Meditoinnin abc

Kirjoitin viime viikolla meditaatiorutiinistani ja siitä, mitä tapahtuu, kun meditoi päivittäin. No, tämähän herätti paljon mielenkiintoa ja olette toivoneet, että kirjoittaisin aiheesta vielä vähän perinpohjaisemmin. Käytännössä siis ihan lähtien siitä, että a. mitä se meditoiminen oikein on ja b. miten sitä tehdään. Moni on varmaan jo kuullut, että meditointi on yksi hyödyllisimpiä tapoja käyttää aikaa. Jo kymmenen minuuttia päivässä voi saada aikaan huimia muutoksia elämän jokaisella osa-alueella (vrt. 10 minuuttia puhelimen selailua). Miten tämä mystinen harrastus sitten valjastetaan omaan käyttöön, ja voiko sitä tehdä, vaikkei ole hippi? Voi. Kuka vain osaa ja saa meditoida, eikä siihen oikeastaan ole olemassa mitään ohjeita tai oikeaa ja väärää. Siksi minäkään en ole mikään neuvomaan ketään, sillä meditoiminen on hyvin henkilökohtaista ja jokainen tekee sitä tavallaan. Aloittelijana on kuitenkin varmaan hyvä kuulla joitain käytännön vinkkejä, joilla päästä alkuun.

Meditaatiota on monenlaista

Sana meditointi oli minulle aiemmin mörkö. Ajattelin sen tarkoittavan jotain äärettömän tylsää, vaikeaa, turhaa ja epäolennaista hippeilyä. Meditointi voi olla useita tunteja kestävää epämukavassa asennossa kurinalaisesti harjoitettua kärsivällisyyskoetta, missä kaikki kiva ja inhimillinen kielletään (jos niin haluaa), tai sitten se voi olla tiskaamista, joogaa, kävelyä tai sateen katselua. Ehkä merkittävin muutos siinä, että aloin kokemaan aitoa halua meditoida päivittäin, oli se, kun tajusin, että meditointi on tapa kehittää itseään ja saavuttaa unelmia. Että se oikeasti toimisi, ja että se ei ollutkaan mitään suorittamista, vaan oikeastaan tosi kivaa ja helppoa itsensä kanssa oleilua. Olen puhunut useampaan otteeseen ainakin snäpissä aamusivuista. Tapa, joka ikävä kyllä viime aikoina jäänyt! Aamusivut ovat 3 kappaletta A4-kokoista paperia, jotka kirjoitetaan käsin heti herättyä. Mitä niihin sitten tulee? Luoja tietää! Aivojen roskaa, vuosisadan ideoita, traumoja, unelmia, arkisia asioita, turhaa valitusta, outoja tapahtumia menneisyydestä, tunteita joita ei ole tiedostanut ja niin edelleen. Aamusivut ovat nimittäin myös tietynlaista meditaatiota, paitsi että niissä nimenomaan tartutaan ajatuksiin, jotka pomppaavat tietoisuuteemme, ja kirjoitetaan ne sitä mukaa paperille. Aamusivujen idea on se, että kun turhat ajatukset on kirjoitettu paperille, ne on "käsitelty" ja näin poistuvat mielestämme viemästä aivokapasiteettia. (Meillähän on siis aivoissa Roskakori, ihan niin kuin meillä on tietokoneissa, keittiössä ja vessassakin. Ja roskiksia pitää - ikävä kyllä - välillä tyhjentää.) Toisaalta tietoisuuteemme saattaa pompata aika-ajoin myös tärkeitä ajatuksia, jotka saatamme noteerata vasta kirjoitettuamme ne paperille. Tyyliin "Oho, kirjoitin juuri haluavani erota! Mistäs tuo tuli?"

Tuhat ja yksi ajatusta. Mitä teen niille kaikille?

Ihminen on siinä mielessä tehokas, että siinä ei ajattelu lakkaa. Tämä voi tuntua tehokkuuden sijaan myös kiroukselta, mikäli omat ajatukset ovat lyttääviä, ahdistavia, toistavat samaa rataa tai niitä on ihan liikaa. Kun omaa ajattelua oppii havainnoimaan, vapautuu niiden luomasta vankilasta. Meditoinnissa harjoitellaan juuri tätä. Me emme ole ajatuksemme. Me olemme se hiljaisuus niiden takana. Se, joka tarkkailee niitä ja pyrkii olemaan samaistumatta niihin. Me emme ole puheemme, olemme se hiljaisuus, joka laskeutuu huoneeseen, kun olemme hiljaa. Vaikka meditaation tarkoitus ja the ultimate goal on tyhjentää mieli, eli käytännössä "olla ajattelematta", se onnistuu kaikista vähiten väkisin. Meditoidessa mieleen pompsahtavat ajatukset siis huomataan, mutta niille ei anneta huomiota. Niitä ei yritetä eliminoida, vaan niihin suhtaudutaan hyväksyvästi, kevyesti, tarraamatta, irtipäästäen. Ajatus tulee ja ajatus menee. Mikäli ajatuksia tulvii varsinkin aluksi rauhoittuvaan mieleen tuhat ja yksi, ja meditointi tuntuu lähinnä turhauttavalta kokemukselta, hengittämiseen keskittyminen voi auttaa. Se vie huomion pois mielestä ja siirtää sen kehoon, joka on aina läsnä. Keho ei pysty olemaan tulevassa, eikä menneessä, vaan se on aina tässä hetkessä. Sisään... ulos. Hyvä uutinen on, että meditaatio kehittyy harjoitus harjoitukselta, ja jonain kauniina päivänä silmät sulkiessa ajatukset eivät välttämättä syöksykään isona epämääräisenä massana käsittelykeskukseen, vaan siellä odottaakin valmiiksi jo melko hiljainen, siisti tila, jossa hengata. Silloin meditaatiosta alkaa tulla aidosti nautinnollista - ja siinä pääsee uusille leveleille.

Milloin, missä, miten?

Meditoida voi milloin vain, missä vain ja sitä voi tehdä kauan aikaa tahansa. Itse suosin ajankohtana aamua, jolloin päivä lähtee ns. "oikeille raiteille" jo heti alusta. Paikkana on usein olohuoneen lattia tai parveke. Myös luonto toimii upeasti. Ajallisesti meditaationi kestää varmaankin 5-20 minuuttia. Vähän fiiliksen mukaan. Meditoida voi siis oman tarpeen ja fiiliksen mukaan, tai laittamalla kellon soimaan halutun ajan kuluttua. Asennon tulisi olla sellainen, ettei sitä tee koko ajan mieli muuttaa, koska silloin ajatus jää fyysiselle tasolle, eli epämukavaan oloon, mikä tietenkin haittaa irtipäästämisen kokemusta. Itse suosin risti-istuntaa selkä suorana, kädet leväten polvien päällä, kämmenet ylöspäin. Tämä on nyt jo vähän hifistelyä, mutta kun pidän kämmenet suunnattuna ylöspäin, koen olevani fyysisesti "auki ja vastaanottavainen". Tämä siis verrattuna siihen, että pitäisin kämmenet suunnattuna alaspäin, jolloin olisin sulkeutuneempi ja enemmän itseeni keskittyneempi. Se olisi ehkä maadottavampi ja maskuliinisempi asento, joka heijastuisi tietenkin myös meditaation vaikutuksiin. Avoin kämmenten asento usein yhdistettynä jopa yläviistoon osoittavaan pään asentoon toimii meikäläiselle. Tällöin fyysinen olemus tukee antautumisen kokemusta, joka on minulle suurimpia syitä meditoida. Antautua sille; antautua elämälle, tapahtumille, hetkelle... Hyvä asento löytyy tietenkin vain kokeilemalla. Mikäli risti-istunta on epämukava, voit myös istua tuolilla, seinään nojaten tai vaikkapa maata selälläsi lattialla, sohvalla tai sängyllä. Asento on tietenkin aina parempi olla sellainen, jossa keho on jollain tapaa levossa, muttei löysä. Tärkeintä on, että asennosta ei muodostu ongelmaa; mikäli huonon asennon takia ei tee mieli meditoida, on hyödykkäämpää meditoida vaikka peiton alla makoillen, kuin jättää se tekemättä. Kuvat: Samuel Glassar

Mitä meditoimalla sitten saavuttaa? No, säännöllisesti meditoimalla (sekä tietysti jo yksittäisen meditaation jälkeen) voi saavuttaa rauhallisempaa ja tyynempää suhtautumista asioihin. Eritoten niihin, joihin ei voi vaikuttaa. Tämän lisäksi visio omasta elämästä kirkastuu, negatiiviset tunteet hälvenevät/ne oppii hyväksymään, mieli on tyyni ja positiivissävytteinen, ja on helpompaa olla läsnä arjen eri tilanteissa. Lisäksi meditaatio on täydellinen vastapaino hektiselle, kiireiselle tai stressaavalle elämälle. Mitä muutoksia te olette saaneet elämäänne meditoimalla? Meillä uusimpana tämä uusi kämppä, heh! Olisiko muuten halukkuutta postaukselle, jossa kertoisin affirmoimisesta ja unelmien saavuttamisesta mielenhallinnan ja meditoinnin avulla? Heitä alas kommenttia, jos kiinnostaa! ;)

Kommentit

Emmi (Ei varmistettu)

Jee mikä postaus :) Kun ite jaksan meditoida säännöllisesti elämä tuntuu helpommalta, hauskemmalta, kauniimmalta.. Saattaa jäädä fiilistelemään vaikka tiskatessa miten astiat kiiltelee niin kauniisti ja miten hauskoja vaahtokuplat on. Myös mun masennus ja ahdistus helpottaa ja itsevarmuus kasvaa. Jos jotain epäilyttää niin netistä löytyy vaik kuinka paljon tieteellisiä tutkimuksia meditoinnin hyödyistä! Ruvetkaa kaikki meditoimaan :D <3

Kaisa Merelä

Jee! Ihana, vaahtokuplat, ai että! :D

SJ (Ei varmistettu)

Affirmoinnit ja meditaatio - kiinnostaa!:)

Milja (Ei varmistettu)

Mua myös! Kiitos Kaisa tästä postauksesta, mua kiehtoo meditointi mut en oo oikeestaa koskaan tienny mitä se on ja miten sitä pitäis "harrastaa", joten tuli kyl hyvään saumaan tää postaus!

Kaisa Merelä

Jee! Mahtavaa kuulla että kolahti. :) Affirmointi ja unelmien houkuttelu lisätty kirjoituslistalle ;)

auq (Ei varmistettu) https://aulikurvinen.wordpress.com/

Kiitti tästä! Aion kokeilla noita asentovinkkejä. Affirmaatiopostauksesta tykkäisin myös:)

Itse huomaan meditaation lisäävän valtavasti keskittymiskykyä ja juuri tuota tyyneyttä. Ennen stressasin etukäteen kaikki mahdolliset skenaariot kaikista mahdollisista tilanteista, jos oli vaikka jotain muutosta tapahtumassa elämässä. Nykyään sitä osaa jotenkin ottaa kaiken vastaan sellaisena kuin se on. Samaten jos mulla on jokin ongelma, jonka haluaisin ratkaista, pystyn paremmin irtautumaan siitä ongelman keskiöstä kaikkine negatiivisine tunteineen ja tarkastelemaan asiaa ikään kuin ulkopuolelta, objektiivisemmin. Näkemään koko kuvan.

Kaisa Merelä

Kyllä! Juuri näin. <3 Affirmaatiopostausta tulossa! :)

Kati (Ei varmistettu)

Kiinnostaa! Saan sun blogista just nyt paljon irti, sillä kirjottelet aiheista jotka on mulle ajankohtaisia ja tärkeitä tällä hetkellä.

Kaisa Merelä

Huippua kuulla! :)

Mahtava postaus, varsinkin näin myöhemmin uudelleen luettuna ku aloin kaivamaan tietoa medidaatiosta! Oon pitkään miettiny ja pitkään vastustanu, pitäny turhana. Erityisherkkänä tästä saisi varmasti erityistä hyötyä mielen ja kehon rauhoittamiseen. Täytyy testaa ja opetella.
Ja unelmien afformaatio, kiinnostaa!!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.