisesti pitävän viikonloput vapaata. Ei niinkään todistella että oma elämä on rankempaa kuin sinun. Totta kai yrittäjyys tuo elämään paineita kuten muukin työ tai koulu, mutta se että sanoo viikonloppujen tulevan muille kuin diilinä kaupan päälle, on typerää sillä näin ei todellakaan aina ole. Siitä tulee väkisinkin sellainen tunne että sinä itse yrität todistella muille, että sinun elämäsi on rankkaa muihin verrattuna, koska olet yrittäjä ja sen takia teet blogiin liittyviä töitä 24/7 (näin kärjistetysti). Mutta joo, piece and love everyone!

kaisaminni
The Good Morning

Joo kunnon ampiaispesä selkeästi tämä aihe! :D mutta tehkööt kukin viikonloppuisin mitä huvittaa <3 Jos opiskelijat haluavat opiskella niin opiskelkoot, jos yrittäjät haluavat yrittää niin yrittäkööt. Kaikkihan me loppupeleissä tehdään tässä elämässä just sitä mitä me halutaan :)

Kriittinen (Ei varmistettu)

Kaikki eivät elämässään voi tehdä asioita, joita haluavat. Oletko tullut ajatelleeksi omaa etuoikeutettua asemaasi ja muiden, esim. työttömien elämiin vaikuttavien yhteiskunnallisten rakenteiden merkitystä?

kaisaminni
The Good Morning

On totta, että olen etuoikeutettu monelta eri kantilta tarkasteltuna, ja minun on helppo täältä huudella että jokainen tehkööt sitä mitä haluaa. Se on hyvä tiedostaa. En silti näe, että se muuttaisi mitään omassa toiminnassani. Tiedostaminen on kyllä hyvästä!

Juu (Ei varmistettu)

Mulla pistää kyllä pahasti silmään näissä sun jutuissa tää "kaikkihan me tehdään täällä mitä halutaan" kun tää on meidän, niin pienen osan väestöstä, ylellinen etu - ei tarvi mennä ku vähän kauemmas Eurooppaan ja sitä pitää oikeesti tehdä jotain ei kivaa duunia vaan että pysyy katto pään päällä. Sellasen harhan ruokkiminen missä elämä on kivaa hattaraa mun mielestä loukkaa niitä joilla se ei ole ja ehkä vaan syventää meitä entistä enemmän omiin kupliimme. Ei ole tarkoitus hyökätä sua vastaan, kunhan mietin :D Siistiä että kannustat ihmisiä toteuttamaan unelmiaan mutta ei se vaan kaikilla ole käytännössä mahdollista, edes Suomessa.

kaisaminni
The Good Morning

Jokaiselle on mahdollista toteuttaa unelmia. :) Siinä olet kyllä oikeassa, että kaikki eivät ole yhtä etuoikeutettuja, kuin esim. vaikkapa minä tai vaikka sinä! Se on hyvä tiedostaa, vaikkei se mitään omassa toiminnassa muuttaisikaan, muuta kun toki lisäisi kiitollisuutta entisestään. :)

Hanna Kosonen (Ei varmistettu)

Näen, että aiempaan postaukseesi kohdistunut kritiikki kyseenalaistaa (ihan aiheesta) kirjoituksesi taustaoletuksena olevan maailmankuvan, joka pohjaa 1900-luvun teollisuusyhteiskunnan palkkatyömalliin, josta oma työsi sitten olisi poikkeus. Tuo maailma on mennyttä aika. Todellisuudessa olemme jo pitkään eläneet jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa yrittäjätyön lisäksi myös yhä useampi palkkatyö on pirstaleista sekä ajasta ja paikasta riippumatonta. Lisäksi koko käsitys palkkatyöstä työn normina ja yleisimpänä muotona on väistymässä: yhä suurempi osa työstä on epävarmaa ja projeltiluintoista. Tämä uuden työn ilmiö vain kasvaa, ja sitä myötä käsitys jostakin suurta massaa koskevasta "normaalista työajasta" on vanhentunut. Tuota suurta massaa ei ehkä kohta enää ole, vaan valtaosa ihmisistä työskentelee tarpeen mukaan, joustavasti ja ennen kaikkea paikasta riippumatta. Se, ettei istu toimistossa, ei tarkoita, että olisi vapaalla. Ks. lisää esim. https://www.hs.fi/ura/art-2000002894080.html
ja
http://hdl.handle.net/10138/155310

kaisaminni
The Good Morning

Kiitos kommentista! Tuo on totta, ja mielestäni siis erittäin hyvä asia, että näin on tapahtumassa. Kirjoitin postauksen todella vahvasti omasta näkökulmastani, joka on se, että "suurimmalla osalla ihmisistä la-su on eri meininki kuin ma-pe. Sen näkee ihan vaikkapa kadulle katsoessa, aamulenkillä, kahviloissa, metrossa.

norppu
Tärkeitä asioita

Mä olen monesti sun teksteistä eri mieltä ja kartan sellaisia melko mustavalkoisia analyyseja joita välillä täältä blogista luen, mutta nyt olen täysin samaa mieltä.

On hullua miten luomme ja ylläpidämme diskurssia jossa kiire on hyve ja työnteon rankkuus ehdoton mittari ihmisen arvolle. Samaan aikaan haaveillaan vapaa-ajasta ja irtiotoista, mutta niihin ei uskalleta tarttua ettei vaikuteta laiskalta. Puhutaan hyvinvoinnista, mutta teot värittyvät hyvinvoinnista stressaamisen kautta. Jokaisesta urheilusuorituksesta ja vihersmoothiesta tulee jonkinlainen suoritus tässä täydellisyyttä tavoittelevassa yhteiskunnassa (töissä on oltava kiire, on näytettävä hyvältä, syötävä oikein, urheiltava, oltava arvokkaita ihmissuhteita, ja pidettävä oma mieli tasapainossa. Kaikki tämä pitää tietysti dokumentoida someen). Ei vaikuta kovin hyvinvoivalta pitkällä tähtäimellä.

Pidän itse omasta työstäni todella paljon (olen yliopistolla tutkijana ja hankepäällikkönä, matkustan paljon töiden vuoksi) ja toki välillä on kiirettä, mutta yleensä onneksi ei. Mikäs sen ihanampaa kuin oikeasti relata viikonloput ja pitää useampi loma vuodessa. Tiedostan hyvin että olen äärettömän onnellisessa asemassa, ja esimerkiksi opiskelijana, pienyrittäjänä tai työttömänä näin ei olisi. Kaikki voimme kuitenkin vaikuttaa siihen diskurssiin joka vaatii meiltä kaikilta kokoajan enemmän ja enemmän, ja luo illuusiota jostain pakonomaisesta työkiireestä (ja silti hyvinvoinnista). Aletaan siis puhua töistämme ja itsestämme vähän lämpimämpään sävyyn, niin ei olla kaikki burnoutin partaalla ennen kolmekymppisyyttä :)

kaisaminni
The Good Morning

Haha. Kiitos palautteesta, koitan välttää mustavalkoisuutta jatkossa, sillä itseasiassa ajattelen hyvin epämustavalkoisesti, jopa usein eri harmaan sävyin. ;) Eli siis kommunikoinnissa parannettavaa. Hyvää pohdintaa myös nykyajan meiningistä. Luulen, että osakseen siksi myös aihe herätti niin paljon tunteita, että meillä on tunnelatausta sanalla työ ja sanalle vapaa. Työ = jotain arvostettavaa ja merkittävää ja vapaa puolestaan jotain huonomman omantunnon hommia.

Me (Ei varmistettu)

Tuohon haluaisin kanssa itse kommentoida, että vaikka uskookin vetovoiman lakeihin ja siihen, että itse tekee täällä vain ja just sitä, mitä haluaa - siinä mielestäni pyyhitään pyllyllä monien sellaisten naamaa, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti etuoikeutetussa asemassa. On rakenteellista eriarvoisuutta, on kulttuurista/sosiaalista/taloudellista pääomaa joka periytyy, huono-osaisuus periytyy myös. Pakolainen Suomessa ei ole samalla lailla oman onnensa seppä, kuin keskiluokkainen kantasuomalainen. Asenteellaan ja ajattelullaan voi olla tyytyväinen ja kiitollinen hyvin erilaisissakin elämäntilanteissa, mutta samoja lähtökohtia työnteolle/työttömyydelle kaikilla ei ole.

kaisaminni
The Good Morning

Jep, tästä moni kommentoi myös. Olen samaa mieltä! Helppo on minun täältä huudella. :) Ehkä lähtökohtaisesti kirjoitan kuitenkin omista kokemuksistani ja jotenkin kohdennan myös tekstini samantyyppisille ihmisille. Niille, joilla on vapautta toteuttaa itseään. Toki voisin myös aloittaa aktivistiblogin, jossa käsittelisin yhteiskunnan rakenteellisia persereikiä, mutta olen päättänyt blogata hyvinvoinnista nuoren naisen silmin. Oman "hyvän" aseman tiedostaminen on kyllä tarpeellista!

Liisa (Ei varmistettu)

Voi hyvä isä näitä kommentteja. :D Itse oon lyhyen elämäni aikana ollu sekä täyspäiväinen opiskelija, työtön, ns. perustyötä ma-pe tekevä että myös vuorotyöläinen ( = viikonloput töissä), eikä mulle tullu kyllä pieneen mieleenkään loukkaantua tosta edellisestä postauksesta. No, vielähän mää ehdin vetää herneet nenään! Siis musta on tosi väärin, ettet tajunnu ottaa huomioon koko Suomen väestön erilaisia elämäntilanteita, koska sun puhuminen työstä voi loukata työttömiä ja viikonlopuistakin on tosi väärää sanoa mitään ääneen, koska joillakin niitä ei oo. Ja muista kans, että tällaset postaukset, joissa käsitellään hektisen elämäntyylin rauhottamista, itsensä kuuntelua ja yrittäjyyden varjopuolia on näköjään kans väärin, koska sillon sun puheet käsitetään vaan oman itsensä korottamiseksi ja loukkaavaksi ns. perusduunareita ja niitä kohtaan, jotka ei oo itse voineet valita sitä kivointa duunia. Eli sun luonnollisesti tulis itsekin mennä sellaiseen duuniin, jota vihaat, jotta tää maailma olis mahdollisimman tasa-arvoinen meille kaikille. Itse asiassa sun kirjoittaminenkin loukkaa niitä ihmisiä, jotka ei oo koskaan oppineet kirjottamaan tai lukemaan eli tokihan lopetat sitten tän blogin pidonkin. Oikeestaan kun joku kokee kuitenkin sun toiminnan jollain tapaa itseään tai vähemmistöjä loukkaavaksi niin älä tee yhtään mitään, pääset helpommalla.

kaisaminni
The Good Morning

XDDDD <3 Päivän naurut.

Päivisusanna (Ei varmistettu) http://www.paivisusanna.com

Sellainen lisä tähän keskusteluun, että itse olen kantapään kautta (entisenä yli-suorittajana&perfektionistina) oppinut pitämään "viikonloppuja" (oli ne sitten mitä päiviä tahansa) ja henkistä vapaata/omaa aikaa vaikka väkisin vähintäänkin sen parin päivän verran viikossa syystä että ei ihminen muuten jaksa- loputtomiin. Syystä että oman hyvinvoinnin on pakko olla elämässä prioriteetti sillä se vaikuttaa IHAN KAIKKEEN ja KAIKKIIN. Olen elämäni aikana ollut sekä yliopisto-opiskelija (suorittanut myöhemmin myös pari muuta tutkintoa), palkkatyöläinen että yrittäjä- ja näistä tilanteista riippumatta ottanut tarvitsemani "vapaat" , ihan kaiken/minkä tahansa kustannuksella- on se sitten tarkoittanut alhaisempaa elintasoa, tai sitä ettei joka tentistä saa välttämättä parasta arvosanaa tai että joutuu joskus töissä improvisoimaan koska ei ole halunnut käyttää sunnuntai-iltaa suunnitteluun/valmisteluun. Tällä hetkellä teen 4-päiväistä työviikkoa ja joudun sen takia tinkimään monista, monista rahaan liittyvistä asioista (loputon lista...)- mutta tingin mielelläni kun palkintona on oma henkinen&fyysinen hyvinvointi (jossa rahalla on kuitenkin loppupeleissä aika pieni rooli). Tässä kohtaa joku voisi ajatella että ihmisen ei ole aina mahdollista valita- totta, mutta silti uskallan väittää että aika usein on, useammin kuin äkkiseltään luulemme!

kaisaminni
The Good Morning

Kyllä, ah kyllä <3 Minäkin ottaisin mielummin vähän huonommat arvosanat kuin olisin kiukkuinen muille siitä miten paljon joudun raatamaan. Samaa sovellan yrittäjänä - pienemmät tulot on niin paljon enemmän jees kuin ennenaikainen vanhentuminen ;)

me (Ei varmistettu)

"Eli sun luonnollisesti tulis itsekin mennä sellaiseen duuniin, jota vihaat, jotta tää maailma olis mahdollisimman tasa-arvoinen meille kaikille. " Ei, ei kukaan ole sanonut noin? Mut sen hokeminen että "kaikilla on mahdollisuus tehdä mitä haluaa" on kuitenkin eri asia, se on täyttä ignorausta sosiaalisen maailman realiteeteista.. Jos kaikki etuoikeutetun asemansa omaavat välittäisivät vain omasta hyvästä olostaan täällä eivätkä kokisi sosiaaliseksi vastuukseen ottaa huomioon niitä rakenteellisia ja kulttuurisia tekijöitä jotka ylläpitävät näitä eriarvoistavia rakenteita ja asenteita, niin miksi minkään pitäisikään muuttua? Kun on itsellä tarpeeksi hyvin asiat, ei tarvitse välittää niistä, joilla ei ole edes mahdollisuutta päästä samoihin asemiin. Jokainen on poliittinen toimija halusi sitä tai ei, ja omilla asenteillaan ja puheteoillaan voi joko vahvistaa tiettyjä asenteita tai sitten vastustaa niitä. Voit toki kertoa täällä "suomalaisen naisen" näkökulmasta asioita ja olla piittaamatta omasta sosiaalisesta ja poliittisesta toimijuudesta joo, ei siinä mitään mut älkää sanoko, että jokaisella on mahdollisuus tehdä, mitä itse haluaa täällä ja levittää sitä sanomaa että "kaikki on itsestä kiinni". Ja mikään oma kokemus ei riitä todisteeksi siitä, että "Kyllä minäkin olen elämässäni huomannut että on mahdollista valita" jne jne jos vertaisarvioidut tutkimukset eriarvoisuudesta sanoo ihan jotain muuta. Oma kokemus = ei validia tieteellistä tietoa. Sehän on ihan tosi itsekeskeistä ajatella, että koska mulla on asia ollu näin, niin se on myös muilla. Se on vaarallinen asenne jota levittää, mikä osoittaa tietämättömyyttä sosiaalisista ongelmista ja eriarvoisuudesta... Ja se mua henk koht risoi tässä postauksessa. Vähän ku että on susta itestä kii, menestytkö vai et. Oma valinta hei. Se ei vain ole totta ( jos haluaa tietää lisää, nii kandee perehtyy kulttuurintutkimukseen/eliittitutkimukseen/sukupuolentutkimukseen).

Liisa (Ei varmistettu)

Moikka!

Ei toki kukaan sanonut noin, mutta tän mun kommentin pointtina oli vaan kärjistetysti osoittaa, että vaikka Kaisa ei tähän postaukseensa kirjoittanutkaan ymmärtävänsä, että on olemassa tuhat ja yks muutakin elämätilannetta ja moni on varmasti työttömänä tahtomattaan ja riippumatta omista elämänvalinnoistaan, niin tämä ei tarkota, etteikö hän tiedostais näidenkin ihmiskohtaloiden olemassaoloa, ja että elämässä ei noin vaan saa mitä tahtoo jos vaan yrittää tarpeeks kovasti. Tän "kaikilla on mahdollisuus tehdä mitä haluaa" ymmärsin nimenomaan niin, että tässä ei olla kenenkään elämänvalintoja ja -polkuja tuomitsemassa enkä mitenkään ylimielisenä toteamuksena siitä, että "Oma vikas jos oot työtön!"

Uskon, että monikin hyväosainen tiedostaa kyllä oman asemansa ilman, että sitä tulisi joka kohdassa tuoda esille, jotta välttää muiden loukkaantumisen. Mun mielestä tässä nyt tartuttiin aivan epäolennaisiin sanavalintoihin ja kuviteltiin sellasia väheksyviä asenteita, joita Kaisalla ei ole (tai mistä mää tiedän onko, kun en yhtään kirjoittajaa tunne, mutta näiden tekstien perusteella en missään nimessä sellaista oletusta tekis :D ). Aivan liikaa ollaan usein kiirehtimässä puolustamaan omia tai muiden loukattuja tai "loukattuja" tunteita, kun hetken vois aina miettiä, että tarkoittikohan tää kirjoittaja nyt loukata ketään vai tekiköhän nyt ehkä vähän ajattelemattomuuttaan, mutta tahattomasti sellaisen sanavalinnan, josta joku saattaa vetää herneet nenään. Kirjoittaminen nyt on usein vähän haastavaa, kun voi olla todella hankala välittää sävyä ja tunnetilaa sen mukana, toisin kuin kasvokkain keskusteltaessa.

Stiina (Ei varmistettu)

Hah! No en vetäny herneitä nenään. Opiskelijana mun kokemuksen mukaan viikonloppuisin saa tehdä töitä jos on laiminlyöny hommiaan arkena (yleisesti näin) Ja niinhän ne työmäärät kursseissa on laskettu sen mukaan ettei 7 pv viikossa tarvitse opiskella.

Työelämässä koen kyllä että viikonloput on annettu vapaana. Itsellä niinkuin monilla muilla nykyään on niin paljon töitä että kyllä niitä riittää viikonlopulle ja minä itse päätin niitä viikonloppuisin tehdä. Oletuksena että ei olisi niin kamalan kiire viikolla ja stressi helpottaisi! Ja PAH alamäki siitä tuli vaan kun ei ollenkaan relannu ja nyt kantapäänkautta opittu pitämään ne annetut vkl vapaapäivät.

Halusin vaan kommentoida, jotta huomaat ettei kaikki triggeröidy, kun esim teet jaottelun yrittäjien ja perustyöläisten välille. Kaikki varmaan tietää että ei työt tekemällä lopu, mutta kun sinulla on työnantaja niin se on laissa määrätty että vapaapäiviä on. Yrittäjällä ei ole näin ja vapaapäivät on vain oman harkinnan varassa :)

tympääntynyt (Ei varmistettu)

Itellä tullu mieleenkään että kohottelet siellä itseäsi muiden yläpuolelle ja muka väität itselläsi olevan rankempaa. Tuo viikonloppupostaus herätti itse asiassa jopa peräti rakentavia ajatuksia ja sai kyseenalaistamaan oman suhteen vapaa-aikaan ja viikonloppuihin. Tuli ihan hyvänä muistutuksena itsellenikin että välillä on hyvä pysähtyä ja hengähtää. Kaikki nuo täällä kommenteissa vilisevät roolit oon ite käynyt läpi eli olen joskus ollut opiskelija, työtön, taas opiskelija, perusduunari, työtön, yrittäjä, pätkätyöläinen jne. Ja kaikkien niiden kohdalla on ollut hyvä ottaa välillä aikalisää ja pitää hermolomaa (mikä oli varmaan tuon viikonloppupostauksen pointtikin).

Ihme kitisijöitä jotka tulee napisemaan että ovat vuorotyössä/yliopistossa/kirjoittamassa esseetä lauantai yönä kello puoli yksi/muussa hemmetin tärkeässä ja elämää suuremmassa hommassa ja loukkaantuvat siitä että heilläpäs ei ole viikonloppuja. No pitäkää ne vapaanne joskus muulloin? Älkää menkö yliopistoon? Älä kirjoita sitä esseetä/lue tenttiin keskellä yötä? Elämä on täynnä pieniä valintoja. Itse oon tällä hetkellä sellaisessa työssä jossa ei viikonloppuvapaita eikä kyllä muitakaan vapaita ole (eläintenhoitotyötä nääs, eläimet ei viikonpäivien nimistä juuri piittaa) mutta iteppäs oon hommani valinnut (vaikka olosuhteet omalta osaltaan pakottivat valitsemaan, koen silti että oli oma valinta koska olisin yhtä hyvin voinut vaikka hypätä hirteen). Näistä asianhaaroista huolimatta mulle ei tullu mieleenkään tulla tänne voivottelemaan että voi kaisa kaisa, minullapas ei ole viikonloppuja koska olen niin ahkera ja sinulla on niin paljon helpompaa koska saat tehdä mitä haluat ja millon haluat koska olet yrittäjä.

Nyt taas muistui mieleen että miksen lue enää tämän blogin kommentteja... koska nenät täynnä herneenpalkoja jne, kiertävät varmaan tällä menolla jo suolistoa ja ovat hyvässä vauhdissa kohti p*rsettä... Menee tunteisiin!

Kurttu (Ei varmistettu)

Hei alkaa ehkä olla jo ihan vanha keskustelu, mutta halusin tulla vielä sanomaan, että itelle ainakin edellisestä postauksesta tuli sellanen vau hiton hyvä idea pitääpä pyytää joku viikonloppu vapaata töistä ja järkätä itelleen samalla tavalla oikein perinteinen viikonloppu! Ei olisi mieleenkään tullut loukkaantua, vaikka olenkin yliopisto-opiskelija ja tiiän ettei ne vklput siinä kaupanpäälle tuu niinkuin sanoit, koska yleensä sillonkin pitää tehä hommia ja päälle teen vielä töitä yleensä myös viikonloppuisin. Ite enemmänkin ottaisin tuosta silti inspiraatiota, että vaikka joka viikko ei pysty, niin kyllä sitä sillointällöin varmasti saa raivattua vapaan viikonlopun ja juuri niinkuin kuvailit se voisi tehdä päälle tositosi hyvää vaikka ei sitä kaiken arjen keskellä muista ees kaivata :) Ja joo ymmärrän miks jotkut tosta nyt alko älisee, mut ei kai siitä noin paljon pidä pulttia ottaa kun ihan nätistikin voi korjata toisen väitteen ja todeta että kaikki elää omaa elämää omalla tavallaan. Hyviä viikkoja ja viikonloppuja <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.