Uusi alku, elämä, taika, kevät

Maanantai. Mikä täydellinen päivä. Saa aloittaa alusta, mutta samalla kuitenkin kantaa kaikkea tapahtunutta mukanaan. Tällä hetkellä tuntuu että jokainen maanantai ja siitä alkava viikko kerrostuu edellisen päälle eri väreinä. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki on tosi jees. En osaa sanoa miksi. Tekee mieli maalata värejä.

Pahoittelen pienestä tauosta. Meillä oli viime viikolla esitykset, eikä aikaa tai voimavaroja irronnut mihinkään muuhun. Tai vaikka aikaa jostain välistä löytyikin, niin kaikki ajatukset, mieli ja läsnäolo oli teatterilla. Ja vitsi että olikin viikko. Minä nautin! Ultimaattisen väsymyksen valjastaminen hysteerisiin naurukohtauksiin ja estottomaan käyttäytymiseen oli viime viikon teema. Mulla on koulussa maailman parhaat tyypit ympärilläni. Tyypit, joiden kanssa on sellaisessa pyörityksessä, ettei itse tapahtumien ytimessä tajua mitään, mutta jälkeenpäin saa sitten itkeä onnesta ja ikävästä vuosien ajan.

Kaiken järjen mukaan minun kuuluisi nyt olla superväsynyt, mutta en ole. Vaikka viime viikko oli aika hullua tykitystä viikonlopun juhlineen kaikkineen, tuntuu että yhden asian loppuunsaattaminen antaa hurjasti energiaa. Ei sellaista sinkoiluenergiaa, vaan rauhallista virittäytyneisyyttä ja aktiivisuutta. Aivan kuin eteen olisi annettu tyhjä paperi ja vapaat kädet.

Tänä keväänä on tapahtunut jotain. Tähdet ovat olleet jossain hienossa kuviossa tai sitten olen vain ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olen nimittäin saanut jo kaksi aivan järkyttävän superia uutista tässä hiljattain liittyen tulevaan kesään. Asiat edistyy. Elämä edistyy. Uusia juttuja tulee sitä mukaan kun vanhoja juttuja menee. Sitä se elämä kai parhaimmillaan on. Kerron ne teille heti kun asiat ovat edistyneet konkretian tasolle ja olen satavarma siitä, että näin voi todella käydä minulle.

Joskus elämä oli sellaista, että vanhat jutut meni, mutta uusia ei tullut. Se oli aika kamalaa. Onkohan uusien juttujen tuleminen kiinni sattumasta vai vetovoiman laista (=vedämme puoleemme sitä mitä ajattelemme, edustamme ja olemme)? Vetovoiman laki on muuten ihan kiehtova ajatus, paitsi että siinä alkaa helposti syyttää itseään. "Nyt näin kävi koska olin niin negatiivinen ja nyt kävi näin eli olen varmaan ihan paska"

Ehkä entisenä vetovoiman lain kannattajana uskonkin nykyään taikaan. Joskus se on voimakkaampaa ja joskus sitä ei tunne juuri ollenkaan. Mutta silti täytyy koittaa uskoa että se on ja se tulee vielä.

Kommentit

Liisa (Ei varmistettu)

Sussa on jotain sellaista viisautta, jota luulis olevan vain joissain vanhoissa tietäjissä. Saatan jäädä pitkäksi aikaa miettimään yksittäistäkin kirjoittamaasi virkettä. Ja joskus kun palaan vanhoihin teksteihisi, löytyy niistä aina jotain uutta, riippuen siitä millaisessa olotilassa/elämäntilanteessa ne lukee. Luulen, että se juuri onkin tämän blogin salaisuus. Sun teksteistä on helppo löytää samaistumispintaa, iästä, sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta tms. huolimatta. Kirjoitat universaalisti, mutta samaan aikaan rakastettavan uniikisti.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.