Paljonko proteiinia?

Ladataan...
HaLo

Tuntuu, että viime vuosina proteiini on nostettu jalustalle parhaana ravintoaineena, vaikka kaikilla ravintoaineilla oma merkitys ravintoarvon kannalta. Olen itsekin pitänyt proteiinia todella tärkeänä osana ruokavaliota ennen osittaiselle raakaravinnolle siirtymistäni. Laskin aktiivisina liikunta-aikoina erittäin tarkasti, että söin proteiinia ainakin 100-120 g/päivä (lihatuotteista tietysti). Syön itse silloin tällöin lihaa enkä ole siis täysin kasvissyöjä, mutta laatu on alkanut korvaamaan määrää eikä liha enää näyttele pääosaa koostamissani aterioissa. Miksi?

Ruuansulatuksella menee proteiinin käsittelemiseen enemmän energiaa kuin minkään muun ruuan käsittelyyn ja tästä voi seurata se, että energiaa ei riitä mm. myrkkyjen poistoon (ks. Elintärkeät entsyymit) ja muihin välttämättömiin toimiin. Normaalisti ruoka kulkee suoliston läpi n. 30 tunnissa. Proteiinilla voi mennä jopa 60 tuntia, eli kaksinkertainen aika. Käsittelyaika selittää jo sen, miksi proteiini vie energiaa ennemmin kuin tuo sitä.



Elimistö tarvitsee proteiinia reilu 20-30 grammaa per päivä. Proteiinia kuluu päivittäin ihon, hiusten, ulosteen, virtsan ja hien mukana n. 23 grammaa. Lainaus Elämäsi kuntoon-kirjasta:



"Yleisin lihansyöntiä puolustava ajatushan on: Lihaa tarvitaan, jotta pysyisimme voimissamme. Mietitään tätä hetki. Mikä mahtaakaan olla maailman vahvin eläin? Useimmat varmasti vastaisivat elefantti. Jos ajatellaan maailman vahvimpia eläimiä, joita on vuosisatojen ajan käytetty juuri niiden voimien ja kestävyyden vuoksi, mitä tulee mieleen? Elefantti, härkä, hevonen, muuli.. Ja mitä ne syövät? Lehtiä, ruohoja ja hedelmiä."



Valkuaisaineet, eli proteiinit, rakentuvat aminohapoista (=valkuaisaineden rakenneosa), eivät suoraan ravinnon proteiineista. Eläinten lihassa ei ole sellaisia välttämättömiä aminohappoja, joita eläin ei itse olisi saanut kasvikunnasta. Lihansyöjäeläimet eivät syö muita lihansyöjiä, vaan kasvissyöjiä (vrt. leijona syö seepran, muttei toista leijonaa).



Elimistö tarvitsee kahdeksaa aminohappoa. Näitä kaikkia kahdeksaa saa yhtäaikaisesti mm. levistä, maitohappokäymisellä hapatetuista kasviksista, porkkanasta, banaanista, kurkusta, kaalista, kesäkurpitsasta, pähkinöistä, seesam-, ja auringonkukan siemenistä. 



Vielä enemmän aminohappoja sisältävät seuraavat (suluissa aminohappojen määrä): Goji-marja (18), hampunsiemen (20), maca (18), spirulina (17). Ehkä tässä on yksi syy siihen, miksi "superfood"-genre on ottanut jalansijaa niin voimakkaasti?



Kasveissa on enemmän käyttökelpoisia aminohappoja kuin lihassa, sillä lihan kuumennus tuhoaa tai sakkeuttaa/hyydyttää suurimman osan sen aminohapoista.



Syön itsekin jonkin verran lihaa (useimmiten kalaa, joskus harvoin nautaa), koska miellän kaipaavani sitä enkä ole aikonut olla tiukkapipoinen raakaruokailija (edesauttaa sitä, että en stressaannu ja syöminen on mukavaa). Kesäisin minun on helpompi olla syömättä lihaa, koska en kaipaa sitä silloin. Jokaisen joka syö lihaa, joko usein tai satunnaisesti, kannattaa kuitenkin pohtia, olisiko mahdollisuutta edes joihinkin seuraavista:



1) Osta luomulihaa tai hanki liha suoraan valmistajalta

Saat puhtaampaa lihaa ja tiedät sen alkuperän. Voit kaiken lisäksi keskustella mahdollisen kasvattajan kanssa eläinten oloista. 



2) Syö lihaa kohtuudella (ei siis joka päivä)

Tämä on tärkeää ruuansulatuksen kannalta. Proteiini on raskas sulatettava ja tuottaa paljon mädättäjäbakteereja, jotka myrkyttävät kehoamme. Jos olet esim. nauttinut raskaan pihviaterian, voit kompensoida tilannetta pitämällä seuraavan päivän kevyempänä (kasvis-, ja hedelmäpainotteisena), jotta ruuansulatus pääsee lepäämään.



3) Syö vihanneksia ennen lihansyöntiä tai ainakin sen kanssa

Entyymipitoinen ruoka auttaa raskaan proteiinin sulattamisessa ja silloin elimistö ei ole niin kovilla kuin esim. liha+peruna-aterian jälkeen. Jos salaatin/vihannekset syö ennen lihaa, ehkä ei tee mieli syödä sitä niin paljon.



Entä B12? 

Monesti kasvissyöjiä varoitetaan B12-vitamiinin puutoksesta, kun ruokavalioon ei kuulu liha. B12:ta tarvitaan aineenvaihduntareaktioihin, verisolujen muodostumiseen ja hermokudosten normaaliin toimintaan.  



Kaikista muista vesiliukoisista vitamiineista poiketen B12 kertyy elimistöön (maksaan) ja useimmilla ihmisillä on sitä elimistössä jopa 4-5 mg (usean vuoden tarve), joten jos jollakin on puutos, se johtuu useimmiten imeytymishäiriöstä. Miksi lihansyöjillä sitten on imeytymishäiriöitä? Koska proteiinin mätäneminen elimistössä häiritsee B12-vitamiinin tuottoa ja imeytymistä. Suoliston täytyy olla kunnossa, jotta B12 imeytyy. Jos elimistölle antaa jatkuvasti mätänevää ruokaa, suoliston seinämät tukkeutuvat kuonasta ja muista myrkyistä, jolloin imeytyminen on vähäistä, jollei mahdotonta.



Chlorella-levässä on eniten B12:ta kasvikunnan tuotteista, mutta useiden lähteiden mukaan se on muodossa, jota ihminen ei voi imeyttää. Tämän vuoksi voi hankkia (ei-synteettisen) B12-valmisteen ruokavalion tueksi. 



Liha, kala ja kananmunat ovat vain täydennysruokaa, todettiin vuonna 1980 julkaistussa tutkimuksessa. Toivon, että tämä ajatus alkaa valtaamaan alaa laajemmaltikin.

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...