Omasta valinnasta sinkku

Vaikka rakastankin Sinkkuelämää, Bridget Jonesia ja kaikkia mahdollisia naisista kertovia tarinoita, minua on vähän tympinyt se, ettei naisille ainakaan liiaksi tarjota sellaista mallia, että sinkkuus voisi olla oma valinta. Vaikka sarjat kertoisivat sinkkuudesta, ne kuitenkin jossain määrin pyörivät miesten perään itkemisen ja sen oikean etsinnän ympärillä. Sinkkisten Samanthan hahmo onkin oikeastaan pelastanut koko sarjan näyttämällä, että ihan joka kerta nainen ei itke, jos mies ei soitakaan seuraavana päivänä.

Mielestäni naiset voisivat oppia enemmän oikeanlaista röyhkeyttä deittailussa. Tai ei edes röyhkeyttä, vaan rentoutta ja hetkestä nauttimista. Sen sijaan, että miettii tykkääkö tuo toinen minusta, voi miettiä, että tykkäänkö minä hänestä. Tapaan usein ihmisiä jotka heittäävät sinkkuuttaan ja sen iloja hukkaan murehtimalla ja itkemällä yksittäisten tyyppien perään tai olemalla hyvin monogamisesti asennoituneita, vaikka heillä olisi vapaus ajatella niin sanotusti vain itseään. He tavallaan käyttäytyvät sinkkuina aivan kuin olisivat parisuhteessa henkilön kanssa, johon ovat ihastuneita. Tai no, tietenkään kaikki sinkut eivät välttämättä ole omasta tahdostaan sinkkuja eikä ihastumisellekaan välttämättä mitään voi, mutta vaikka tavoite olisikin löytää joku tyyppi, johon sitoutua, se onnistuu paremmin hetkessä eläen kuin huolehtien. Kun omasta elämästään tykkää ja sitä elää täysillä, on todennäköisempää että joku toinenkin rakastuu siihen elämään. Tyytyväisyys vetää ihmisiä puoleensa, epätoivo työntää niitä pois.

Kävin hiljattain seuraavanlaisen keskustelun Tinderissä:

Minua ärsyttää kaikenlainen ”Miten sä voit muka olla sinkku?” -ihmettely, sillä se sisältää oletuksen siitä, että ihminen valitsisi aina parisuhteen sinkkuuden sijaan, mikäli siihen tarjoutuisi tilaisuus. Eli että sinkkuus olisi välivaihe ennen oikeaa elämää eli seurustelua. Ja että hyvät, kauniit ja kelpaavat ihmiset ovat lähtökohtaisesti aina parisuhteessa ja sinkut "jämäihmisiä". Minulle asia itseasiassa näyttäytyy jopa toisinpäin. Mikäli joku todella upea tyyppi on sinkku, en ihmettele sitä yhtään. Hänellä on varmasti oikein antoisa elämä, eikä hän välttämättä kaipaa siihen mitään muuta. Siinä on jo kaikki.

Ehkä koko homma tulee lopulta siihen, miten mustavalkoisesti ylipäätään suhteista ajattelemme. Sinkku tai seurusteleva. Oikeastihan sivilisäädyt eivät ole näin yksinkertaisia. Tai ehkä huomaamattamme ängemme itseämme jompaankumpaan muottiin, vaikka tarjolla olisi muitakin vaihtoehtoja. Tästä olen puhunut aiemminkin mm. Uuden ajan parisuhde -postauksessa. Siinä missä parisuhde voi olla ”vapaampi”, voi myös sinkkuilu olla jotain muuta kuin yhden illan juttuja, selibaattia tai epätoivossa itkemistä.

Olen iloinen, että deittailukulttuuri on tullut Suomeen, mutta vielä on työskenneltävää siinäkin, että deittailu ymmärrettäisiin luonnolliseksi osaksi sinkkuilua. On muitakin syitä tapailla tyyppejä kuin seurustelukumppanin etsintä tai satunnainen seksi. Uusiin ihmisiin voi tutustua vaikkapa sillä motiivilla, että haluaa uusia kokemuksia. Eri ihmisten kanssa voi kokea hyvin erilaisia kokemuksia ja oppia erilaisia asioita itsestään ja maailmasta. Siinä onkin mielestäni juuri sinkkuuden kultasuoni, kun sen tajuaa hyödyntää.

Kuvat: Tia Nyholm

Kommentit

mystery
Vision One

Hyvä kirjoitus ja oon monelta osin samaa mieltä, ei ole todellakaan huono-osainen tai hankalassa tilanteessa jos on sinkku. Mutta on mun mielestä ihan ok myös itkeä joskus miehen perään jos ihastuu ja on tunteita. Se ei ole automaattisesti heikkouden merkki eikä sinkkuus-ahdistusta.

Kaisa Merelä

Tottakai saa! Pääasia, että on rehellinen itselleen ja omille tunteilleen.

Innnkku (Ei varmistettu)

Niin hyvä kirjoitus! Sain kuulla erottuani niin usein, että löytäisin kyllä heti uuden jos minulle vain kelpaisi joku..ööö. Entä jos en halua? Halusin olla yksin, toipua erosta, nähdä maailmaa, ilman että on millään tavoin tilivelvollinen kumppanille!
Nyt kun olen ollut yksinäinen melkein kaikkien kavereiden pariuduttua ja kaipaillut jo suhdetta, niin olen saanut vittuilua osakseni, että mitäs olin niin valikoiva ja kaikki hyvät miehet ovat tähän ikään mennessä viety.. huoh.

Kaisa Merelä

Haha, tuo on niin klassinen argumentti että "hyvät menee jos odottaa liian pitkään" :D Ihmiset eroaa koko ajan! Uusia tulee koko ajan markkinoille.

Juliajii (Ei varmistettu)

Kiitos, mä niin tarvitsin tätä pitkästä suhteesta erottuani.

Kaisa Merelä

Ihana kuulla <3

Vierailija (Ei varmistettu)

Monelle varmaan lähtökohtaisesti vaikea ymmärtää sellainen asia, että sinkku voi olla sinkku, koska haluaa löytää itselleen juuri sen parhaiten sopivan henkilön parisuhteeseen ja se ei useinkaan ole se ensimmäinen vastaankävelevä henkilö, vaan voi joutua kahlaamaan läpi sata sammakkoa ennen kuin löytää sen helmen.

Moni ihminen kuitenkin yhteiskunnan paineessa kokee niin välitöntä tarvetta päästä pois sinkkuudesta, että otetaan se eka sammakko jolle kelpaa, ja ollaan sitten katkeria ja onnettomia mutta eipä ainakaan sinkkuja. Tästä katkeruudesta on sitten kiva arvostella niitä, joilla on itsetunto ja -kunnioitus kohdillaan ja jotka ovat valmiita siihen, että sinkkukausi on pitkäkin, ennen kuin löytää arvoisensa kumppanin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulle heräs vähän samanlaisia fiiliksiä. En sanois et itelle sinkkuus ois millään lailla valinta, oon (ollu koko elämäni) sinkku koska en oo löytäny ketään kenen kanssa haluisin jakaa elämäni ja joka haluis samaa mun kanssa. En siis oo valinnu olla sinkku, mä vaan oon ja elän ja jos tulee "oikea" ihminen vastaan niin ehottomasti sitte parisuhde siinä vaiheessa. Outoa kuvitella, että jolleki parisuhde olis tavote tai normi ja sinkkuus sitte vastaavasti pakko tai valinta. Monethan tosin taitaa noin ajatella. Toki iteki täs toivoo, etenki nyt vanhemmalla iällä kun aika yksin tässä ekstroverttina ja sosiaalisena ihmisenä välillä on, kun ei oo paljon kavereita ja niillä vähillä keitä on, ni niillä on omat miehet ja työt ja menot, ni olishan se ihana, että löytyis sellanen ihana mies kenen kanssa vois jakaa elämäänsä :)

Kaisa Merelä

Tämäkin on erittäin totta! Mutta myöskään sinkku ei välttämättä etsi yksittäistä kumppania, vaan haluaa viettää elämäänsä sinkkuna sinkkuuden vuoksi.

Haperol (Ei varmistettu)

Ok, tavallaan taas ristiriitanen kirjotus. Röyhkeys ja rentous ei oo mitenkään sama asia. Röyhkeys ehkä kuvastaa enemmän sitä että et oo viellä varma miten saa käyttäytyä deittailumarkkinoilla. Etit omaa makua, muotoa, mihin pystyt ja kuka pystyy suhun. Se on tietysti ainoo keino päästä sinne tavotteeseen eli omaan itseen ja yhteyteen muihin = rakkauteen. Oletkohan lukenu brenda shoshannan Zen ja rakastumisen taito? En aio kuvailla omaa lukukokemustani mutta näin muutaman suhteen jälkeen siitä sai enemmän irti. Peace!

Kaisa Merelä

Hmm.. En välttämättä saanut ihan kiinni, mitä tarkoitit, mutta itse tarkoitin röyhkeydellä sitä, että uskaltaa ajatella ensisijaisesti itseään ja tietää paikkansa ja arvonsa. Rentoudella puolestaan tarkoitin sitä, että nauttii elämästä ja katsoo mitä sinkkuillessa eteen tulee ilman sen kummempia odotuksia. En väittänyt näiden olevan sama asia, mutta käsikädessä ne kulkevat mielestäni hyvin.

Piipaauto (Ei varmistettu)

Ymmärrän ärsytyksesi, mutta on tuonkin tyyppinen ajattelu, että ”jos ihmisellä on kaikki hyvin hän ei kaipaa parisuhdetta” mitä vilautit tekstissä, aika mustavalkoista.
Asia on itse asiassa mielestäni melko mustavalkoinen ainakin teoriassa: nimittäin niin, että jos kaksi ihmistä haluavat olla yhdessä, he ovat. Totta kai kaikki eivät voi, jotkut ovat muistakin syistä jne - mutta ymmärtänette ajatuksen.

Kaisa Merelä

En sanonut, että jos ihmisellä on kaikki hyvin, hän ei kaipaa parisuhdetta :) Kirjoitin, että hän ei välttämättä tarvitse parisuhdetta ollessaan onnellinen sinkku. Tätä ajatusta ei yhteiskuntamme tue ja siksi toin sen esille. Itse olen ollut monta kertaa tilanteessa, jossa kaksi ihmistä pitävät toisistaan, mutta eivät halua olla yhdessä. Kaikki eivät halua parisuhdetta.

tarpeekshyvätinderiin (Ei varmistettu)

siis aivan mahtava teksti, luin tän varmaan kolmeen kertaan! ”Sen sijaan, että miettii tykkääkö tuo toinen minusta, voi miettiä, että tykkäänkö minä hänestä.” tän lauseen voisin kehystää seinälleni, tuntuu että itte ainakin tässä tinder hömpötyksessä menny niin syvälle että koko ajan vaan ajattelee että mitähän toi ja toi ajattelee musta ja oonkohan nyt tarpeeks hyvä kenellekkään. nyt päätin että olen tarpeeksi hyvä ihan itelleni ja jos se kelpaa jollekkin mullekkin niin hyvä jos ei niin ettiköön jonku joka kelpaa!

Ida-Maria (Ei varmistettu)

Sanottakoon tähän alkuun etten ikinä kommentoi mihinkään blogiteksteihin mut nyt oli aivan mahtava postaus, oon miettiny näitä aivan samoja asioita tässä niin tää kolahti ja kovaa, hyvällä tavalla siis tottakai! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Fiilaan tätä tekstiä kyllä todella paljon! Olen avoimesti kertonut esimerkiksi tinderissä, etten etsimällä etsi parisuhdetta, koska elämäntilanteeseeni ei sellainen vain yksinkertaisesti tällä hetkellä mahdu. Olenkin enemmän seksin sekä seuran tarpeessa, en sen suuren rakkauden. Ja kyllä on moni muuten mielensä kyseisestä asiasta pahoittanut..

&amp; lisäyksenä tuohon naisen itkemisen hommaan.. Musta koko keissi raukeis paremmin, jos tuotais esille sitä seikkaa, että kyllä ne miehetkin siellä kotona nyyhkii ja pohtii näitä suhde-elämän kiemuroita!

Ps. Tulipas sekava kommentti, mutta olkoot.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.