Miksi olen ja en ole feministi

The Good Morning

Vihaiset feministit. Onko mitään tehokkaampaa keinoa sovinismin lisäksi lisätä sukupuolten välistä epätasa-arvoa?

Minä olen pesunkestävä feministi, sillä kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa aina ja kaikissa tilanteissa. Olen kuitenkin alkanut viime aikoina vähentää feministi-sanan käyttöä ja lopulta jopa huomannut, etten halua itseasiassa kutsua itseäni enää laisinkaan (ainakaan julkisesti) feministiksi. Sanasta, jolla on kultainen alkuperä, on nimittäin tullut melkeinpä alkuperäisen aatteen vastakohta. Tuntuu, että sanan ovat kaapanneet käyttöön kyyniset ja vihaiset sovinistinaiset, jotka ovat estyneet näkemästä oman itsensä sisälle. Tiedän mistä puhun, sillä olen itse pahimpina itsetutkiskeluaikoinani ollut juuri tällainen, kuvaamani nainen.

Naiset, jotka kieltävät itsessään virtaavan feminiinienergian luullen sitä heikommaksi ja huonommaksi energiaksi, ja puskevat maskuliinienergialla naisten oikeuksia eteenpäin, olettaen että jokainen muukin nainen on maskuliinisesti sisimmissään vahva ja maskuliinisesti pystyvä, sabotoivat koko aatetta, jonka takana sanovat seisovansa. Heidän elämänsä on täynnä ristiriitaa, ahdistusta ja vihaa. He eivät ymmärrä omaa toimintaansa, eikä muiden. He syyttävät miehiä, maailmaa, pahuutta, vaikka oikeasti he tietävät lähteneensä kamppailuun, jota he eivät ikinä tule voittamaan. Heidän toimintansa ydin on siinä, etteivät he usko edes itse feminiinienergian olevan arvokasta. Sen sijaan, että he olisivat ottaneet omat tykistöt käyttöönsä, he ovat nyysineet viholliselta yhden tylsän puukon. He huutavat kaikilla niillä maskuliinisuuden rippeillä, mitä itsestään löytävät (ja mitä vielä pystyvät esittämään päälle) vihaisena isolla kentällä. Lopputulos on piipitystä. Kukaan ei kuuntele. Puheenvuoro ei vakuuta. Ainoa tuho mitä tapahtuu, tapahtuu heidän itsensä sisällä. Heidän kielletty identiteetti feminiinienergoineen on paiskattu maahan arvottomana. Se siitä feminismistä.Oikeasti näiden hyvää tarkoittavien upeiden naisten tulisi tehdä tutkimusmatka itseensä, löytää parjattu feminiinienergia, hyväksyä se ja uskoa vihdoin itsekin, että kyllä, se on yhtä arvokasta kuin maskuliinienergia. Se on yhtä voimakasta ja itseasiassa siellä sijaitsee suurin osa tämän kamppailevan ihmisen voimavaroista, kapasiteetista, pystyvyydestä, hienoudesta.

Voi miten paljon me naiset (ja miehet!) vapautuisimme siitä, kun huomaisimme mitä järkyttävää voimapankkia pidämme sisällämme. Jokaisessa meissä on yksilöllinen cocktail maskuliini- että feminiinienergiaa. Niiden molempien alueiden kartoittaminen on voimaannuttavimpia asioita, mitä voimme oman itsemme tutkimisen puitteissa tehdä. Se on tie hyväksyntään ja täyttävämpään seksuaalisuuteen.

Ajatus siitä, että maskuliinienergia olisi arvokkaampaa kuin feminiinienergia istuu todella syvällä yhteiskunnassamme ja jokaisen yksilön ajatuksissa. Suorituskeskeisyys, tuottavuus, suoraviivaisuus, fyysinen voimakkuus, selkeys, johtajuus, menestyminen. Kaikkia nyky-yhteiskunnassa ihannoituja arvoja. Tällöin feminiinienergian pehmeys, herkkyys, hellyys, luovuus, intuitio, tarkkanäköisyys, kaareva- & kiemuraviivaisuus, hoiva ja huolenpito tuntuvat toisarvoisilta. Joltain sellaiselta, mistä ei ole mitään varsinaista hyötyä. Ainakaan taloudellista.

Ihan aidosti ja oikeasti, maailma ei tarvitse mitään muuta niin paljon kuin feminiinienergiaa. Feminiinienergiaa oikein kanavoituna oikeisiin paikkoihin. Eikä maailma tarvitse mitään muuta niin paljon kuin maskuliinienergiaa oikein kanavoituna oikeisin paikkoihin. Maailma tarvitsee feminiinienergiaa työelämään, päättäjien penkeille ja tekemään muutoksia epäinhimillisiin työolosuhteisiin. Ja maailma tarvitsee maskuliinienergiaa parisuhteisiin. Maskuliinienergiaa kanavoituna oikein rakkauteen, seksiin ja turvallisuudentunteen tuomiseen. Maailma tarvitsee näiden energioiden tasapainoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Ajatus siitä että polariteetti pitäisi tappaa ja sekä masku että femi pitäisi vetää neutriin, on päätön! Tai ajatus siitä, että tarvittaisiin joko maskuliini- tai feminiinienergiaa on päätön. Nehän juuri tuovat toisistaan parhaimmat puolet esiin ja täydentävät toistensa vajaavaisuuksia, missä ikinä vaikuttavatkaan!Kyllähän minä voisin itseäni feministiksi kutsua ja siten yrittää puhdistaa sanan ikävää leimaa. Jotenkin kuitenkin on alkanut tuntua siltä, että feminismin (kuten hyvin monen muunkin -ismin) boksi on liian ahdas. Se on hyvä sana kuvaamaan tärkeää aatetta, mutta vielä enemmän kuin sanoja, me tarvitsemme laajempaa ymmärrystä. Me tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa tiedostamista ja toimimista.

Mutta kun eihän meillä ihmisillä ole toistaiseksi muuta kuin sanat, joilla kommunikoida! Meillä on teot, kehonkieli, energia ja sitten meillä on sanat. Täten jos joku sana herättää vääriä mielikuvia, on viisaampaa olla käyttämättä itse sanaa ja saada pointti muuten perille. Vaikka ottamalla joku ihmisraasu tiukkaan halaukseen ja sanoa että kaikki on hyvin, sinä riität, olet arvokas, eikä sinun tarvitse olla mitään muuta kuin se, mitä olet.Rauhaa ja rakkautta kaikkien alkavaan viikkoon. Olkaa rehellisiä itsellenne. <3

Share

Kommentit

Charkku
Charlotan silmin

AMEN! Miten osasitkaan pukea sen niin hyvin sanoiksi!

Kevät ja kesä on just sitä aikaa itelle, kun oma sisäinen fem.. mikä-onkaan herää päiväuniltaan. Se fiilis, kun saa ekan kerran talven jälkeen laittaa hameen päälle ja korkkarit jalkaan, ah. Kun voi laittaa kirkasta huulipunaa ja kihartaa tukan.
Mutta.
Sitten astuu ulos ovesta ja kaikki se ihana naisellinen fiilis lytätään maahan. Tuijotetaan halveksuvasti, huudellaan perään ja annetaan huomiota koko menneen talven edestä. Ei, ei, ei. Ahdistavaa. Tulee miesviha, tulee naisviha, tulee kaikki. Tekee mieli samaan aikaan mennä kokohaalaripuvussa ulos, taikka alasti. Sitä ymmärtää niitä vihaisia feministejä, muttei kuitenkaan voisi koskaan kuulua heihin. Huoh.

Tästä aiheesta lukisin mielelläni lisääkin.

x Charlotta
http://charlottaeve.com/fi

Viime kesän teksti omista feminismifiiliksistä, olis kiva kuulla sun kommentteja tähän : http://www.charlottaeve.com/fi/2016/07/07/being-a-woman/

I (Ei varmistettu)

Ei, et tiedä, vaikka itse olet "joskus ollut sellainen" :) Yleistys omien tuntemusten pohjalta... No, kyl sä tiedät.

Termihän on sellainen, millaisen siitä itse tekee. Feminismi tarkoittaa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja siksi nämä vihaiset feministinaishommelit kannattaa unohtaa kokonaan. Itse en tuohon mystiseen, paljon parjattuun äärifeministiin ole ikinä edes törmännyt! Jännä.

Jotenkin tuli fiilis, että se feminismin "kovin työ" unohtuu tässä - palkkatasa-arvo, vanhempien tasa-arvo lapsiin liittyvissä kysymyksissä jnejne. Feminismissä ei mielestäni ole kyse siitä, että nainen haluaisi olla kuin mies ja toisinpäin.

ddd (Ei varmistettu)

amen tälle kommentille.

Mies (Ei varmistettu)

Paskapuhetta.

Feministit ajavat lähinnä naisten ylivaltaa ainankin heidän ohjelmiaan tarkastellessa. Ruotsissa ehdotettiin mies-veroa heidän toimestaan, miesten ongelmista kuten lyhyemmästä eliniästä tai työtapaturmien määrästä ei olla lainkaan kiinnostuneita. Myöskään korkeakoulujen miesten puute ei ole feministeille ongelma.

Koko feminismihän perustuu sille, että kaikesta syytetään mystistä patriarkaalisuutta, joka on vain kiertoilmaisu miesvihalle. Täysin ylivoimainen osuus feministejen ajamista asioista koskettaa vain ja ainoastaan naisia tai maahanmuuttajia. Miehet ovat mukana marginaalisesti ja luultavasti ainoastaan siksi, että sillä pienellä almujen antamisella voidaan yrittää valehdella feminismin ajavan tasa-arvoa.

Kuka on kaikista helpoiten uhrattavin ihmisryhmä läpi historian? Miehet. Miljoonia miehiä on pakotettu kuolemaan erinäisten ajatuksien puolesta vuosikaudet ja tapaturmien sattuessa ohjenuora on "naiset ja lapset ensin". Nämä seikat ovat täysin feministejen unohtamia asioita, sillä radikaalifeministit pitävät miehiä lähes arvottomina.

Minnie (Ei varmistettu)

Suosittelen tutustumaan intersektionaaliseen feminismiin, jonka tavoite on kaikkien tasa-arvo ja omien etuoikeuksien tiedostaminen.

Intersektionaalinem feminismi ajaa kaikkien tasa-arvoa, myös valkoisten heteromiesten. Kuitenkin esimerkiksi muunsukupuoliset ja rodullistetut ihmiset (niin miehet, naiset kuin muutkin) ovat yhteiskunnassamme rakenteellisesti huonommassa asemassa kuin valkoiset miehet. Tämän vuoksi feminismi ajaa etupäässä vähemmistöjen oikeuksia, kuitenkaan miehiä unohtamatta (esim. jäykistä miesrooleista vapauttaminen). "Vihainen feministi" ja "sovinistinainen" ovat juuri niitä viljeltyjä stereotypioita feministeistä, jotka saavat minut hyvin surulliseksi.

kaisaminni
The Good Morning

Ne saavat myös minut surulliseksi! Tai saivat, kunnes tajusin päästää irti ismeistä. :)

Nanne (Ei varmistettu)

Feminismejä ja feministejä on monenlaisia. Tunnuit kuvailevan feminismiä, jossa koitetaan vapauttaa nainen miehen katseen objektiudesta. Et ei tarvitsisi käyttää niitä korkokenkiä ja olla puunattu, et ei tarvii olla pelkkä nätti tyttö. Oon ymmärtänyt, et tää olis ollu sitä "äitiemme sukupolvien feminismiä". Housupuku, lyhyt tukka ja ei perhettä, vaan ura. Mut ei kaikki feministit ajattele samallalailla. Jotkut ajattelee juuri niinkuin kuvailit, että mitä väliä, vaikka näyttäisi ulkoisesti naiselta ja pitäisi naismaisista jutuista. Ne ovat ihan yhtä arvokkaita, kuin poikamaisina pidetyt jutut. (Vai ovatko, yhteiskunnallisesti? Miksi mies- ja naisvaltaisilla aloilla on eri palkka?) Eli feministejä on monenlaisia ja heidän arvomaailmansa ovat erilaisia. Sääli, että nykyaikana feminismi on vedetty lokaan ihan syyttä suotta ja näköjään onnistuneesti. Kukaan, tasa-arvoa kannattavakaan, ei halua olla feministi, koska pelkää leimaa " vihainen" feministi. Sääli, mitä ennakkoluulot ja niiden levittäminen saavat aikaan.

Hiina (Ei varmistettu)

Puit täysin sanoiksi ajatukseni. Kiitos.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.