Viikon sinkkuelämä

The Good Morning

Samuel on ollut viikon lapissa ja olen asuttanut kämppäämme yksin. Tänä aikana:

1.Olen alkanut koristelemaan asuntoamme (ja itseäni) päivätyökseni. No kidding. Yhtenä iltana asettelin jouluvaloja parvekkeille ja ikkunoihin eri asentoihin ihan flowssa yhteensä 6 tuntia. En edes muistanut syödä ja yhtäkkiä havahduin, että on puoliyö. Lisäksi olen laitellut kynsinäni ja hiuksiani, meikannut ja tehnyt kaikenlaisia ihohoitoja. Olen pessyt ikkunat, pyykkiä ja varpaanvälini suihkussa. Ja saanut ehkä pienen maistiaisen siitä, minkälaista oli olla työkseen nainen joitain kymmeniä vuosia sitten...

2. Olen ollut uneton. Joka yö on venynyt ainakin kahteen, vaikka olisin asettautunut jo kymmenen jälkeen levolle. En vain jotenkin pysty rauhoittumaan ja vaipuman tiedostamattomaan tilaan, kun toinen ei ole vieressä. No, tästä kertyneet univelat kostautuivat eräänä aamuna. Heräsin yhdeltätoista, otin puhelimen pois lentokonetilasta ja olin saanut aamun aikana 3 kiireellistä meiliä, puhelun jättimäistä peiliä tuovalta lähetiltä ja vanhemmat soittivat samalla sekunnilla ovikelloa. Hyvää huomenta Kaisa!

3. Olen käynyt ehkä kaksi kertaa ruokakaupassa. Normaalisti safkaa pitää raahata kämpille vähintään kerran päivässä. Olen myös tehnyt ruokaa ja syönyt sitä kolme päivää. Onpa sinkkunaisen ruokailut helppoja! Ei ole tarvinnut kaivaa jättimäistä wokkipannuakaan esille, kun kaikki annokset on mahtunut pikku paistinpannulle. Joskus on ollut ihana syödä ruuaksi vain porkkanoita, kurkkua ja riisikakkuja, koska hei, mä tulen kylläiseksi niistä! #singlepros

4. On ollut ikävä. Välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta kuitenkin ikävä. Milloin olen ollut yksin stressaantuneena viikonlopun tupareiden järjestelyjen kanssa, milloin en ole ylettänyt irroittamaan lamppua katosta koristelutalkoissani, milloin olen halunnut huikata "voitko tehdä mulle kahvin" tai "laitatko saunan päälle", mutta saanut vastaukseksi vain astianpesukoneen hiljaista hurinaa. Milloin kaikki ongelmat ovat kasaantuneet samalle minuutille ja olen purskahtanut lohduttomaan itkuun ja toiselle avautumisen sijaan lähtenyt juoksemaan tuiskuun päätä selvemmäksi, milloin olen tarvinnut kuvaajaa ja milloin meidän pieni sänkymme on tuntunut aivan liian isolta yksin.

Onneksi tänään illalla Samuel tulee kotiin. Niin ihanaa. Ja jännittävää. Elämä on aina joko oppimista tai juhlimista, ja tänään se on ehdottomasti juhlimista!

&

Instagram: kaisaminni
Snapchat: kaisaminni
Facebook: The Good Morning
Youtube: KAISAMBU

Share

Kommentit

Miten onkin, että toisen vieressä nukkuu paljon paremmin, kun siihen on tottunut. Sitten yksin nukkuessa ei meinaa saada millään unta ja läsnäolo täysin kadoksissa :D Ja tuo ruoka-asia, niin totta! Jos olen yksin kotona saatan elää pelkällä puurolla, ja vaihdella vain täytteitä!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.