Peloton, inhimillinen, bloggaaja

Näin syksyn tullen olen taas palaillut patojen äärelle. Avasin huvikseen blogini yläpalkista "Reseptit" -osion, ja muistin taas, kuinka The Good Morning tosiaan aloitti puuron ja kahvin nimeen vannovana ruokablogina, jonka "se juttu" oli terveellisten herkkujen nauttiminen - joka aterialla. Ja reseptejähän on kertynyt… Voisin melkein teetättää ne kaikki kansien väliin muistoksi laatikon pohjalle. "Hetkeni ruokabloggaajana".

Mutta oikeasti, kuvitelkaa minkä kehityskaaren TGM on käynyt läpi. Parisuhteessa olevasta lempeästä keittiön terveysherkkuhengettärestä pelottavaan sinkkukehonrakentajaan ja sieltä macapirtelö-kauden kautta johonkin välimaastoon, jossa koitetaan löytää edes jotain tasapainoa. Edes johonkin. Luulen, että jotain merkittävää on taas tapahtumassa.

Tätä sinkoilua uskontokunnasta toiseen voisi kutsua itsensä etsimiseksi tai identiteettikriisiksi, mutta kuten minä ja Vivian asian näemme: elämme kausia. Toiset elävät niitä vahvemmin, toiset ei niin vahvasti, mutta jokaisella meillä on erilaisia kausia elämässämme. Vivian muutti juuri Tanskaan elämään tanskakauttaan. (Terkkuja!<3)

Ennen blogia olin vapaampi elämään kausia. Sain vaihtaa mielipidettä vaikka joka päivä ja muuttua jatkuvasti. Joka ikinen joka minut tuntee, tietää mistä puhun. Kyllästyn helposti ja etsin jatkuvasti uusia ajatelutapoja, inspiroivia ihmisiä, uusia projekteja joiden parissa pyöriä intensiivisesti pari viikkoa, uusia tapoja joita viljelen muutaman päivän ajan, ja sitten lopetan kun ei enää innosta…

Blogin myötä olen joutunut perustelemaan mielipiteitäni ja päätöksiäni ja saanut kritiikkiä muuttumisestani. Se on ehkä auttanut minua ymmärtämään yhä laajemmin, kuinka "taiteilijaluonne" olenkaan, mutta myös miettimään, onko minusta bloggaajaksi. Pitääkö bloggaajan olla tasainen ja johdonmukainen persoona? Jokin pysyvä hahmo, johon lukija voi aina luottaa kun oma elämä heittelee?

Uskon, että bloggaajia voi olla kaikenlaisia, sillä ovathan blogeja lukevat ihmisetkin erilaisia. On toki olemassa stereotypia bloggaajalle, mutta niinhän on äideille ja homoseksuaaleillekin. Keillepä ei olisi? Jotenkin edelleen uskon, että lukijakunta muokkaantuu aika pitkälti rivien välistä luetun mukaan. Bloggaajan persoona herättää alitajunnassamme jotain, johon joko kiinnymme tai joka ärsyttää meitä. Ihmiset haluavat samaistumisen kohteen. Toivon tosiaan, että siellä ruudun toisella puolella on samanlaisia häränpyllyä heittäviä sydäntään sokeana seuraavia oman (elokuvaa muistuttavan) elämänsä päätähtiä. Se olisi huojentavaa.

Olen aina sallinut itseni tehdä virheitä. Olen siis tyyppi, joka oppii kantapään kautta eikä pelkää mennä perse edellä puuhun. Olen oppinut, että virheet ovat aivan yhtä merkittäviä menestyksen kannalta kuin onnistumisetkin. Virheet korjaavat suunnan ja ne antavat meille tärkeitä oppeja, joista hyödymme myöhemmin. Kuten kaikki muukin, jokainen virhekin elämässä tuntuu olevan suunniteltu tapahtumaan juuri oikeaan aikaan. (Tiedättehän, teemme virheen jonkun tyypin kohdalla, mutta opimme siitä jotain arvokasta seuraavaa tyyppiä varten, joka on itseasiassa vielä vähän ihanampi.)

Ennen kuin Vivian muutti Tanskaan, olimme kahvilla Rautatieasemalla. Siis kuvitelkaa, mikä kahvipaikka! Tapaaminen jäi mieleeni. Kysyin Vivianilta, pelkääkö hän tehdä virheitä. Hän puhui virheistä ihanan kevyesti. Keskustelussa oli jotain isosisko-pikkusisko-asetelman kaltaista. Hän sanoi näkevänsä minussa palan itseään 19-vuotiaana. Hän valoi minuun varmuutta ja rohkeutta. Virheet ovat oikeastaan erittäin jees asia. Kaikki tekevät niitä, sillä eroituksella, että omasta elämästään kirjoittavien tyyppien virheet ovat esillä arvosteltavina.

Tuntuu että bloggaajana en ole enää sallinut itselleni virheitä niin paljon. Kun kirjoitan mustaa valkoiselle, niin siinä se nyt sitten on, kaiken kansan nähtävänä. Totuus, jota ei saa enää muuttaa. Kasa faktoja, joiden takana on seistävä. Ehkä siksi olenkin bloggaajaurani aikana kokenut ajoittaista ahdistusta. Muuttumistani puidaan milloin missäkin keskustelupalstoilla, aivan kun se olisi jokin rikos.

Olen hankkiutunut puitteisiin, jossa kaikkea aiemmin tekemääni voidaan käyttää minua vastaan. Kun on jokin kanava, jonne minun täytyy määritellä itseni, syntyy väkisin se tietty boksi, jonka sisällä on sallittua toimia. Osa bloggaajista ei varmaan edes tiedosta tätä boksia tai koe sitä ongelmaksi, mutta minun ailahtelevan persoonan se saa joskus miettimään, että onpa ahdistava duuni. Siwan kassallakin olisi huojentavampaa olla.

Kärjistin. Mutta kuten sanoin, tilanteen puitteet olen luonut itse. Ei kukaan minua ole varsinaisesti estänyt olemasta mielipiteitään muuttava ja mokaileva kohubloggaaja, vaikka sellaisille aina vähän enemmän kritiikkiä sateleekin. Matalan profiilin tasaliito-bloggareita, joksi olen koittanut muuntautua, käsitellään niin paljon lempeämmin!

Joka tapauksessa, tuntuu hyvältä että saan kirjoitettua asiasta, joka on jyllännyt päässäni irrallisina ajatuksina jo vuoden verran. Itseasiassa ihmettelen suuresti, kuinka olen saanut pidettyä blogin meiningin suhteellisen tasaisena, vaikka tekstien takana oleva nainen on käynyt kuussa ja takaisin ainakin kolme kertaa tämän vuoden aikana.

Tämä on kai se hetki, kun täytyy rehellisesti myöntää itselleen, että on koittanut antaa itsestään kuvaa, joka ei vastaa todellisuutta. Tasainen. Tyyni. Järkkymätön. Emotionaalisesti vakaa. Piirteet, jotka ovat hyödyksi tässä ammatissa, ellei halua todella paljon paskaa niskaansa.

Kuten tiedätte, rakastan kirjoittamista ja rakastan tätä blogia. Ja tätä yhteisöä. Olen ylpeä paikastani ja työstäni. Arvostan sitä ja haluan olla sen arvoinen. Välillä tekee mieli poistella vanhoja postauksia, mutta oikeastaan nykyään ajattelen, että olkoot siellä. Ne ovat sen hetkisen Kaisan ajatuksia.

Monenlaisia kausia kokeneena korostuu kyky ymmärtää kaikenlaisia ihmisiä. Löydän jokaista ihmistä kohtaan empatiaa, sillä olen katsonut elämää tosi monesta eri näkökulmasta. Eihän empatiaa voi antaa muille, jossei sitä suo itselleen. Osaan arvostaa tehtyjä valintoja ja olen niiden kanssa sinut. Se on varmaankin tärkeintä muutoksissa.

Kommentit

Saapukka
Toivomuspuu

Ymmärrän täysin ajatuksesi joitain kommentteja joskus lukeneena. En kyllä itsekään ymmärrä, miksei bloggaaja saisi muuttua. Minusta on normaalia, että ihminen, joka muuttaa eri kaupunkiin, lopettaa parisuhteen ja alkaa täysipäiväiseksi bloggaajaksi etsii itseään ja muuttuu. Erityisesti jos on vieläpä alle 20-vuotias! Kyllä se meno siitä todennäköisesti joskus tasaantuu, luulisin :)

Eli anna palaa vaan ja ole oma itsesi, kulloinenkin itsesi :)

T. Kahdeksan (??!!) vuotta vanhempi lukijasi

Ps. Hymyilit mulle kesällä Töölönlahdella vastaan tullessasi ja muistan sen vieläkin! :))

memmi (Ei varmistettu)

Mustakin tuntuu, että oon kokenu viimesen ehkä vuoden parin aikana (joista vaikuttavimpia tämän nyt käynnissä olevan vuoden aikana) hirveesti erilaisia kausia. Mut luulen, et se on tää ikä. Tai välttämättä ikäkään, mutta se itsenäistyminen. Jotenkin itsestä ja elämästä ylipäätään alko löytymään hurjasti kaikkea uutta, kun muutti omilleen ja alotti oman elämän. On ollu kyllä todella opettavaista elää näitä kausia, koska kuten säkin totesit, niin nykyään ymmärtää muitakin ihmisiä ihan eri tavalla. Ja alkaa tosiaan löytää sen tasapainon omaan elämään. Ehkä. Suunta ainakin vaikuttaa tällä hetkellä lupaavalta. Välillä se harhaan kulkeminen auttaa löytämän sen oikeasti oikean tien. Ja ite uskon siihen, että kaikella on tarkoituksensa, niin eiköhän jokainen kausi opeta jotain uutta!

Mulla ei tänää kyllä oikee ajatus kulje kauheen loogisesti, tais nimittäin tulla tästäkin kommentista vähän päätön :-D Mut anyway, kaudet on jees ja virheet on jees ja elämä on jees ja elämä kuljettaa oikeeseen suuntaan, kun sen vaa antaa tehdä niin!

Hanni (Ei varmistettu) http://www.kuinkaihmiseksitullaan.wordpress.com

Jatka vaan muuttumista, itsesi etsimistä ja uusien kausien elämistä! Olen lukenut blogiasi melko lailla koko sen olemassaolon ajan, eikä minua ole häirinnyt sinun kasvusi siihen pisteeseen, jossa olet nyt. Kirjoitit sinulle ajankohtaisista aiheista aina omalla, kaisamaisella tyylilläsi ja se saa ainakin minut palaamaan blogisi pariin joka kerta :) Jatka Kaisa samalla tavalla, oot huippu!

-Hanni-

Ansku (Ei varmistettu) http://shoelover-lover.blogspot.fi/

Toki ihminen saa muuttua, samoin mielipiteet. Itsekin olen nopeasti kyllästyvää sorttia, ja mielipidekin saattaa muuttua jos joku perustelu vaan on parempi kuin omani. Ymmärrän pointtisi, ja se varmasti tuntuu raskaalta elää ns. boksissa, johon on itsensä joskus laittanut. Mutta. Mitä sitten. Sanokoot muut mitä sanovat. Sinä muutat mieltäsi jos haluat :)

Eve (Ei varmistettu) http://go-eve-go.blogspot.fi

Osuu ja uppoaa, allekirjoitan! Meinasin sanoa, että "hei älä koskaan ikinä muutu <3", mutta se vesittäisikin juuri tämän kirjoituksen syvimmän idean, heh. Sen sijaan pysy aina tuollaisena kuin nyt oot - nimittäin omana itsenäsi ja rehellisenä itsellesi, kuten enenevissä määrin näytät tekevänkin. :))

Yks tyyppi (Ei varmistettu)

Älkää sanoko että oon ainut joka lauloi noi kohdat "hei älä koskaan ikinä muutu" ja "pysy aina tuollaisena kuin nyt oot" sen yhen biisin mukaan:D tärkeä kommentti, juu...

Jenna (Ei varmistettu)

Mä lauloin kans! :D

Kaisa Merelä

Ja mä ! :D Kiitos Eve, ihana kommentti :)

Lotta N. (Ei varmistettu)

Ole vaan rohkeasti oma itsesi, vaikka se tarkoittaisikin muuttunutta mielipidettä tai uutta tukkaa harvase päivä. :)

veera (Ei varmistettu)

Kaikki muuttuu ja se on hyväksi! Eihän kukaan halua olla sama möhkäle päivästä toiseen käyden samaa rutiinia uudestaan ja uudestaan.
ps. Olen kokenut kanssasi tismalleen samat kriisit! (paitsi hifistelijä-maca-tyttö oli aika nopsa vaihe..) Nyt on menossa vaihe nimeltä: Elä as you want-eli herkuttele karkeilla kunnolla!

henna (Ei varmistettu)

Täällä ainakin yks joka tykkää lukea tällästä elämänmakusta blogia :) mun mielestä blogi on jopa mielenkiintosempi kun siinä on usein jotain uutta ja sitä tietynlaista persoonaa :D (tykkään itekkin vaihtelusta). Muutokset ei haittaa ollenkaan eikä oo kiva että jonkun ihmisen henkilökohtasia muutoksia ja asioita sitten arvostellaan jossain keskustelupalstoilla.. Joka tapauksessa hyvä teksti johon pystyy hyvin samaistua vaikka ei itse bloggaaja olekkaan

ihana kun avoimesti puhut! Totta että ihminen ja ajatukset/mielipiteet muuttuu nopeasti. Itelleni käy usein niin että ensin muodostan pikakäsityksen asiasta, esitän jyrkän mielipiteeni ja sitten vasta alan pohtia asiaa useammalta kannalta. Usein saan sitten jälkikäteen huomata etten yhtään ole sinut aiemman mielipiteeni kanssa ja synnytän hämminkiä muuttamalla aiempia sanomisiani :D se on itseasiassa ihan hauskaa, keskustelua ainakin syntyy!
Rakastan blogiasi, oot yks suosikkibloggaajistani juurikin sen takia että vaikutat niin inhimilliseltä. Tykkään blogin tunnelmasta, jo nimi piristää. Kaikkee hyvää sulle <3

Marianne (Ei varmistettu) http://maryihmemaassa.wordpress.com

Mä nään tän asian vähän niin, että elämän tarkoitus on muuttaa ja muokata meitä. Eli se on siksi ihan normaalia, että blogi muuttuu, kun sen kirjoittaja muuttuu - koska elämä. If you know what I mean. Jos taas vaan junnaa paikoillaan blogista tulee tylsää luettavaa. Eli jatka muuttumista vaan, ja toivottavasti löydät sen tasapainon jonakin kauniina päivänä :)

Sirkku (Ei varmistettu)

Hei Kaisa-murunen! Ihanan avoin ja reipas kirjoitus! Mahtavaa, että teet tämmöisen huomion ja uskallat puhua siitä. Olen lukenut blogiasi jo pitkään, sieltä raejuusto-jäätelö-ajoilta saakka, ja nähnyt siten blogisi muutoksia mutta luen kuitenkin blogiasi säännöllisesti, koska olet mielenkiintoinen tyyppi ja kaikki mitä keksitkään kirjoittaa, kiinnostaa siten minua. En lue blogiasi jonkun alaotsikon takia kuten tämä on treeni-blogi tai ruoka-blogi vaan tämä on Kaisan blogi! Kirjoita aidosti sydämestäsi sinulle tärkeistä asioista! Minua jopa kiinnostaisi lukea matkasta kuuhun ja takaisin! :)

vele (Ei varmistettu)

Kaisa oot huikee! Oot niin ihana ku kirjotat sun ajatuksia tänne ja oot niin aito. Tykkään sun blogista tosi paljon!

timsu (Ei varmistettu)

Aamen! ;D

hillaemilia

Eikä!! Just niinku mun aivoista! Miinus tietenki se blogin osuus (koska mulla ei ole selkaista), mutta mutta... Mietippä jos olisit sama ihminen kuin esimerkiksi 8 vuotta sitten, ei olis oppinu omista toilailuista ja vääriin suuntiin kääntymisistä. Musta on ainaki tärkeetä se, että saa muuttua niin paljon ku haluaa ja ihan millon vaan. Ei toisten ihmisten mielipiteen tai yleisen muutospaineen takia, vaan ihan omasta puhtaasta halusta. Ei muutokset aina oo mitään rajuja, vaan ne tapahtuu yleensä pikku hiljaa. Rajutki muutokset on joskus hyvästä ja mun mielestä jokaisen pitäs kunnioittaa toisia sen verran, että antaa niitten muuttaa mielipidettään vaikka ääripäästä toiseen ilman sen kummempaa melua. Yritän siis sanoa, että musta muutos on aika ihanaa. On kiva tietää, että en oo huomenna täysin sama ihminen, vaan saan aina jotain lisää. Elämä muokkaa ajatuksia ja arvoja ja musta olis tyhmää, että jonku syyn takia pitäis olla muuttumatta (eli elämättä) ja kasvamatta ihmisenä.

Kiitti ihanasta ja osuvasta kirjotuksesta

EllaE
Ella Elers

Mun mielestä sä oot ja oot aina ollu hirmuisen kiehtovan oloinen tyyppi, enkä oo kokenu sun mitään vaihetta millään tavalla häiritseväksi tai ajatuksissani kritisoinu sua! Oon lukenut sun juttujas useamman vuoden ja rakastan sitä, miten aito ja ihan täysin oma ittes oot. Et yhtään yritä, kun kannat aina hirmuisen hienosti ittes ja seisot koko mitassas. Vaikka joku vaihe jälkeenpäin tuntuiskin hölmöltä, niin just niinkun sanoit; mokia saa ja kuuluu tehdä, eikä ne pitkällä tähtäimellä oikeestaan edes oo virheitä vaan just niitä asioita, mitä tarvitsit kasvaakses/oppiakses/kehittyäkses.

Kyllä se Kaisa taitaa olla sillä tavalla, että jos jotakuta ärsyttää toinen ihminen, niin se ongelma on yleensä siinä ärsyyntyjässä eikä ärsyttävässä. Oikeasti hyvän, persoonallisen ja menestyvän ihmisen (tai tässä tapauksessa nyt vaikkapa bloggaajan) salaisuus on siinä, että oppii ihan täysin sisäistämään sen, ettei muiden mielipiteillä oo mitään väliä. Aina on joku, jonka mielestä sun kuuluis olla toisenlainen/värjätä tukka toisenväriseks/seurustella tai olla seurustelematta jonkun kanssa/ruveta kasvissyöjäks/käyttää toisenvärisiä alushousuja/olla jotain ja olla olematta jotain.

Sä oot ihana mun mielestä. Ihan sama miten meet ja mitä teet. <3

Kaisa Merelä

Ihana, kiitos kovasti!! :) Todella piristävää luettavaa.

lare (Ei varmistettu)

just tää sussa inspaa, kaisa. se, että sä olet oma itsesi just sellaisena kuin sillä hetkellä olet. just niin sen pitääkin olla. muistat vaan olla kaikesta ylpeä ja seistä sanojesi takana, itseään ei pidä häpeillä.

Kaisa Merelä

Kiitos :)

Hulmu (Ei varmistettu)

Voi Kaisa pieni kaunis tyttö, kun sinä vielä jokusen vuoden päästä ymmärrät , miten lapsi olet tänä blogiaikana ollut.. Onneksi olet fiksun oloinen lapsi ja varmasti nämä tekstit sinuakin tuolloin hymyilyttävät niin kuin meitä vähän vanhempia lukijoitasi :)

Kaisa Merelä

Niinhän minä olen :) Kiva että saan ilahdutettua myös teitä vanhempia lukijoita, edes jollain! Vaikka sitten olemalla lapsi :D

Satu (Ei varmistettu)

Olen myöskin seuraillut blogiasi aika alkuajoilta asti, ja saaden täältä inspirointia erilaisista terveellisistä herkkuresepteistä. Vieraannuin blogista hieman sen fitness-buumin myötä, mutta olikin hienoa palata blogiin ja nähdä pohdintaasi. On upeaa huomata, että tutkit itseäsi ja etsit sellaista elämän moodia, jossa on hyvä olla. Tämä on äärimmäisen tärkeää, ja jokainen meistä sen kahlaa läpi jossakin vaiheessa. Itse sinunikäisenäsi olisin varmasti kaivannut kaltaistasi esimerkkiä, joka uskaltaa mennä, kokea ja elää.. ja uskaltaa myös epäonnistua. Vaikka välillä mennäänkin tuulen heittelehtimänä, löytyy lopulta ne omat arvomaailmat.

Mun mielestä tämä Tabermannin runo kuvaa paljon aikuistumista, ja se on paljon viisautta täynnä. Samat jututhan jatkuu iästä huolimatta, mutta aikuistuessa sitä tulee yhä armollisemmaksi ja empaattisemmaksi monissa asioissa.

"Jotka tulevat suorinta tietä
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella,
outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä
et löydä perille."
- Tommy Tabermann

Kaisa Merelä

Vau, todella hieno runo. Kiitos kommentistasi, ihan oikeassa olet! :)

Keijusofiia

Olet upea nainen Kaisa :) rohkea, fiksu, tunteellinen ja taiteellinen. Se fiilis mulle on aina lukijana välittynyt, vaikka mitä elämäsi kautta oisitkin missäkin tekstissäsi elänyt. Loppupeleissä bloggaaminenkin on varmasti antanut sulle hirveen paljon! Vaikka kaikessa toki varjopuolensa. Mutta kuitenkin, täälläkin käyty kuussa ja takaisin pariin otteeseen, mutta jokainen reissu on tehnyt aina loppupeleissä vain rikkaammaksi. Ymmärtää itsestään enemmän, ymmärtää erilaisia ihmisiä. Ja ehkä elämässä välillä pitää olla vähän "hukassa", että voi taas löytää itsensä. Mun mielestä niillä jotka menee, tekee ja tuntee paljon, meno ei voi aina olla niin vakaata. Maailmakin jatkuvasti muuttuu, miten sitä ite pysyis jatkuvasti samana, ja miksi pitäisi, kun hieman jatkuvasti/aina vähän väliä etsii itseään? Ja niinpä, kukapa ei elä kausia? Ite ainakin mieluummin annan palaa aina silloisen fiiliksen mukaan, siten aina loppupeleissä saa eniten irti, oppii, rikastuu, kasvaa, ymmärtää. Ahh mikä sepustus, tuli vaan jotenkin niin samaistumisen puuska :) ja onhan se aina hienoa, kun joku pukee jotain niin osuvaa ja uppoavaa niin hienosti sanoiksi ! Mäkään en ole mikään vakaa persoona, se pitää musta vaan osata hyväsyä, se on osa mua, mä elän sen kanssa ja mun kaudet loppupeleissä aina vaan rikastuttaa mun elämää, niin on aina tehnyt :) koko ajan sitä mennään jotain vähän tasapainoisempaa kohti! Ja välillä ehkä taas käydään kuussa, mut sitten jatketaan taas viisaampana matkaa! Tää on tätä elämää, eipähän käy tylsäksi :)

Keijusofiia

Niin ja sitä vielä, että tätä tää nimenomaan nuoruus on :) ois se ihme ja kumma jos nyt jo ois jotenkin muka täydellisen valmis ja vakaa! Kukapa on, elämähän on matka, erilaisten etappien kera :)

Sissie (Ei varmistettu)

Oo just sellainen kuin oot :) !

Elsary (Ei varmistettu)

Tämä oli aivan ihana teksti! On ihanaa, miten kirjoitat aina välillä tälläisiä vakavampiakin juttuja, joissa pohdiskelet asioita syvällisemmin - se haastaa omatkin aivot kivasti miettimään :)
Pidän muutenkin sun blogista ihan älypaljon! Sulla on ihanan positiivinen asenne kaikkeen ja onnistut välittämään energiaa tänne ruudun toisellekin puolelle. Sun tekstis ja kirjoitustyylis saa mut aina hmyilemään.
Alotin tänä syksnä lukion, ja oon parikin kertaa muistellut miten kerroit kirjotuksista ja muusta. Vaikkei meillä oo liikaa yhteisiä kiinnostuksenkohteita (tai who knows vaikka oiskin), on mukava miettiä miten sä selvisit. Ja jos sää pystyit, niin kyllä määkin.
Me muutetaan varmaan pian, ja siks oon seurannu ielenkiintosena sun höpinöitä tosta uudesta kämpästä. Tuleehan siitä postaus pian pliis? :D
Voimia syksyyn kaisaminni, oot ihana <3

Kaisa Merelä

Ihana. kiitos!! :) Kivaa syksyä sullekin. Kämppää nähdään pian ;)

Jaanuska (Ei varmistettu)

Kiteytät kirjoituksellasi monen mietteet, sillä elämä on juurikin ympäristön ja kanssaihmisten ristitulessa ja -paineessa elämistä. Teillä bloggaajilla se vielä korostuu ja palautevyöry on varmasti välillä aivan kohtuutonta shittiä. Vaatimuksia ja mielipiteitä on niin paljon, kun on ihmisiäkin -aina ja kaiken aikaa joku yrittää laittaa sinua johonkin lokeroon, määritellä sinut tiettyihin raameihin ja auta armias jos toimitkin määritelmien vastaisesti, ihminen antaa itselleen oikeuden arvostella sinua. Eli juuri niinkuin täälläkin jo moneen kertaan mainittu, syyt siihen, että toista ärsyttää, eivät siis todellakaan johdu sinusta.

Olen elänyt samankaltaisten mietteiden ja ajatusten kanssa jokunen vuosi sitten, kyseessä oli ns. kolmen kympin kriisi. Aika oli raskas, mutta tällä hetkellä olen onnellinen niistä oivalluksista, joita tein tuona aikana ja mieleni on uskomattoman levollinen elämää kohtaan. Oivalsin, että tärkeintä on elää juuri tätä hetkeä, ei huomista, tärkeää on olla rehellinen ja oma itsensä, juuri sellainen kuin olet tällä kyseisellä hetkellä, tärkeää on antaa itsensä olla heikko ja erehtyväinen. Tärkeää on ymmärtää, että muiden ihmisten mielipiteitä ei kannata edes yrittää hallita. Tärkeää on vaalia niitä arvoja, jotka sinä koet tärkeäksi sekä niitä ihmissuhteita, jotka antavat sinulle energiaa ja voimaa. Vahingollisia tai energiaa vieviä ihmisiä ei tule päästää ihon alle tai edes lähelle, heidän suhteen tulee olla todella itsekäs.

Olet mahtava tyyppi ja uskon, että tulet oivaltamaan monia mieltä vapauttavia asioita tulevaisuudessa. Kukaan ei voi antaa valmiita teesejä ja ohjeita, joiden mukaan tulee elää. Ne sinä luot itse itsellesi, omassa aikataulussasi. Vain sillä on väliä, että antaa alitajunnan vapaasti ja pakottomasti prosessoida asioida -oivaltaa asioita! Olet vain juuri sellainen Kaisa kuin rehellisesti olet, millään muulla ei ole väliä! Valoa syksyyn! :)

Kaisa Merelä

Tämä on niin totta että tekis melkein mieli julkaista sellaisenaan postauksena! :) Kiitos, ihana kommentti. Tuntuu ihanalta että joku ymmärtää oikeasti mitä ajan takaa. Ja hienoa että maailmassa on myös muita samoin ajattelevia. Kiitos <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.