Pihlajasaari

The Good Morning

Tämä kesä on toinen Helsinki-kesäni. Paljon on koettavaa mantereellakin, ja täten pääsin vasta nyt tutustumaan ehkä yhteen suosituimmista Helsingin edustan saarista. Saaret ovat stadin luonto, alan metsien reunoilla kasvaneena ymmärtää. Nyt voin ruksata Suomenlinnan, Lonnan, pizzalla käynnin ja Skifferissä ja Käärmeluotojen lisäksi myös ihanan uimaranta-/patikointi-/telttailukohteen, uuden lempparini, Pihlajasaaren!

Olen muuten pitänyt näköjään aivan vahingossa viikon kesäloman blogista! Pahoittelut, etten tajunnut ilmoittaa. Se oli suunnittelematon tauko, jonka aikana mm. pelasin vanhaa kunnon The Sims kakkosta (sadepäivät!! ja oikeastaan aurinkoisetkin..), kävin Savonlinnan oopperajuhlilla, vaihdoin grillaamisen muikkujen ja kantarellien paistoon, lähdin päivittäin useaan otteeseen lenkille metsään ja löysin itseni joka kerta syömästä mustikoita pylly pystyssä, kävin Kilkkilässä inspiroitumassa puutarhajutuista, sain PistePisteeltä keikan kasvotusten, söin maailman parasta poikaystäväni valmistamaa kuusi tuntia hautunutta pulled porkia ja kärsin krapulasta yhden päivän ajan. Noin niin kuin tiivistetysti. Snapchatissa minua seuraavat tietävätkin lähes tämän kaiken, heh. (sc: kaisaminni)


Mutta se ihana Pihlajasaari! Damn, eilinen menee kyllä tämän kesän parhaimpiin muistoihin. Ensinnäkin, saavutuamme JT-Linen kuljettamana saareen huomasimme aika pian, ettei siellä ole porukkaa lähes yhtään. Toisekseen, mantereen pilvinen ja tuulinen keli vaihtui lauttamatkan aikana pilvettömäksi taivaaksi ja lämpimäksi tuuleksi. Saaristossa kaikki oli paremmin.

Lähdimme kiertämään saarta rantaviivaa pitkin, välillä poiketen saaren keskellä olevan metsikköön. Juuri ketään ei näkynyt näkynyt missään. Täysi irtiotto aivan kymmenen minuutin päässä mantereen hälinästä.

Tehtiin kaikkia perinteisiä turistit Hesan saaristossa -juttuja. Katseltiin aaltoja ja kokeiltiin veden lämpötila odottaen, että aalto lyö ja ulottuu kurottavaan käteen, käveltiin paljain jaloin hiekkarannalla, hypeltiin kiviä pitkin, leikittiin (tai no, kuka leikki ja kuka ei) lasten kiipeilytelineessä, vedettiin (tai no, kuka veti ja kuka ei) leukoja leuanvetotangoissa ja evästeltiin löydettyämme tuuleton, hanhen ulosteeton, aurinkoinen ja sileä rantakallion kohta. Se kyseinen hetki oli ehkä tämän astisen kesän paras. Enkä osaa oikein sanoa, että miksi.

Pian syömisen jälkeen uhmasin meneväni uimaan, alasti. Ja jopa omaksi yllätyksekseni meninkin, vaikka vesi tuntui nilkkaan osuessa aivan jäätävältä. Liplattavat aallot, kasvoihin osuva aurinko, kaukana menevien isojen laivojen tuuttaus, pieni kirkuminen ja lämmin kahvi vatsalaukussa muodostivat kokonaisvaltaisen kesähulluuden tunteen. Se olikin eka meridippaus tänä kesänä! Palkinnoksi uroteosta tummaa suklaata. Pyyhe(kin) jäi kotiin, joten aurinko kuivatti. ;)

   

Lähdettiin rantahengailun jälkeen vielä syvemmälle metsään ja onnistuttiin löytämään sieltä rauhallinen privaatti pikku mätäs, johon paistoi aurinko. Aseteltiin siihen viltti ja otettiin päikkärit superpehmeän ja paksun sammaleen päällä.

Helsingin saaristot on kyllä kuvauksellisia paikkoja! Helsingin kaupungin liikuntavirasto järjestää tänä kesänä valokuvauskilpailun, jossa pääpalkintona kaksi saunavuoroa Pihlajasaaressa sijaitsevaan Aalto-saunaan! Kuvan tulee olla otettu Helsingin saarissa tai muilla ulkoilualueilla ja se tulee olla Instagramissa tägättynä #liikuntavirasto sekä #Stadiulkona. Kilpailu päättyy elokuun lopussa ja tuntuu että kelitkin vain paranee päivä päivältä. Vielä ehtii viettää kesäpäiviään saaristossa!

 

Share

Kommentit

Aivan ihania kuvia - sininen taivas, aurinko ja meri!! <3

Tosiaankin on niin, että aina upeimpien muistojen ja elämysten takia ei ole aina tarve lähteä eksoottisiin, kaukaisiin matkakohteisiin. Kun ymmärtää ja osaa nauttia siitä, mitä on lähellä saavutettavissa, voi onnellisia hetkiä ja irtiottoja arjesta saada milloin vain!

Anna nyt

Voi miten ihana kesäpäivä, just tuollaiset on mullakin kesän kohokohtia.

Suuri ylistys sun snäpeille! Ne tuovat mulle suuresti iloa ja hupia :) Ihan mahtia!

Anniina (Ei varmistettu)

Ainutlaatuista luettavaa sinun blogisi <3 ja sitten olisi yksi kysymys: voikohan msm-jauhetta sekoittaa puuroon vai kärsiiköhän se jotenkin siinä puuron lämmössä ja menettää "tehonsa" ? :D

Helen (Ei varmistettu) http://www.tyylinvartija.net

Ihana juttu!
Pihlajasaaren piknikkiä olen minäkin haikaillut, aina on vaan tuntunut liian viileeltä lähteä.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.