Perusteetonta rasvajournalismia?

Ladataan...
HaLo

Hanna Hyvärinen kirjoitti 16.11.2011 Lapin Kansaan artikkelin "Pellavansiemenöljy on terveellisin". Jutussa laitetaan 14 eri rasvaa koko aukeaman linjalle, jonka toinen pää edustaa epäterveellistä ja toinen pää terveellistä. Jutun ingressissä teilattiin neitsytkookosöljy huijaukseksi hyvin suorin sanoin — kuten eilen jo näytin teille — ja vain sen perusteella, että se on kovaa rasvaa.

Koko artikkelin ongelma piilee mielestäni siinä, että rasvat on jaoteltu siinä VAIN kahden ominaisuuden — rasvan kovuuden/pehmeyden sekä Omega-3-, ja Omega-6 suhteen — perusteella. Tulokseen eivät siis ole vaikuttaneet niinkään olennaiset asiat kuin esimerkiksi se, onko öljy kylmäpuristettua tai luomutuotettua, puhumattakaan siitä, minkäpituisia rasvahappoja tai mitä muita antioksidanttisesti vaikuttavia aineita öljyissä on.

Terveellisen rasvan tärkeimpiä kriteereitä ovat pehmeiden rasvojen suuri määrä suhteessa koviin rasvoihin, sekä Omega-3 rasvahappojen määrä suhteessa Omega-6 rasvahappoihin.

Hanna Hyvärinen/Lapin Kansa 16.11.2011

Ne niin kutsutut "pehmeätkin" rasvat voivat sisältää transrasvoja, jos ne ovat käyneet läpi kovan teollisen prosessin (lue eteenpäin, faktaa normaaliprosesseista alempana).

Hyvärinen on toimittajana arvostetussa ja Lapin laajalevikkisimmässä lehdessä, joten olen to-del-la pettynyt artikkelin tasoon. Minulle on opetettu, ettei toimittajan ei tarvitse tietää kaikkea ja siksipä toimittajan työhön kuuluu tehdä huolellista taustatyötä, etsiä perusteluja ja haastatella mahdollisuuksien mukaan asiantuntijoita — mielellään kahta eri mieltä olevaa asiantuntijaa, jotta tässä tapauksessa rasvoja käsittelevään artikkeliin olisi saatu monipuolisempi näkemys.

Tämän artikkelin perusteella ei voi sanoa, että Hyvärinen tietäisi rasvoista edes perusasioita (mm. kylmäpuristuksen hyötyjä, rasvahappojen oikeaa suhdetta) eikä hän valitettavasti ole vaivautunut perehtymään aiheeseen muutenkaan sen syvällisemmin. 

Itselleni kokonaisvaltainen ravinto kitetytyy pähkinänkuoressa kahteen sanaan: laatu ja alkuperäisyys. On aivan sama onko kyse rasvoista, vihanneksista, lihasta vai mistä, sillä nuo kaksi edellä mainittua asiaa ohjaavat valintojani ruokakaupassa. En tällä kirjoituksellani kannusta ketään vetämään voipakettia päivässä, vaan ennen kaikkea kiinnittämään huomiota käyttämienne rasvojen laatuun ja alkuperäisyyteen.

Miksi neitsytkookosöljy on Hyvärisen artikkelissa pahimpien rasvojen listalla? 

Arvioin vastauksen tähän otsikon kysymykseen olevan yksinkertainen: Hyvärisen artikkelissa on katsottu vain rasvapurnukoiden kovien rasvojen ja Omegoiden osuutta — eikä mitään muuta. Jos Hyvärinen olisi perehtynyt aiheeseen kunnolla, hän olisi ottanut huomioon kokonaisuuden! Rasvan kovuus/pehmeys ei ole mikään ainoa itseisarvo ja totuus, vaan siihen vaikuttavat oleellisesti myös mm. rasvan käsittely ja rasvahappojen pituus.

Epäterveellisten rasvojen top-3 oli Hyvärisen kirjoittamassa jutussa seuraavanlainen:

1) Raffinoitu kaupan kookosrasva

Raffinoidun kaupan kookosrasvan valinnan epäterveellisten rasvojen joukkoon ymmärrän paremmin kuin hyvin, sillä kyse on hydrogenoidusta (=kovetetusta) ja liuottimilla kuumennetusta kookosrasvasta (ks. alla oleva väliotsikko Onko kylmäpuristuksella oikeasti merkitystä ravitsemuksemuksen kannalta?). Kookosrasva on kovetettua transrasvaa, joka nostaa kolesterolia, kertyy elimistöön ja hapettaa soluja toisin kuin neitsytkookosöljy. Transrasvoja muodostuu vain kuumennettaessa tai lehmän pötsissä, eikä niiden määrää tarvitse kertoa Suomen lainsäädännön mukaan rasvapaketeissa tai öljypulloissa. 

2) Kylmäpuristettu neitsytkookosöljy

Teilatessaan neitsytkookosöljyn samaksi tavaraksi kovan kookosrasvan, Hyvärinen lienee ajatellut neitsytkookosöljyllä olevan samankaltaiset vaikutukset kuin raffinoidulla kookosrasvalla. Useat tutkimukset kuitenkin puoltavat, ettei näin ole. Tässä yksi esimerkki:

Brasilian liittovaltion yliopistossa Alagoasissa tutkittiin kookosöljyn ja soijaöljyn nauttimisen vaikutusta veren rasva-arvoihin sekä vatsan ympärysmittaan. Tutkimuskohteena oli 40 naista, joilla vatsan ympärysmitta ylitti 87,6 cm. Puolet ryhmästä sai 12 viikon ajan ravintolisänä kookosöljyä (30 ml) ja toinen puoli soijaöljyä (30 ml). Kaikki koehenkilöt noudattivat tasapainoista, vähäkalorista ruokavaliota, jossa oli lisätty proteiinin ja kuidun saantia sekä vähennetty hiilihydraatteja. Kaikki tutkimukseen osallistujat harrastivat liikuntaa kävelemällä 50 minuuttia joka päivä.Tutkimuksen päätyttyä soijaryhmällä oli kohonnut LDL-kolesteroli ja alentunut HDL-kolesteroli.

Kookosöljyryhmällä HDL-kolesteroli nousi ja LDL-kolesteroli aleni.
Painoindeksi laski molemmissa ryhmissä, mutta vain kookosöljyä saaneilla vyötärön ympärys väheni.

Lähde: Kookosravinto (sivulla linkki tähän vuonna 2009 Pubmedissä julkaistuun tutkimukseen)

Toinen tutkimustulos kertoo mikä vaikutus elimistössämme on sillä, että neitsytkookosöljyssä on juuri keskipitkät eikä pitkäketjuiset rasvahapot:

Keskipitkäketjuisten rasvahappojen lisääminen ruokavalioon voi auttaa myös kehon rasvan vähentämisessä. Kookosöljy sisältää juuri näitä rasvahappoja. Toisin kuin pitkäketjuiset rasvahapot, keskipitkät rasvahapot ovat tarpeeksi pieniä tunkeutumaan suoraan mitokondrioon, solun energiaa polttavaan voimalaitokseen, jossa ne voidaan muuntaa energiaksi.

Kehon rasvavarastojen määrä riippuu soluihin sisään tulevan rasvamäärän suhteesta energiaksi poltettuun rasvaan. Runsaasti kookosöljyä sisältävä ruokavalio osoittautui hyvin tehokkaaksi lisäämään lihasten kykyä polttaa rasvaa.

Lähde: Kookosravinto (sivulla linkki vuonna 2009 Pubmedissä julkaistuun tutkimukseen)

3) Voi

 Liiallisesti käytettynä mikä tahansa on haitallista — näin uskon myös olevan voin kohdalla. Silti se ei minun eikä monen muunkaan mielestä kuuluisi olla tässä Hyvärisen artikkelissa epäterveellisten puolella, sillä pahempia ovat margariinit ja kaikki kuumennetut kasviöljyt kuin oikea voi. Ihmettelen sitä, että eikö maalaisjärkikin jo sano, että jos kuumennat herkkiä kasviöljyjä, ne vain härskiintyvät ja lopputulos on pelkkää haitallista transrasvaa?

Usein puhutaan voin nostavan kolesterolia, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että ei se pelkkä voi sitä kolesterolia yksinään nosta, vaan kysymys on aina kokonaisruokavaliosta. Jos vedät päivät pitkät transrasvahamppareita, eineksiä ja sokerihuttua syöden samalla voita, varmasti kolesteroli nousee. Suosittelen lukemaan ravintovalmentaja Christer Sundqvistin kirjoituksen Voi on aina voita, jossa käsitellään mm. sitä ovatko voissa olevat luonnolliset transrasvat yhtä haitallisia kuin teolliset. Kohtuus on aika kova sana!

Onko kylmäpuristamisella oikeasti väliä ravitsemuksen kannalta?

Hyvärinen kirjoittaa artikkelissaan seuraavasti:

Sillä käyttääkö kylmäpuristettua vai tavallista rypsiöljyä ei ole ravitsemuksen tai terveyden kannalta merkitystä.

Hanna Hyvärinen/Lapin Kansa 16.11.2011

Haluaisin palavasti tietää, mistä tällainen tieto on peräisin, sillä nyt puhutaan aivan perusjutuista. Jokainen ravintoasioihin vähänkin perehtynyt tajuaa sen, että valmistusmenetelmä vaikuttaa suoraan öljyn rasvahappokoostumukseen ja sitä kautta myös laatuun. Alla pieni tietoisku minkälainen ero on "tavallisesti" valmistetuilla kasviöljyillä ja kylmäpuristetuilla öljyillä. 

1) Tavallisen kasviöljyn valmistuksessa käytetään uuttamiseen liuottimia sekä kuumennusta. Kuumennus hapettaa öljyä ja tuhoaa rasvaliukoisia antioksidantteja ja vitamiineja. Hapettuneet — suomeksi härskiintyneet — rasvat lisäävät haitallisen LDL (Low Density Lipoprotein)-kolesterolin määrää ja tällaisten rasvojen runsaalla sekä pitkäaikaisella käytöllä solumme vaurioituvat.

Kemiantekniikan insinööri Anja Nystén kertoo Kemikaalikimara-blogissaan yhdestä yleisimmin kasviöljyjen prosessoinnissa käytetystä liuottimesta — heksaanista — seuraavaa:
 

Heksaani on orgaaninen liuotin ja orgaaniset liuottimet ovat ihmiselle haitallisia - siis kaikki, oli se sitten etanoli, asetoni tai heksaani tai mikä muu tahansa. (Ja tässä orgaaninen ei sitten tarkoita luomua, vaan orgaanista yhdistettä). Jotkut liuottimet ovat enemmän haitallisia, jotkut vähemmän. Turvallisuudessa on huomioitava prosessointi ja lopputuote. Liuottimien käyttö ja käsittely on aina riskialtista paloturvallisuuden, altistusten ja päästöjen takia.

Öljy voidaan erottaa siemenestä pelkästään puristamalla, mutta on mahdollista käyttää myös uuttamista. Uuttoon tarvitaan aina joku helposti haihtuva liuotin, joka valitaan prosessiin sopivaksi. Erilaisissa uuttoprosesseissa käytetään esimerkiksi etanolia, asetonia, etyyliasetaattia. Kasviöljyissä käytetään heksaania.
 

Kehittyvä elintarvike-lehden nettiartikkelissa tutkimusjohtaja Unto Tulisalo kertoo öljyjen raffinoinnin lömpötiloista ja liuottimien käytöstä lisää mielenkiintoisia yksityiskohtia:

 

Ehkä tärkein tekijä öljyjen raffinoinnissa on rajalämpötila, jonka jälkeen molekyylirakenteet öljyssä alkavat hajota. Tämä lämpötila on noin 150°C. Tämän rajan yläpuolella öljyyn alkaa syntyä ns. transrasvahappoja, joita tämänhetkinen ravitsemustietämys pitää ei-toivottuina. 

Perinteinen alkaliraffinointi on tehokas puhdistusmenetelmä, joka tekee käyttökelpoista öljyä huonommastakin raaka-aineesta. Peruslähtökohtana voi olla sekä puristettu että heksaanilla uutettu rypsiöljy.

Lipeäraffinoinnissa poistetaan lesitiinit ja vapaat rasvahapot. Höyrypesussa käytetään korkeita, lähes 220 asteeseen kohoavia lämpötiloja useiden tuntien ajan. 
 

Mielestäni näin kovat kemialliset käsittelyt eivät puhu laadun puolesta. Kun öljystä vielä raffinoinnissa hajoitetaan alkuperäiset molekyylirakenteet, onko siinä silloin enää mitään aineita, jonka perusteella elimistömme voisi tunnistaa sen ruoaksi joka ravitsee meitä? 
 

2) Kylmäpuristusmenetelmissä öljyä ei kuumenneta missään vaiheessa eikä öljystä poisteta tai sinne lisätä mitään, jolloin öljyn olomuoto on mahdollisimman luonnollinen. Kylmäpuristetut öljyt sisältävät luonnostaan myös enemmän ravinteita ja erityisesti rasvaliukoisia antioksidantteja, kuten E-vitamiinia, karotenoideja, Omega-3-rasvahappoja sekä lesitiiniä. Nämä antioksidantit nostavat hyvän HDL (High Density Lipoprotein)-kolesterolin määrää ja suojaavat solujamme hapetusstressiltä.

Kylmäpuristusolosuhteissakin on laatueroja riippuen siitä, annetaanko öljyn valua itsekseen vai puristetaanko sitä mekaanisesti. Puristetut öljyt ovat useimmiten kitkerämmän makuisia kuin vapaasti valutetut öljyt, joita ei ole puserrettu. Tällaisten laatuerojen vuoksi suosin kaikista mieluiten luomusertifioituja öljyjä, joiden viljelys vaatii jo melkoista tarkkuutta muutenkin. Lisäksi on valmistajia, jotka kertovat itse kuinka heidän öljynsä puristetaan (tai tässä tapauksessa, valutetaan) ja se helpottaa osaltaan kuluttajan työtä.

Öljyt ovat tuoretuotteita, jotka härskiintyvät helposti ja siksi ne tulisi käyttää pikimmiten. Nykyisen ruokaöljyteollisuuden tavoite on saada öljyistä mahdollisimman värittömiä, tuoksuttomia ja mauttomia. Se ei todellakaan ole normaalia, sillä kaikkien noiden ominaisuuksien saavuttamiseksi vaaditaan kovia kemiallisia toimenpiteitä, jotka tuhoavat vitamiineja ja ravinteita öljyistä. Ja kuten sanottua, kemiallisesti uutettuihin öljyihin syntyy transrasvahappoja.

Kylmäpuristetut öljyt maistuvat aina voimakkaammalle kuin kuumennetut, mutta juuri kuumentamattomuutensa ja puhdistamattomuutensa vuoksi ne sisältävätkin niin runsaasti ravinteita. 

Hanna Hyvärinen väittää artikkelissaan myös maissiöljyn rasvahappojen suhteen olevan hyvä. Kysyn jälleen, millä perusteella? On yleisesti tunnettu suositus (ainakin ulkomailla, joillakin myös Suomessa), että Omega-3-, ja 6-rasvahappojen suhde tulisi olla 2:1. Maissiöljyn rasvahapposuhde on 1:53, joten miten tässä yhteydessä voidaan puhua hyvästä rasvahapposuhteesta? 

Kasviöljyt sisältävät yleensä suurimmaksi osaksi vain Omega-6-rasvahappoja, jotka liiallisesti saatuna lisäävät kroonista tulehdusta elimistössämme. Erityisen huolestuttavaa suuri Omega-6:n määrä on niissä öljyissä, joita ei ole valmistettu kylmäpuristamalla vaan liuottimilla uuttamalla ja kuumentamalla (ks. väliotsikko Onko kylmäpuristuksella oikeasti väliä ravitsemuksen kannalta?), sillä ne ovat kaiken lisäksi härskiintyneitä transrasvoja. Vaikka Antti Heikkilä on ristiriitainen persoona, on hänen kirjoituksensa rypsiöljystä ja liiallisen Omega-6-rasvahappokuorman vaikutuksista mielestäni perusteltua.

Pellavansiemenöljy terveellisin…

Pellavansiemenöljy kiilasi Hyvärisen artikkelissa terveellisimmäksi sen perusteella, että siinä on runsaasti Omega-3-rasvahappoja (59 g/100 g). Omega-3-rasvahapoista puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että niitä on neljä erilaista:

• Pitkäketjuiset: EPA (Eikosaanipentaeenihappo), DHA (Dokoheksaeenihappo) ja DPA (dokosapentaeenihappo)

• Lyhytketjuinen ALA

Hyvärisen artikkelissa ei ole huomioitu ollenkaan sitä, että noin 45-60 % pellavansiemenöljyn Omega-3-rasvahapoista on ALA:a, jonka pitää erikseen muuntua elimistössämme EPA:ksi jaDHA:ksi. Nuo kaksi edellä mainittua Omega-3-rasvahappoa on todettu välttämättömiksi rasvahapoiksi, jotka vaikuttavat mm. nivelten kuntoon, verenkiertoon, muistiin, masennukseen ja niin edelleen. Omega-3-rasvahapoista on siis eniten konkreettisia hyötyä, jos ne ovat 1) EPA-, tai DHA-muodossa ja 2) niitä saadaan oikeassa suhteessa Omega-6:n verrattuna.

Elimistömme muuntaa vain 3-10 % pellavansiemenöljyn ALA:sta EPA:ksi. 

Lähde: Achieving optimal essential fatty acid status in vegetarians, 2003

Pellavansiemenöljy on hyvä lisä kala-allergikoille, mutta kaikkien muiden olisi hyvä syödä paljon tuoretta, ei-tehokasvatettua kalaa, kalaöljylisää (poikkeuksena  Marevan-lääkitystä käyttävät) ja mikroleviä, jotta tärkeimpiä Omega-3-rasvahappoja — EPA:a ja DHA:ta — saataisiin riittävästi (puhutaan jopa 2000 mg päiväannoksista, josta 500-700 EPA:a ja puolet vähemmän DHA:ta). 

Pieni kooste jutun sisältämistä virheellisistä väitteistä, jos tipuitte jo kärryiltä (en edes käsitellyt kaikkia, koska tästä postauksesta olisi tullut vielä 10 kertaa nykyistä pidempi):

1) Neitsytkookosöljy on oikeasti samaa tavaraa kuin kova kookosrasva. Väärin.

2) Voi nostaa kolesterolia. Väärin, vanhaa tietoa! 

3) Maissiöljyssä on hyvä rasvahapposuhde. Millä perusteella?

4) Terveellisten rasvan tärkeimpiä kriteereitä ovat pehmeiden rasvojen suuri määrä suhteessa koviin rasvoihin. Eikö mikään muu?

5) Rypsiöljy kestää kuumennusta. Väärin.

6) Sillä, käyttääkö kylmpäpuristettua vai tavallista rypsiöljyä ei ole ravitsemuksen tai terveyden kannalta merkitystä. Väärin.

Eniten koko tässä lehtiartikkelissa minua harmittaa neitsytkookosöljyn aivan turha dissaaminen, kokonaisvaltaisesti suppea käsittelytapa sekä tavallisen rypsiöljyn aivan turha ylistys. Minulla ei ole mitään Hanna Hyväristä vastaan ihmisenä, mutta en pidä tätä juttua ammatillisesti onnistuneena riemuvoittona.

Sanotaan, että painettu sana on totta ja niin se valitettavasti monien mielestä on. Olen jo usean rovaniemeläisen suusta kuullut, että "ei tuota kookosöljyäkään voi enää käyttää, kun LK:ssa siitä kerrottiin totuus". Yritä siinä sitten oikaista ihmisten vääriä luuloja, kun painettu sana on totta. Turhauttavaa!

Joku kommentoi aika ironiseen sävyyn edellisessä postauksessani, että "ihana kun tavikset alkavat asiantuntijoiksi, odotan innolla syväanalyysiäsi" tai jotain sinne päin. On totta, etten ole koulutettu ravintoasiantuntija kuten Partasen Hanna tai Paula Heinonen (siinäpä kaksi ääripäätä), mutta maalaisjärki on mullakin päässä ja se sanoo, että mitä vähemmän käsiteltyä — eli luonnollisempaa — sitä terveellisempää. Siksi tässäkin jutussa on paljon eri asiantuntijoiden lausuntoja sekä linkkauksia, jottette ajattele minun puhuvan vain omia ajatuksiani. Työni kautta saan ravintokoulutusta ja ajankohtaisia tutkimustuloksia jatkuvasti ja lisäksi opiskelen itsenäisesti koko ajan. Siksi uskallan kirjoittaa tästäkin asiasta näin suoraan.

En kannata äärimmäisyyttä missään ruokavalioasiassa, en myöskään rasvojen suhteen. Kokonaisuus on loppupeleissä aina se mikä ratkaisee, mutta niillä fiksummilla ja ennen kaikkea monipuolisilla (rasva)valinnoilla voidaan joko edistää tai hajottaa terveyttä. Sanonta pienistä puroista syntyy valtameri, pätee tähänkin. Mitä sitten kannattaisi käyttää, siitä viikonloppuna lisää. Minä yritän nyt syvähengitellä ja rauhoittua.

Suosittelen tutustumaan seuraaviin kirjoihin, tutkimuksiin ja nettiartikkeleihin, jos aihe kiinnostaa enemmältikin:

Tuula Laamanen, Ravintoterapian käsikirja

Kaisa Jaakkola, Hormonidieetti

Omega-3-, ja Omega-6-rasvahappojen oikea suhde? (Paljon eri lähteitä)

Laillistetun ravitsemusterapeutin ja terveystieteiden maisterin Pirjo Saarnion artikkeli Rasvoja kuumana vai kylmänä — onko se yhdentekevää? (Hyviä pointteja ja tasapainoinen lähestyminen aiheeseen)

Tutkimuksia kookosöljyn käytöstä, hyödyistä ja tietoa historiasta

• Tieteellisiä tutkimuksia neitsytkookosöljystä

Lista liuottimista, joita saa käyttää elintarvikkeissa

• Anja Nystén: Mitä ovat transrasvat?

Saako pellavansiemenöljystä EPA:a?

Hyi hyi margariini!

The 20 benefits of real butter

Suosittelen lämpimästi myös seuraavia lyhyitä ja ytimekkäitä radio-ohjelmia (ei mene kuin 5 minuuttia/podcast):

• Miksi rypsiöljy ei sovellu paistamiseen?

Surkeat aivoruoat (käsittelyssä mm. transrasvat)

Hyvät aivoruoat

Share
Ladataan...

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Lähetitkö jo hyväriselle palautteeksi linkin tähän kirjoitukseesi?

HaLo

Vierailija: Lähetin palautteen ja linkin tästä jutusta äskettäin Lapin Kansan toimitukseen, menee sieltä toivon mukaan Hyväriselle asti. Cocoville laitoin myös tiedotteen asiasta. 

kookosöljyilijä (Ei varmistettu)

hyvä hannamari ! toivottavasti mahdollisimman moni lukee blogikirjoituksesi. en ole itse asiantuntija, mutta allekirjoitan täysin tuon "mitä vähemmän käsiteltyä — eli luonnollisempaa — sitä terveellisempää" ajatuksen. se on hyvä ohjenuora ruokaostoksilla :)
ja hyvää kookosöljyä aion käyttää jatkossakin.

TuijaK (Ei varmistettu)

kiitos tästä perusteellisesta selvityksestä. milloin kirjoitat samanlaisen näkemyksestäsi mikroaaltouunin käyttöön?

Vierailija (Ei varmistettu)

Hanna Partasen ammattitaidosta sen verran, että kun hän oli kokkaamassa Nelosen Neljän tähden illallisessa, hän "valmisti" kasvistortilloja kaupan valmislätyistä ja osti kaikki kastikkeet purkissa. Esim. guagamolessa ei haitannut, että maku oli saatu lisäaineilla ja guagamolea oli purkissa jotain 3%. Hänelle merkitsi vain se, että suolaa oli vähemmän kuin muissa...

HaLo

kookosöljyilijä: Maalaisjärjellä pärjää pitkälle, ei ruoka-asiat loppupeleissä ole mitään pseudotiedettä :)

Tuija: En uskalla luvata mitään tarkkaa aikaa, mut tulossa on!

Vierailija2: Ei mitään lisättävää mahtavaan kommenttiisi! :)

Hömppäblogi

Onpa turhauttavan yksipuolinen juttu. Aivan parasta, että kirjoitit tämän vastauksen siihen. Ei voi kuin toivoa, että Lapin Kansassa lukevat sen ja miettivät asiaa. Tällaisia juttuja on tosi hankala perua, kun ihmisille jää niin hyvin mieleen se, mitä lehdessä sanotaan...

HaLo

Hosuli: En millään voinu olla kirjoittamatta, sen verran jäi sapettamaan kaikki väärä tieto, jota LK:ssa oli... Kiitos kommentistasi :)

Vierailija (ei varmistettu) (Ei varmistettu)
Vierailija (Ei varmistettu)

Upeaa Hannamari! Samoilla luonnollisilla ja aidosti terveellisillä linjauksilla mennään näissä rasva-asioissa meilläkin!

Tuo Lapin Kansan kirjoitus oli ihan järkyttävä, mutta onneksi sinä tuot järjen ääntä ponnekkaasti esiin! :)

Tiutau (Ei varmistettu)

Suomen lehtikenttä on sen verran kapea, ettei tuo juttu jäänyt vain Lapin Kansaan. Samaa soopaa oli myös Aamulehdessä.Vveikkaisin, että myös Satakunnan seudulla ilmestyvässä Alman julkaisussa ihmisiä valistettiin tasan samalla tekstillä.

HaLo

Vierailija3: Mielestäni aivan turhaa vastakkainasettelua — tiede ja tutkimukset tulevat aina perässä ja kuten joku viisas joskus sanoikin:

Tieteellinen tutkimus on inhimillistä, vajavaista toimintaa siinä kuin kaikki muukin ihmisen toiminta. Monien hyötyjensä ohella tieteen tekee jopa vaaralliseksi se, että siihen suhtaudutaan uskonnonomaisesti, instituutiona, josta nouseva tieto, ajatukset ja ideat ovat aina tosia. 

Itselleni paras tieteellinen tutkimus on se, että oma kehoni kertoo voivansa paremmin yksinkertaisella ja luonnollisella ruoalla. Mulla ei ole tarvetta saada siihen mitään virallista ja suureellista tutkimusta taakse :)

Vierailija4: Kiitos sinulle, kuka oletkin! :)

Tiutau: No voihan! Ei kai tällaista tarvii kestää, laittakaa palautetta lehtiin — Lapin Kansakin on puolueeton lehti, joten luulisi että reagoivat jotenkin vastineeseeni. Katsotaan kuin käy.

Kookosfani (Ei varmistettu)

Neitsytkookosöljystä puhutaan aina syömistarkoituksessa, mutta omasta mielestäni siitä saa eniten irti ulkoisesti käytettynä. Öljy nimittäin hävittää hiivatulehduksen ja jalkasienen ilman ärsytystä ja kaiken lisäksi vielä pitää nuo niljakkeet poissa. Lisähyötynä häviää myös jalkahien haju - ei siis tarvetta kuivattaville jalkadödöille. Kylmäpuristettua kookosöljyä voi käyttää hiivatulehdukseen apteekkitavaran lailla eli sopiva pala kylmää kookosöljyä hiivapuikon tapaan ja huoneenlämpöistä sulempaa öljyä iholle hiivavoiteeksi. Öljyä voi lisäillä niin usein kuin haluaa ja lisäplussana kylmä öljypala helpottaa tukalaa oloa eikä ärsytä niin kuin hiivapuikot. Kannattaa kuitenkin suojata alusvaatteet, sillä öljy voi hoidon aikana sotkea. Jalkasieneen puolestaan kookosöljyä vaan sivellään varpaanväleihin ja jalkoihin kunnes tulehdus on poissa tai joka ilta/ennen sukkien laittoa, jos jalkahiki on ongelmana.

Purkki kylmäpuristettua kookosöljyä irtoaa n.7 eurolla ja kestää pävittäisessäkin käytössä kuukausikaupalla eli on paljon halvempaa kuin apteekkitavara, ei ärsytä ihoa (allergiset tietenkin erikseen) ja aina hyllyssä valmiina jos kutina yllättää. Sopii myös ihonhoitoon tai latvasuojaksi hiuksille.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei! Millä rasvalla sitten tulisi paistaa eli mikä kestää parhaiten kuumentamista? Voi?

Vierailija (Ei varmistettu)

AAAH! Silloin kun tuo lehti kolahti postiluukusta ja luin tuon artikkelin niin kyllä täälläki puristi sydäntä ja KOVAA. Hirvittävän yksipuolinen juttu. Ja eniten harmittaa se, että suurin osa ihmisistä on liikkeillä juurikin sillä periaatteella että " no tottahan sen täytyy olla näin kun ihan sanomalehdessä lukee." :D

HaLo

Vierailija5: Itse käytän voita ja kookosöljyä, koska ne eivät kuumentuessaan muutu miksikään muumiorasvaksi.

Vierailija6: Niinpä. Me voidaan sit kertoa asioiden oikeasta laidasta ainakin lähi-ihmisille :)

Niinu (Ei varmistettu)

Kiitos kiitos hirveästi tästä postauksesta!!! :)))))
Ihan loistava on sun palsta muutenkin! <3

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei ja tosiaan joku aikaisempikin jo kommentoi, olisi kiva lukea analyysisi mikroaaltouunin käytöstä! :)

HaLo

Niinu: Kiitos! :)

Vierailija7: Kyllä, kyllä, tulossa on! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiinnostaisi vain tietää, että no vastasko se Lapin Kansa ikinä mitään, tai mihin nyt ikinä lähetitkin palautetta?
:)

HaLo

Vierailija8, lappari ei ikinä vastannut yhteydenottoihini asian tiimoilta...

Vierailija (Ei varmistettu)

Asiantunteva kommentti, joka vastasi muutamaan mieltä vaivaavaan kysymykseen. Kiitos siitä!

Samuli (Ei varmistettu)

hhttp://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista/kookos%C3%B6ljy-mainettaan-huonompi

Samaa hölynpölyä löytyy muistakin lähteistä.

Sponsored by Unilever!! :)

Kommentoi

Ladataan...