Viimeistä viedään, nautiskellen
Ladataan...
Soitin eilen ystävälleni Kalajoelle matkaltamme Helsingistä pohjoiseen. Kysyin, saammeko tulla yökyläilemään ennen kuin jatkamme matkaamme kotiin asti. Parin tunnin päästä ystävä lähettää viestin: "Täällä on tuoreita sämpylöitä ja pannaria, kun tuutte".
Ja täällä me olemme aloittaneet tänään aamun hitaasti, istuskelleet rivarin terassilla auringonpaisteessa ja syöneet aamiaiseksi ystäväni rakkaudella leivottuja sämpylöitä, kera avocadon. Rakastan meidän ystäviämme kaikkialla Suomessa, kiitos että olette meidän elämässä. Olen unohtunut sellaiseen lomamoodiin, että ihan yllätyin itsekin. Käskin huolet pois ja olen nauttinut, ilman tietokonetta.
Kommentit
Haluaisin kysyä teiltä raaka-/ muu erikoisruokavaliota/-elämäntapaa noudattavilta, että miten ystävät uskaltaa pyytää teitä syömään, kun tietää, että teillä on niin vahvat mielipiteet ruokavaliosta ja hyvis ja pahisruoista? En halu syyllistää tai moittia ketään, mietin vaan että oisin ite aikamoisessa paniikissa semmosessa tilanteessa, ku miettisin tarjottavia..
Kiitos blogista Hannamari! 1,5v seuraamisen jälkeen minäkin uskaltauduin käydä luomukaupassa;)
Mutta etkö sää oo sanonut sille et sulla menee maha ihan kipeeks just vehnähötöstä??? kai ystävälle voi semmosen sanoa ja sit ystävä tekee salaatin tmv eikä höttösämpylää ja pannaria....
Vierailija1 ja Iikki: Hui, ihan kavahduin tätä kysymystä — en siksi että se olisi huono, vaan siksi että rupesin miettimään sitä, ajatteleeko meidän ystävät oikeesti noin. Mun pitäis ehkä kirjottaa tästä postaus, koska musta tuntuu että kaikki muut stressaa meidän syömisestä enemmän kuin me itse. Syön kylässä yleensä aina sitä mitä tarjotaan, koska mielestäni se on kohteliasta ja kunnioittavaa. En kannata ehdottomuutta missään asiassa, joten jos silloin tällöin syön jotain mikä ei normaalisti kuulu meidän ruokavalioon, ei siinä ole mitään ongelmaa. Musta olis todella tylyä ja törkeää alkaa latomaan omia ruokavaliojuttuja ihmisen edessä, joka on vaivalla valmistanut meille ruokaa. Tasapainolla ja maalaisjärjellä pääsee pitkälle! :)
Tämän postauksen tarkoitus oli viestittää sitä, että loma on loma eikä pieni poikkeus kaada laivaa, eli ei, en todellakaan voisi sanoa ystävälleni että älä tarjoo meille sämpylää. Ruoka on muutakin kuin ravintoa, se on suunnaton nautinto ja se, että joku on varta vasten meitä ajatellen leiponut ei saisi mua todellakaan kieltäytymään. Miltä mun ystävästä silloin tuntuisi, varmasti todella pahalta. Jos syön joskus jotain elimistölleni sopimatonta, kompensoin sitä seuraavina päivinä hieman tarkemmin ja se on sitten mun heiniä, ei ystävän :)
Keskustele