Ladataan...
HaLo

Yellow mood  | Instagram | Facebook | Blogilista | Bloglovin

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hieman absurdeja. Viikon loma blogista, muutto takaisin kotiin, kodin järjestelyä ja ihan pian uudet työkuviot. Uskomatonta, että huomenna on viimeinen päiväni Lilyssä ja keskiviikkona minulla aukenee aivan uudet ovet Yellow moodissa. Aika on mennyt niin äkkiä, mutta summausta viime vuosista saatte vasta huomenna.

En muista milloin viimeksi olisin ollut näin jännittävän äärellä. Uudet tuulet haastavat, inspiroivat ja toimivat hyvänä potkuna eteenpäin. Suosittelen laittamaan uuden blogini seurantaan viimeistään nyt, ellet ole sitä jo ehtinyt tekemään. Löydät minut keskiviikosta alkaen vain Yellow moodista:

Yellow mood  | Instagram | Facebook | Blogilista | Bloglovin

Kuva: Hannamari Rahkonen

Share

Ladataan...
HaLo

Kävin läpi kollegani Suvin inspiroimana oman blogini kaikki reseptit vuodelta 2013. Jo puolivälissä alkoi tuntua, että vieläkö näitä oikeasti riittää... Toisaalta tämä oli aika hauska tapa summata tätä vuotta ja sitä, minkälaista sisältöä tänne on tullut tuotettua. Ruoka on aina ollut iso osa blogiani, onhan se tärkeä osa energistä arkea. Tältä vuodelta reseptejä kertyi 56 kappaleen verran, joista 99 % on gluteenittomia, maidottomia ja raakaruoan periaatteita noudattavia. Koostin reseptikuvat kollaaseiksi ja laitoin jokaisen kuvan alle kuvien reseptit linkkeineen, jotta pääsette kokeilemaan mielenkiintoisia reseptejäni mahdollisimman helposti :)

Karpalo-kookosmousse | Muikea minttutoffee | Sitrusmehu | Sitrussmoothie | Bambujuoma | Lakritsitoffee | Puolukkasmoothie | Mehusmoothie | Suklaa-mangokakku

Marinoidut kikherneet | Appelsiinileivokset | Polkkakakku | Speltfocaccia | Tyrnikiisseli |  Marjainen raakasuklaa | Hedelmäbrowniet | AmaranttiPOP-raakasuklaapatukat

Hedelmävesi | Minttuhummus ja greippisalaatti | Mustikkasmoothie | Tomaatti-avokadosalaatti | Viilee maustekakku | Kookoksinen kerrosjogurtti | Gluteeniton suklaakakku | Mansikkasmoothie | Mansikkakakku

Sitruunakakku | Appelsiinipannari | Kookosjogurtti | Karpalobrowniet | Probioottinen karpalojuustokakku | Villi smoothie | Moccajäätelö | Persiljahummus

Mansikkasorbetti | Kermainen mansikkasmoothie | Sitruunamarenkipiirakka | Gluteeniton pasta | Puuro ja paahdetut omenalohkot | Suklaakakku | Suklaa-karpalokakku | Viski-omenapiirakka | Pakurilatte

Suklaakermajäätelö | Pilvimansikat | Sitruunaraakasuklaa | Gluteeniton pannari | Tyrnijäätelö | Lehtikaalisipsit | Mozzarellaa ja paahdettuja tomaatteja | Parsakaalikeitto 

Banana Bundt Cake | Mausteinen mandariinisorbetti | Porkkanapiirakka | Parsakaalia ja punajuurta | Kermainen suklaakakku 

Share

Ladataan...
HaLo

Olet tosi touhukkaan oloinen ja sinulla kuulostaa olevan aina monta rautaa tulessa. Millainen olit pienenä? Pystyitkö keskittymään hyvin koulussa opiskeluun ja tykkäsitkö siitä? Miten koulu sujui? Oletko enemmän luku-vai toimijatyyppiä?

Olin myös pienenä aika touhukas. Rakastin jo pienestä pitäen kaikkea luovaa tekemistä, väkersin esimerkiksi kukka-asetelmia 5-vuotiaasta asti. Kaikki käsillä tekeminen on aina ollut osa minua :) Viihdyin ryhmäleikeissä kavereideni kanssa, mutta suurimmaksi osaksi viihdyin yksikseni metsässä, runoja kirjoittamassa tai liikkumassa. 

Huomaan näin aikuisenakin vielä sen, että vaikka olen sosiaalinen ja tutustun ihmisiin todella helposti, kaipaan omaa tilaani. Olen sisimmissäni erakko, joka kaipaa hetkiä ihan vaan itsensä kanssa, että jaksaa taas antaa jotain muille. Koulussa olin hyvä ja pidin todella paljon opiskelusta, ehkä osittain siksi että olen todella nopea lukemaan ja muistamaan asioita. Olin tunnollinen ja kiltti oppilas, yläasteella en ollut päivääkään poissa koko kolmen vuoden aikana, koska olin asettanut sen itselleni tavoitteeksi ;) Ahmin erilaisia kirjoja (kesälomalla parhaimmillaan 15 kappaletta 150 sivuista kirjaa päivässä...) ja tunneilla opettaja joutui aina antamaan minulle lisätehtäviä, koska olin niin nopea ;) Paras keskiarvoni taisi olla 9,6. Nykyään olen ehdottomasti enemmän toimijatyyppiä, mutta nautin myös lukemisesta. 

Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteesi nykyajan kauneusihanteista! Stressaantuneena opiskelijana olisi mukava myös lukea omia kokemuksiasi ja vinkkejäsi stressin hallintaan sekä mielen hoitoon :)Tottahan on, että nykyajan (kauneus)vaatimuksilla ja stressillä on yhteys...Pitäisi olla kaunis, laiha, menestynyt eikä rauhoittumiselle ja omalle hyvinvoinnille jää aikaa.

Kauneusihanteet on aika laaja aiheena, mutta näin pähkinänkuoreeen tiivistettynä: en jaksa itse ottaa mitään painetta median asettamista menestymis-, tai ulkonäköpaineista, mitä väliä niillä on? Kohtasin kouluaikoina opettajien suunnalta sitä ajatusta, että hukkaan potentiaalini kun en mene lukioon ja opiskele pitkälle. Olin jo silloin eri mieltä, miten kukaan voisi kertoa minun puolestani sen mikä uravalinta olisi minulle paras? Luonteeni on sellainen, että jos olisin lähtenyt sellaiselle suorittajan uralle niin seuraukset eivät olisi olleet mitenkään komeat.

En tiedä, ehkä omalla kohdallani kysymys on ollut päätöksestä riittää sellaisena kuin olen. Tuo ajatus ei poissulje kehittymistä ihmisenä tai sitä, ettei voisi tehdä sitä mistä tykkää. En usko rahan tai ulkonäön tuovan itsessään onnea kenellekään, kyllä aidon onnellisuuden takana on paljon suurempia juttuja. Mitä tulee kauneusvaatimuksiin, pidän sitäkin aika pitkälle asennekysymyksenä. Tärkeintä on se, miten suhtaudut itse itseesi — elämme koko elämämme siinä kehossa, joka meillä on ja ihan varmasti meissä jokaisessa on helmemme :) Meidän pitää vain muistaa kertoa se myös itsellemme ja tehdä asioita, jotka saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Mulle riittää se, että kroppani vihdoin toimii ja pystyn saamaan onnellisen endorfiiniolon liikuttamalla sitä, mitäpä sitä noista muutamista rasvakertymistä, lähtevät kun lähtevät :) 

Olisi kiva kuulla tarina siitä miten ja milloin aloit kiinnostua luonnonmukaisesta ruoasta ja kosmetiikasta. Lisäksi olisi kiva kuulla siitä miten elämäntyylisi vaikuttaa ihmisiisi lähipiirissäsi. Koetko joutuvasi selittelemään ruokavaliotasi ja tyyliäsi elää usein ihmisille. Miten ihmiset ylipäänsä suhtautuvat näihin asioihin, sellaiset joille nämä asiat ovat uutta. Tykkäätkö kertoa näistä asioista ihmisille, vai haluatko jäädä keskusteluissa tarkkailijan rooliin ja varot ettet "tuputa" näkemyksiäsi sellaisille ihmisille joille nämä asiat ovat uutta. : )

Olen aina ollut kiinnostunut hyvinvoinnista, mutta ihan todellisen kimmokkeen sain sairastuttuani 17-vuotiaana krooniseen migreeniin (18 kohtausta kuukaudessa). Aloin etsimään tietoa raakaruoasta ja soveltamaan oppimaani. Siitä pikkuhiljaa laajensin luonnonkosmetiikkaan. En usko elämäntyylini vaikuttavan varsinaisesti keneenkään negatiivisesti. Syömme mieheni kanssa samaa ruokaa, koska meitä kiinnostaa hyvinvointi yhtä paljon molempia :) En ala ikinä kyselemättä selittelemään näkökantaani ruokavaliooni tms., ellei siitä kysytä. Ei se ole mulle mikään numero elämässä, siispä miksi tehdä siitä sellaista. Luotan siihen, että ne joilla kiinnostaa, kysyvät kyllä itse tai lukevat tätä blogia :) 

Oi olisi mielenkiintoista kuulla, käytätkö jotain lisäravinteita tms.? D-vitamiinia, sinkkiä jne. Ja miksi? Tai miksi ei?

Käytän D-vitamiinia, kalaöljyjä, maitohappobakteereja, magnesiumia ja Regulatia. Noita suhteellisen säännöllisesti, sitten jotain muita juttuja kausiluontoisesti riippuen tarpeista. Käytän lisäravinteita siksi, että ne ovat vaikuttaneet positiivisesti ihooni, palautumiseeni, ruoansulatukseeni ja jaksamiseeni :)

Miltä näyttää Hannamarin elämä 5/10 vuoden päästä? :) Mahdollisimman yksityiskohtainen mielikuvitusmatka tulevaan! Ei liian vakavasti kirjoitettu, vaan pilke silmäkulmassa. :P ja verraten nykyiseen: mikä muuttuu / pysyy / paranee entisestään.

Tiedätkö, en harrasta elämän suunnittelua niin pitkälle, minusta se on vähän turhaa, koska ikinä ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan :) Toki jotain pidemmän unelmakarttoja päässäni tietysti on, mutta sanoisin, että elämässäni on just nyt kaikki todella hyvin.

Löytyisikö sinulta raakakakku/-leivos tms. reseptiä tms., jota varten ei tarvitsisi ostaa ihan hirmuisesti mitään erilaisia ja erikoisia juttuja, jotka jäävät laatikon ja kaapinperille vanhenemaan?

Tsekkaapas reseptit-tagi tuosta blogini oikeasta tagipilvestä, sieltä löytyy kyllä :)

Itsetunnosta. Mitä on hyvä itsetunto ja miten se rakentuu? Mikä sen hajottaa ja miten sen saa takaisin kokoon?

Itsetunto rakentuu niistä ajatuksista, joita ajattelet itsestäsi eniten. Jos soimaa olevansa tyhmä/epäonninen/epäonnistuja, tulee varmasti sellaiseksi ja siitä on turha syyttää yhtään ketään muuta. Vastaavasti, jos ajattelet positiivisesti itsestäsi, alat ilmentää noita ominaisuuksia ja saat onnistumisen kokemuksia. Uskallat kokeilla asioita, joita et muuten kokeilisi ja luotat siihen, että kyllä elämä kantaa. Sellaista itsetuntoa ei pari pientä tai suurempaakaan kuoppaa kaada :)

Ajattelen, että itsetunto hajoaa silloin, jos sen on rakentanut vain niille ajatuksille mitä muut ajattelevat sinusta. Tuollaisella "itsetunnolla" varustettu ihminen voi luhistua saatuaan osakseen yhden poikkitelaisen lauseen. Hyvä itsetunto ei ole ylpeyttä, se on sitä että tunnet vahvuutesi ja heikkoutesi. Osaat myöntää olleesi väärässä, mutta kykenet myös kiittämään itseäsi silloin kun siihen on aihetta.

Musiikinopiskelijana ja tulevana ammattilaisena mua kiinnostaa, mitä musiikki merkitsee sinulle? Onko se mahdollisesti näytellyt isoakin osaa esimerkiksi siinä prosessissa, jonka myötä olet siirtynyt enemmän luonnollisen kosmetiikan ja ylipäätään puhtaampien elämäntapojen pariin? Olisin myös kiinnostunut lukemaan vinkkejä ja pohdintaa siitä, miten mielialan saa pidettyä (ainakin suhteellisen) hyvänä silloinkin, kun on vaikeaa. Itsellä on tällä hetkellä niin paljon hommia sekä koulussa että töissä, ja tämän takia jaksamisen kanssa on välillä isojakin ongelmia.

Musiikki on itselleni todella tärkeä elementti arjessa ja rakastan laulamista. Töitä tehdessä kuuntelen musiikkia ja hoilottelen kovaan ääneen mukana, saan siitä energiaa ;) Olen käynyt nuoruudessani laulutunneilla ja haaveilen siitä, että minulla olisi tulevaisuudessa enemmän aikaa tuolle harrastukselle. Itsessään en koe, että musiikki olisi vaikuttanut mitenkään luonnonmukaisempaan ruokavalioon tai kosmetiikkaan siirtymisessä.  

Sitten tämä mielialan pitäminen hyvänä stressin keskellä... Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet suoraan sanottuna ihan kaameita remonttiväsymyksestä johtuen ja välillä on meinannut pää tippua, kun ärsytysmittari on saavuttanut lakipisteensä. Mulla asiaan auttaa kaikista parhaiten rankka liikunta, jonka jälkeen ei vaan jaksa enää stressata/miettiä/skitsota. Tiedän, että nyt helpottaa, kun muutto oli eilen, ei tarvitse rampata enää kahden kodin väliä ja valvoa raksalla yömyöhään hommissa. Pidemmällä aikavälillä järjestäisin sinuna asiat siten, että arki on sellaista mitä jaksaa ja karsisin ylimääräiset tekemiset minimiin, ei kukaan määräänsä enempää jaksa eikä tarvitsekaan :) Asiat selviää aina!

Olisi ihanaa saada postaus anteeksiannosta. Miten saada anteeksi ja miten pyytää? Miten se vaikuttaa yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin.

Ihan postausta en ehdi aiheesta tällä erää kirjoittamaan, mutta kokoan tämänkin pähkinänkuoreen :) Mun mielestä anteeksipyytämisessä ei ole pohjimmiltaan kysymys siitä, oletko sinä oikeassa vai väärässä. Me ihmiset vain monesti ajattelemme ylpeästi, että taas tuokin toimi tuolla tavalla ja miksei se ikinä tajua... Mitäpä jos olisimme lähtökohtaisesti vähemmän kriittisiä muita kohtaan? Pyörisimme vähemmän oman herkän napamme ympärillä?

Ehkä anteeksipyytämisessä auttaa oman pienuuden tajuaminen, sen ymmärtäminen että jokainen meistä on yhtä arvokas eikä kukaan ole parempi kuin toinen. Silloin voit pyytää anteeksi, vaikka olisitkin "oikeassa". Olemme kaikki samalla viivalla. Muissa on virheitä X, jotka ehkä huomaamme salamana, mutta on hyvä tajuta, että meissä itsessämme voi olla vielä isompia virheitä.

Anteeksi antaminen voi tilanteesta riippuen olla tietysti hankalaakin, jos on joutunut syvästi loukatuksi. Ehkä siihen auttaa asian keskusteleminen läpikotaisin, se että kertoo tarkalleen mikä loukkasi ja miksi. Varmasti myös aika parantaa, se että toinen sanojensa lisäksi osoittaa olevansa pahoillaan? 

Selvittämättömät erimielisyydet/riidat painavat aina alitajunnassa ja siksi kannatan asioiden pikaista selvittämistä, tällöin ne eivät myöskään ehdi kasvaa elefantin kokoisiksi ja mieli on kevyempi :) Pitkittyneet erimielisyydet kasvattavat vain katkeruutta ja ikäviä tunteita, jotka eivät tietenkään vaikuta kenenkään meidän hyvinvointiimme positiivisesti. Monesti anteeksipyytäminen tai antaminen vaatii rohkeutta, mutta se on kaiken sen arvoista.  

Share

Ladataan...
HaLo

Tuotteet saatu blogin kautta.

Muistikorttini ovat hukassa, koska meillä on tänään muutto. Siispä julkaisen tänään postauksen, joissa esiintyvät tuotteet olin tajunnut kuvata etukäteen. Olen testannut useamman kuukauden eri luonnonkosmetiikkamerkkien erilaisia deodorantteja kertoakseni teille tuotteiden vahvuudet sekä heikkoudet. 

Itse käytän deodoranttia suurin piirtein 1-3 kertaa viikossa ja voisin hyvin elää ilmankin dödöä. Hikoilen tietysti kuten kaikki normaalit ihmiset tekevät, mutta en haise pahalle ja siitä kiitän ruokailutottumuksiani. Pahanhajuinen hiki kertoo usein jostakin suuresta epätasapainotilasta elimistössämme eikä se ole mikään normaalitila, kuten meille usein uskotellaan mainosten välityksellä. Kun elimistö on suurin piirtein tasapainossa ja ruokavalio kunnossa, niin maailma ei kaadu siihen, jos dödö jää aamulla suihkauttamatta.

1) Mádara Herbal Deodorant (SUOSIKKINI)

+ mieto tuoksu

+ hyvä pito

+ ei tahraa vaatteita

+ hinta-laatusuhde kohdallaan

+ erittäin riittoisa

2) Acorelle karvojenkasvua estävä/hidastava deodorantti

- imeytyy hitaanlaisesti

- ei luvattua vaikutusta

- tuoksu liian voimakas ja imelä, itselläni tuli suorastaan paha olo

3) Sante Goji Power (2. SUOSIKKINI)

+ tuoksuu samalle kuin BonBon-karkkipussien kalakarkit maistuvat

+ kevyt pito

+ kuivaa nopeasti

+ kätevä pakkaus

+ riittoisa, 1-2 suihkausta riittää

4) Sante kristallideodorantti

+ ja - hajuton

+ riittoisa

- kuivuu hitaasti

- ei pidä kovin hyvin

5) Acorelle ruusudeodorantti

+ mieto ruusun tuoksu

+ kosteuttava

+ ei ärsytä sheivauksen jälkeen

+ ja - keskinkertainen pito

- kuivuu hivenen hitaasti

6) Weleda sitrusdeodorantti (3. SUOSIKKINI)

+ raikas tuoksu

+ kuivuu nopeasti

+ helppo lisätä päivän mittaan tarvittaessa, ei tahraa vaatteita

+ pitää hyvin

+ hinta-laatusuhde kohtaa

- kirvelee sheivauksen jälkeen (sisältää alkoholia)

Minkä luonnonkosmetiikkamerkin dödöä sinä suosittelet?

Share

Ladataan...
HaLo

Ehdin haaveilla viikon ajan mehevästä ja mausteisesta kuivakakusta ennen kuin ehdin leipomispuuhiin. Kiireeksi on elämä näemmä mennyt, mutta toisaalta tämä viikon muhimisaika toimi hyvänä idean jalostamisaikana, kakku kun oli onnistui kertaheitolla.

Koska mikään ei ole masentavampaa kuin kuivakakku sanan varsinaisessa merkityksessä, lähdin tuumimaan miten saisin tuunattua omasta kakustani mahdollisimman mehevän. Yllättävää kyllä, mehevän lopputuloksen saamiseen ei tarvittu tällä kertaa yhtään öljyä tai rasvaa — tämän tajusin vasta siinä vaiheessa, kun olin laittamassa kakkuvuokaa jo uuniin. Taikasana ovat tällä kertaa kypsät banaanit.

Mausteinen banaanikakku

Gluteeniton, maidoton

3 kypsää banaania

2 dl mantelijauhoja

1 dl kookospalmusokeria

1 kananmuna

3 tl kardemummaa

3 tl kanelia

0,5 tl inkivääriä

Sekoita kaikki ainekset blenderissä tasaiseksi taikinaksi. Voitele vuoka kookosöljyllä ja mantelijauhoilla, jotta kakku irtoaa paiston jälkeen vuoasta. Paista 175 asteessa 30 minuuttia.

Mausteinen banaanikakku on aivan mahtava kaveri tummalle espressolle. Kakku paranee vanhetessaan, kun se saa mehevöityä rauhassa. Viikon täydellisin kahvitauko taisi olla tänään.

Toivepostausviikko jatkuu heti, kun saan enemmän aikaa. 

Share

Ladataan...
HaLo

Kosmetiikka on ollut jo alusta alkaen yksi kantavimmista teemoista blogissani, joten tartuinkin mielelläni teidän kysymyksiinne tästä aiheesta. Olen monesti listaillut lempikosmetiikkatuotteitani erilaisiin toive/lempituotekollaaseihin, mutta ikinä en ole listannut vain sellaisia kosmetiikkatuotteita, jotka menevät kategoriaan välttämätön, siksipä teen sen tänään. Yritin miettiä mahdollisimman tarkkaan ne tuotteet, jotka ovat päivittäisessä käytössä ja käytin mittarina sitä, mitkä pakkaan aina mukaan esimerkiksi reissulle. Nämä tuotteet löytyvät aina kaapeistani:

Shampoo: Mádaran Gloss & Vibrancy-shampoo on luonnonkosmetiikan lempishampooni. Olen kokeillut välissä muita merkkejä, mutta aina löydän itseni palaamasta tähän Mádaran vaihtoehtoon, joka pesee hyvin, antaa hiuksille kiiltoa eikä kuivata hiuksia.

Hammastahna: Haluan hammastahnan olevan raikas ja edullinen, siksi meiltä löytyy Laveran minttuhammastahnaa aina. Tahnassa on todella raikas maku ja se myös vaahtoaa kevyesti.

Meikinpuhdistus: Patykan puhdistusgeeli sisältää minttua ja tuoksuu aivan valloittavalle. Tehokas pesutulos, joka ei kuitenkaan saa ihoa kiristymään talvipakkasillakaan. Käytän myös L'Atelier des Délicen raikasta sitruunamarenkiputsaria.

Kasvovesi: Kesäisin käytän Mádaran syväpuhdistavaa kasvovettä ja talvisin tykkään käyttää L'Atelier des Délicen kirkastavaa kasvovettä. Varsinkin kasvovesien kohdalla merkit vaihtelevat todella paljon aina sen mukaan mitä on kullakin hetkellä testauksessa.

Yleisvoide: Skin Food kulkee aina laukussani ja on katastrofi, jos se on unohtunut kotiin (miksi tarvitsen voidetta aina juuri niinä hetkinä, kun se ei ole mukana?). Luonnonkosmetiikan paras monitoimivoide, jota käytän enimmäkseen kuiville huulille sekä repsottaville kynsinauhoilleni, joskus myös tehonaamiona kasvoille.

Käsivoide: Weledan tyrnikäsivoide on ikisuosikkini vuosien takaa. Käsivoidetta mulla on pakko olla mukana aina ja tämä tyrnivoide imeytyy nopeasti ja tuoksuu huumaavan hyvälle, nam! Tosin nyt remonttiaikana mukana on kulkenut vain Skin Food, eli sikäli käsivoide ei ehkä ole välttämätön...

Meikkipohja: Couleur Caramelin meikkivoidestick on ollut jo vuosia luottotuotteeni. Jos meikkivoide jää vahingossa kotiin, hyvän meikkipohjan saa loihdittua CC:n meikkivoidestickillä, joka on peittävä, kestävä ja luonnollinen. 

Poskipuna: Opin käyttämään poskipunaa aivan kunnolla 1,5 vuotta sitten, piristää ilmettä uskomattoman paljon! Merkkinä Zuii on ehdoton lempparini ja sävy Peach on täydellinen ja turvallinen. 

Ripsiväri: Satsaan meikissä aina luonnolliseen pohjaan ja tuuheisiin ripsiin, siksi en voisi kuvitella eläväni ilman kunnollista ripsiväriä. Lily Lolon Lash Alert tuuheuttaa ja pidentää ripsiä. Levitysharja on tarpeeksi iso omaan makuuni ja tuote levittyy tasaisesti.

Meikin alle: Käytän aamuisin iholleni vain kasvovettä ja ehkä neljänä päivänä viikosta myös seerumia. Terre d´Ocin viikunaopuntiaa sisältävä seerumi on itselläni lähes päivittäisessä käytössä, koska tuote sopii nuoremmallekin iholle. Kirkastaa, kosteuttaa ja hoitaa. Seerumi sopii hyvin meikin kaveriksi, koska koostumus on kevyt ja seerumi imeytyy nopeasti. 

Öljyseerumi+yövoide (talvisin): Talvisin panostan ihon kosteuttamiseen huolellisemmin kuin muina vuodenaikoina, pintakuivuus kun voi muutoin iskeä salakavalasti kylään. Tämän talven paras combo on ollut Absolutionin öljyseerumi yhdistettynä saman sarjan La Créme Riche-voiteeseen. Öljyseerumi on heleyttävä, kosteuttava ja todella hoitava, iho on käytön jälkeen aina todella siloinen. Voide puolestaan on aivan tajuttoman täyteläinen, oikea talvinaaman pelastus. 

Mitkä kosmetiikkatuotteet te koette omassa käytössänne välttämättömiksi?

Share

Ladataan...
HaLo

Tulin hihkaisemaan nopeasti, että toivepostausviikko jatkuu taas huomisesta lähtien. Viikonloppu on vietetty suhteellisen tiiviisti remonttihommissa, koska tarkoituksena olisi päästä muuttamaan ennen lomia takaisin. Silloinkaan kaikki ei ole vielä valmista, mutta saadaan sentään vedet kulkemaan ja kylppäri käyttöön. Vähän on jo kisaväsymystä päällä, mutta ei anneta sen häiritä. 

Palaillaan langoille huomenissa!

Hannamari

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
HaLo

Tavallinen arki, mikäs sen antoisampi kohde ilonaiheiden ammentamiseen. Omaa arkeani tasapainoittavat muutamat selkeät rutiinit, tekevät tällaiselle touhukkaalle ihmiselle oikein hyvää. Rauhalliset aamut tuntuvat erityisen tärkeiltä, silloin syödään ja juodaan aamukaffe rauhassa. 

 Oman höysteensä arkeeni tuovat nämä kuvan pikkukaverit, jotka muistuttavat tauoista. Silloin käydään ulkona juoksentelemassa, metsästetään lumipalloja, peuhataan lumihangissa tai leikitään sisällä herra Siilin kanssa. Riemuli Raikuli täyttää kohta vuoden, mutta energiaa riittää varmasti kolmen ydinvoimalan verran. Topi sen sijaan on luonteeltaan tosi erilainen, kaveri liimautuu läheisyyden kaipuussaan ihan kylkeen kiinni, jos menet sohvalle istumaan.

Voisinkin sanoa, että meillä asuu sekä virtapatteri että elämäntapanautiskelija :D Nykyään meillä majailee myös Riemun alter ego Hra Mangusti, sillä opetin kaverin tekemään mangustiasennon... Kaveri rakastaa myös käskystä haukkumista ja aina välillä tähän viereeni saapuukin haukkuva mangusti herkkujen toivossa ;) Näiden toljamoiden touhuja seuratessa ei voi kuin hymyillä silkasta ilosta.

Tämän syksyn ehdoton valo ja pelastus on ollut CrossFit-harrastuksen aloitus. Monesti tunnille lähtiessä fiilis on ollut väsynyt ja ärsyyntynyt, mutta tunnilta lähtiessä jaksaa taas olla ihmisiksi. Liikunta on mulle ehdottoman tärkeä väylä tunteiden purkamiselle sekä yleiselle hyvinvoinnille aina ryhdistä voiman tunteeseen. Liikunta on mahtavaa arjesta irrottautumista, kun työpaikka sijaitsee kotona. Treenien jälkeen laitamme Tuomaksen kanssa yhdessä ruokaa oikein pitkän kaavan mukaan ja se on ollut todella mieluinen rutiini tässä kaikessa hulabaloossa :) Yhteinen harrastus on lähentänyt meitä entisestään ja tunneille lähtö on sata kertaa mukavampaa yhdessä kuin yksin.

Kirjoita siitä kun on väsynyt ja kaikki menee pieleen ja ei jaksa arjessa, varsinkaan tämän pimeän talven yli. Mitä sinä ikipirteä ihminen teet, kun on mustaa kuin padassa, yöt ovat unettomia ja päivät kiristävät hermoja flunssakierteisenä arjen stressissä? Varmaan sinullekin tulee näitä hetkiä eikä kaikki ole ihanaa edes unelmablogeissa...

Tottakai tällaisia hetkiä mahtuu varmasti ihan jokaisen elävän ihmisen arkeen, myös minun :) Silloin kun olen todella väsynyt tai olen nukkunut huonosti, teen kevyemmän työpäivän ja saatan nukkua pidempään kuin tavallisesti. Annan itselleni luvan tehdä jotain mukavaa ja käydä vaikka jossain mukavassa kahvilassa aikatauluttomasti lounaalla. Pimeää vastaan taistelen kropalleni sopivalla ruokavaliolla, tietyillä lisäravinteilla ja säännöllisellä liikunnalla.

Oikein kovaan turhautumiseen/ärsytykseen minulla auttaa joko rankka liikunta tai rauhallinen kotispa-sessio. Jälkimmäisen vaihtoehdon valitsen, jos syy löytyy enemmänkin väsymyksestä tai arjen liiasta hektisyydestä. Lämmin sauna ja suihku yhdessä oikein perusteellisesti ja hitaasti suoritettujen kauneusrutiinien parissa antaa rauhallisemman mielen ja auttaa rentoutumaan. 

Saan arjessa iloa myös uusien asioiden opettelusta, touhuamisesta, toimimisesta ylipäätään. Remontin päättyminen on tämän kuun suurin ilonaihe. Odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsen siivoamaan remontoitua kotiamme kohta. Katsotaan kuinka se imurinvarsi pysyy käsissä vielä keväällä, mutta täytyy kyllä sanoa, että kummasti ne elämän perusasiat alkavat houkuttelemaan, kun asuu yli neljä kuukautta kahden ihmisen ja kahden koiran voimin miniyksiössä!

Juuri tällä hetkellä odotan erityisesti viikonloppua, kun saimme vihdoin sovitettua kolmen ystäväni kanssa aikataulut yhteen viettääksemme yhteisen illan. Ystävät ovat kyllä elämän suola.

Share

Ladataan...
HaLo

Kylläpäs sydäntä lämmitti, kun suuri osa teistä halusi minun kirjoittavan myös Rovaniemestä, tästä pohjoisen sydämestä. Oikeastihan olen kotoisin Ruotsin rajalla sijaitsevalta pieneltä paikkakunnalta, Pellosta. Yleisesti ottaen arvostan Lapissa hyvin monia asioita, niitä vain harvoin tulee miettineeksi. Siksi tekikin ihan hyvää uhrata muutama ajatus sille miksi täällä viihtyy. Suomi on pieni maa, johon mahtuu kuitenkin paljon erilaisia kulttuureita. Se, että kerron tässä postauksessa Lapissa asumisen eduista verrattuna muihin maamme osiin ei tarkoita sitä että se olisi jostain muualta pois — tiedostan, että esimerkiksi etelässä elämänrytmi sekä kulttuuri on erilainen kuin täällä ja se on ihan ok :)

Ihmiset täällä pohjoisessa ovat suurimmaksi osaksi todella välittömiä, vieraanvaraisia sekä auttavaisia. Vaikka olisi kuinka kiire, niin yöpaikka tarjotaan ja kahville kysytään. Arvostan todella paljon sitä, että tuttavapiiristäni löytyy paljon sellaisia ihmisiä, jotka auttavat pyytämättäkin — tästä hyvä esimerkki on viime keväältä, kun eräät tuttavamme tiesivät että meidän pitäisi saada kuusipölkyt jossain sahautettua lankuiksi ja järjestivät meille yllätyksen.

Täällä ollaan yleisesti ottaen todella avoimia erilaisille ideoille ja itse olen löytänyt täältä monta itseni kaltaista hullua päätä toteuttamaan hulluja ideoita. Omassa ystäväpiirissäni täällä Rovaniemellä lähtökohta ideoille on se, että ne ovat toteutettavissa ja niiden toteuttamisen eteen ollaan valmiita näkemään vaivaa. Porukka on ihanan sinnikästä eikä turhista valitella — solekko vähän hunteerata ja tehä, kuten rakas isäni sanoisi :) 

Toinen huomionarvoinen seikka ja etu täällä pohjoisessa asumiseen liittyy stressittömyyteen. Toki stressiä voi haalia ympärilleen ihan missä tahansa, mutta itse olen huomannut olevani Lapissa paljon rennompi kuin etelässä. Olen aika herkkä reagoimaan ympäristöön ja huomaan ahdistuksen sekä kiireen tarttuvan jo pelkällä muutaman päivän lomareissulla Helsingissä. Koti-ikävä iskee viimeistään viikon kuluessa ja voi että silloin on ihanaa ajella kohti pohjoista ja tulla Rovaniemelle, omaan kotiin. 

Rovaniemellä viiden minuutin kävelymatkan päästä kotoamme on keskusta, metsä ja harrastuspaikat — mitä muuta voisin toivoa? Täällä on noin 67 000 asukasta ja tämä onkin koko Euroopan laajin kaupunki. Meillä on myös Yliopisto, joka tuo kaupunkiin omaa väriänsä niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin opiskelijoiden välityksellä. Marras-tammikuusssa kadut täyttyvät tuhansista turisteista, silloin on mahtavaa tallustella keskustassa, kun tuntuu että eihän tämä niin pieni paikka olekaan! :) Itse koen Rovaniemen 95 % ajasta juuri sopivan kokoiseksi paikaksi ja niinä hetkinä kun vähän ahdistaa niin sitten voidaan käväistä viikko muualla. 

Selkeät vuodenajanvaihtelut ovat todella ihania — esimerkiksi tänä talvena meillä on ollut lunta lokakuun alkupuoliskolta lähtien. Minne Rovaniemellä sitten kannattaa suunnata? Koostin teille listauksen omista lempipaikoistani, joihin voisin viedä myös jonkun toiselta paikkakunnalta tulevan vieraani :) 

Kahvilat:

Kauppayhtiö, Valtakatu 24

Ihanan tunnelmallinen retrokahvila, jossa kaikki tavarat ovat kaupan. Rentoa musiikkia, osaavaa ja rentoa henkilökuntaa. Kaupungin parhaat sushit valmistaa Kauppayhtiön sushimestari Silli ja löytyypäs kahvilasta myös meidän Super-Pirtelöbaarin raakasuklaakonvehdit! Lisäksi tässä kahvilassa on aivan ihanat salaatit. Kauppayhtiöllä kulutan Rovaniemen kahviloista eniten aikaani, varsinkin silloin kun minulle iskee inspiraatiopula tai kaipaan rauhallista omaa aikaani. Ehdoton kantapaikka, kun lähdetään käymään kaveriporukalla jossakin! Nykyään voit löytää Kauppayhtiön yhteydestä myös vaateliike Hih-Hi!:n, joka palvelee kahvilan entisessä kabinettitilassa. Myynnissä on kotimaisten designereiden valmistamia vaatteita ja asusteita.

Cafe & Bar 21, Rovakatu 21

Tämä kahvila on hyvin moderni tuulahdus Rovaniemen kahvilatarjonnassa. Erikoisuutena Bar 21:ssä ovat suolaiset ja makeat vohvelit sekä italialaiset Gelato-jäätelöt. Kahvilassa on asiakaskäytössä iPadit. 

Ravintolat:

Nili, Valtakatu 20

• Monte Rosa, Pekankatu 9

• Maisemaravintola Sky, Juhannuskalliontie

Suloiset pikkuputiikit: 

Noolan, Kauppakeskus Rinteenkulma

Ystäväni Annetten vaateliike on aivan Rovaniemen ytimessä. Noolan myy aidoista materiaaleista valmistettuja vaatteita, joiden värimaailma on todella harmoninen. Voit löytää täältä niin villasta, pellavasta, huovasta kuin kalannahkastakin valmistettuja vaatteita. 

Luontaishoitola Natural Beauty, Valtakatu 18

Ystäväni Jaanan kaunis luontaishoitola tarjoaa kasvo- ja vartalohoitoja luonnonkosmetiikalla tehtynä. Tunnelma hoitolassa on ihanan seesteinen ja hoidon jälkeen juodaan rauhassa vielä teet pienen rupattelun lomassa. Natural Beauty myy Zuii-meikkejä, Mádaraa, Lakshmia, Farfallaa, Acorellen luomutuoksuja sekä mineraalimeikkisarja Lily Loloa. Lämmin suositus <3

Vesalan lähi- ja luomuruokakauppa, Rovakatu 19

Vesala perustettiin 1,5 vuotta sitten Rovaniemen ytimeen. Kaupan pyörittäjä Tarja pitää huolen laajasta lähi- ja luomuruokatarjonnasta erittäin esimerkillisesti. Tämä suloinen putiikki huokuu vanhan ajan henkeä.

Kirpputorit:

Kirpputori Tuhat-Tori, Harrikatu 2

Rovaniemen keskustan laajin kirpputori, jossa poikkean usein Kauppayhtiöltä lähtiessäni. Täältä olen tehnyt aivan loistavia löytöjä!

Varastotien kirpputori, Varastotie 8

Teollisuusalueella sijaitseva kirpputori on todella iso ja kiertämiseen kannattaakin varata aikaa. Laaja huonekaluosasto ja edullinen hintataso. 

Liikunta/liikunnalliset aktiviteet: 

Santasport, Hiihtomajantie 2

Täältä löytyy melkeinpä kaikki mitä voi toivoa: kylpylä, seinäkiipeily, yleisurheiluhalli, CrossFit, kuntosali, ohjattu ryhmäliikunta, hiihtokoulut, keilaus... Lista voisi jatkua loputtomiin! Henkilökunta on aivan mielettömän mukavaa ja tilat ovat uudehkot sekä siistit. Santasport toimii myös hotellina. Luontopoluille pääseekin miltei ulko-ovelta.

Elämykset/näköalat/retket:

• Häkinvaaran Kammi, (vuokraus Osviitasta)

Todella kauniilla paikalla sijaitsevalta kammilta on mielettömät näköalat. Kammille kannattaa suunnata kylmemmälläkin ilmalla, sisällä voi nauttia loimuavasta tulesta ja paistaa herkkuja. Pienet mäennyppylät mahdollistavat myös pulkalla laskemisen. Tänne olemme vieneet ulkomailta tulleita ystäviämme :)

• Ounasvaaran näköalatorni + laavu

Kesäisin ja talvisin Ounasvaaran metsät tarjoavat ihanaa rauhaa ja silmän iloa. Näköalatorni on hyvä päätepysäkki, laavu on aivan tornin vieressä. Lähtiessä voi kiertää Juhannuskallioiden kautta. Talvisin Ounasvaaralla kulkee erittäin hyvät hiihtoladut.

Lammassaari

Sopivan mittainen reitti, jolla voi bongailla kesäisin sekä syksyisin lampaita ja erilaisia lintuja. Reitillä menee todella hyvät pitkospuut ja lintutornilla voi käydä nautiskelemassa eväät. Varsinkin ruskan aikaan todella kauniit maisemat!

Joku teistä kysyi, että mitä mieltä olen Lapissa asumisesta ja tänne jäämisestä. Olen iloinen, että minusta tuntuu hyvältä asua täällä Napapiirillä. Kun emme koe tarvetta muuttaa etelämmäs, miksi muuttaisimme? Pidämme mieheni kanssa mielettömästi Lapin luonnosta ja näin talvisin runsaasta lumen määrästä. Rovaniemeltä löytyy kaikki tarpeellinen: työt, harrastusmahdollisuudet, oma koti, luonto ja ystävät. Täällä ei ole sataa kahvilaa eikä kymmeniä kuntosaleja, mutta täällä on yhteisöllisyyttä, rohkeita yrittäjiä ja mahdollisuuksia. Meillä on ehkä pieni keskusta, mutta silti kolme kauppakeskusta, joista löytyy aikalailla kaikkea laidasta laitaan.

Aiempi kysyjä piti hassuna myös sitä, että kotikonnuilleen jäämistä pitäisi aina jotenkin selitellä ja kertoa miksei lähtenyt "suureen maailmaan". Minustakin tuntuu joskus siltä, että olisin jotenkin tilivelvollinen tänne jäämisestä. Omille kotikonnuille jääminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että on pelokas nössö tai täysi juntti, joka ei tajua suuren maailman menosta mitään. Jotkut vain pitävät rauhallisemmasta elämäntyylistä kuin etelässä. Minulle on hyvinvointia saada asua täällä :) 

Lopuksi haluan sanoa vielä sen, että ei, täällä porot eivät kävele kaupungilla. Ounasvaaralla kylläkin.

Share

Ladataan...
HaLo

Toivepostausviikon toisessa osassa on tänään käsittelyssä aihe, joka herätti ehkä eniten kysymyksiä muutaman viikon takaisessa kyselyssä. Aloitin marraskuussa säännölliset CrossFit-treenit, joista olen kirjoitellutkin teille tänne aika ahkerasti. Aiheena treeni & ruokavalio on mielenkiintoinen, sillä olen huomannut ainakin omalla kohdallani ruokavalion tarvinneen hivenen rukkausta säännöllisen liikuntaharrastuksen aloittamisen jälkeen.

Muistuttaisin tähän alkuun, että tässä postauksessa mainitsemani ruokailutottumukseni sopivat minulle, mutta ne eivät ehkä sovi sinulle :) En kannata tiukkapipoisuutta, itsehän saatan tempaista kylässä herkkuja, jos niitä on tarjolla ja jos minun tekee niitä aidosti mieli. Maitotuotteista käytän vain kermaa kahvissa, voita sekä satunnaisesti juustoja. Maitotuotteet tekevät itselleni liiallisesti käytettynä turhan tukkoisen olon sekä hyvin pöhöttyneen olemuksen. Gluteenipitoisia viljoja en käytä kotioloissa käytännössä yhtään, mutta erityistilanteissa saatan nauttia leivoksen kahviloissa/ystävien luona :) Useimmiten saan ongelmia gluteenista vain silloin, jos syön sitä monena päivänä peräkkäin. Jos olen ollut vaikka kolme viikkoa ilman ja syön yhden leivoksen, se ei tuo minulle muita oireita kuin verensokerin heittelyn.

Olen aikojen saatossa huomannut, että keholleni sopiva syömisrytmi on kolme ateriaa päivässä. En ole turhien välipalojen kannattaja muutoin kuin kasvisten ja hedelmien suhteen (smoothiet). Aamuni alkaa monesti runsaalla lounaalla, joka pitää sisällään juureksia/kasviksia ja jonkin verran lihaa/kalaa, koska se pitää nälkää niin hyvin. Mitä tarkemmin pidän kiinni tästä aamupalarutiinistani, sitä tasaisempana verensokerini ja sitä myöten myös mieleni sekä työvireeni pysyy. Lounaan jälkeen nautiskelen hitaasti myös päiväni ainoan vahvan luomukahvikupposeni joko mustana tai kermalla. 

Treenipäivinä syön hivenen enemmän kuin tavallisesti, jolloin lounas ja päivällinen ovat normaalit ja illallinen sitten runsaampi sekä hiilihydraattipitoisempi. Treenien jälkeen mulla on yleensä paitsi oikea nälkä, myös voisin syödä kaapit tyhjiksi-nälkä, joka selkeästikin viestii hetkellisestä hiilarivarastojen tyhjyydestä ja treenin aikana syntyneestä kehon mineraalivajeesta. Treenipäivinä pidän erityishuolen siitä, että olen syönyt viimeisimmän aterian 2-3 tuntia ennen koitosta, koska muuten mulla on tosi huono olla. 

Pääasiallisesti pyrin syömään aterioillani joko proteiinia+rasvoja+kasviksia/marjoja tai hiilihydraatteja+rasvoja+kasviksia — ainakin oma ruoansulatukseni toimii tällaisella systeemillä paremmin kuin sillä, että sekoittaisin jatkuvasti proteiini- ja hiilaripitoisia ruoka-aineita samalle aterialle. Ainoan poikkeuksen muodostaa treenien jälkeinen ateria, joka usein sisältää hiilihydraatteja proteiinin kanssa :)

En laske paljonko syön proteiinia päivässä, pidän ohjenuorana oman nyrkkiin mahtuvaa määrää/ateria kuten Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti-kirjassa opastetaan. Ehkä 30 % kaikista aterioistamme on kasvisaterioita. Tein viime talvena Food Detective-yliherkkyystestin ja jätin sen jälkeen myös kananmunat miltei kokonaan pois ruokavaliostani. Munakas olisi ihanan helppo ateria, harmi etten kestä sitä ilman ikäviä vatsavaivoja sekä pahoinvointia.

Mitään ruokapäiväkirjaa en teille pitänyt, mutta koostin teille listausta siitä, mitä aterioillani yleensä näkyy. Olen vetänyt viivoja suoriksi, mutta yleensä esimerkiksi salaatit sisältävät marinoituja punasipuleja ja muuta esivalmisteluja vaativia juttuja. Suosin arjessa tosi yksinkertaisia, mutta värikkäitä ruoka-annoksia :) On ihanaa käyttää aikaa ruoanlaittoon ja valmistaa kaunista ruokaa.

Aamuisin lounaani saattaa olla:

• Jauheliha + höyrytetty ruusukaali ja parsakaali + 1/2 avocado

• Riisitön kaalilaatikko ja itsetehty puolukkasyltty

• Lohi + höyrytetty parsakaali + itse keitetyt punajuuret (nam!)

• Keittoa, jossa paljon kasviksia ja jonkin verran kalaa/lihaa

• Edellisillan paistia + paistettuja porkkanalohkoja, kesäkurpitsaa ja sipulia

• Marjasmoothie, jossa Sun Warrior proteiinia, kookosöljyä ym.

• Runsas salaatti ja kalaa/lihaa + runsaasti kylmäpuristettua oliiviöljyä, siemeniä

Välipalalla/aterioiden yhteydessä:

Mansikka-chiakiisseli tai tyrnikiisseli

Vihersmoothie, puolukkasmoothie, mansikkasmoothie

Hapatettu kookosjogurtti

Kerrosjogurtti

Treenien aikana juomapullosta löytyy usein:

• FSF-instanteja kuten cordycepsiä (<3) ja reishiä

• Seltic sea saltia ja vähän hunajaa

• Glutamiinia

Illallisella/treenien jälkeen ruokalautaselta löytyy:

• Liha/kala + mausteiset bataattilohkot uunissa + parsakaalia + kylmäpuristettua oliiviöljyä

• Kalaa + basmatiriisiä + höyrytettyjä vihanneksia + voita

• Kesäkurpitsapastaa ja tomaattijauhelihakastiketta

Herkutteluiltoina lautaseltani voi löytää:

• Mantelijauhosta tai Sun Warrior-proteiinijauheesta valmistettua pannaria, itse survottua marjahilloa (marjoja+chiaa+hunajaa) ja kookoskermavaahtoa (toinen, astetta herkumpi ohjeeni täällä)

• Raakasuklaata tai raakakakkua 

• Gluteenittomia keksejä

• Itsetehtyä kookosmarjarahkaa

Pahelistani pitää sisällään (1-2 krt/kk):

• Satunnaiset pastan- ja leivänhimo... Löysin kyllä vasta gluteenittoman pastan, mutta huomasin että sekin olisi syytä pitää satunnaisten herkkuhetkien juttuna kikherne+maissi-yhdistelmänsä vuoksi. 

• Fazerin joulusuklaa (teen itse parempaa raakaversiota tästä, mutta arvatkaa olenko ehtinyt tekemään itselleni suklaata tämän remonttisyksyn aikana? No en!)

• Kartanon sourcream-sipsejä

• Daim (sentään gluteenitonta)

Näissä asioissa minulla olisi petrattavaa:

• Veden juonti

• Kylmäpuristettujen öljyjen käyttö 

Yksi kysymyksenne koski sitä miten pysyn motivoituneena terveellisen ruokavalion noudattamisessa. Mielestäni yksi tärkeä asia on sen ymmärtäminen, että jokainen ruokailukerta on lahja, jota on syytä arvostaa. Saan kylmiä väreitä, jos joku alkaa luetella minulle minkä verran kaloreita jossain ruoassa on, sellainen ei kiinnosta minua ollenkaan, sillä se ei lisää ruokailutilanteen arvoa. Tiedostan ja tiedän monien raaka-aineiden ravintoarvoista, mutta tämä seikka ei määrittele ainoana asioana lautaseni sisältöä, oma olo on paljon parempana indikaattorina.

Toisaalta satunnaisiin entisen elämän ruokakokeiluihin sortumisten jälkeen muistaa taas miksi verensokerit kattoon heilauttavat perusruoat eivät ole meikätytön heiniä. Vaikeinta terveellisen ruokavalion noudattamisessa on ainakin omalla kohdallani kiire yhdistettynä siihen, että olen välillä aika nirso. Tai siis, jos minulla on pinttymä jostain ruoasta päässäni, minä haluan juuri sitä, en mitään muuta ;)

Normaalissa arjessani käytän myös jonkin verran lisäravinteita, joihin kuuluu D-vitamiini (100 mikrogrammaa/pv), kalaöljyt, Regulat-entsyymijuoma, Biolatten maitohappobakteerit ja magnesium. Suolahappoja mun pitäisi taas tilata, kun ne olivat päässeet loppumaan. Joku kysyi, että miten voi saada kaikki tarvittavat ravintoaineet karsitulla ruokavaliolla, esimerkiksi paleolla. Mielestäni ruoan imeytyminen on kaiken A ja O, silloin tällaisella niin sanotusti "karsitullakin" ruokavaliolla voi varmistaa, että saa kaikki tarvitsemansa hivenaineet. Terveys on loppujen lopuksi hyvin kokonaisvaltainen asia, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jo pelkkä säännöllinen liikunta vaikuttaa siihen miten hyvin elimistösi imeyttää ravintoaineita, pelkällä ruokavaliolla harvemmin saa koko palettia kasaan, vaikka sillä iso rooli onkin.

Kysykää toki, jos jokin asia jäi vielä askarruttamaan mieltänne :)

Share

Ladataan...
HaLo

Tänään starttaan toivepostausviikon, johon kyselin teiltä toiveitanne muutama viikko sitten. Kiitos teille todella mainioista ja kiinnostavista juttuaiheista, yritin valita niistä seitsemän keskenään mahdollisimman erilaista postausideaa kullekin päivälle. Osa postauksista käsittelee vähän pinnallisempia asioita, mutta mahtuupa mukaan tällainenkin päivä, jona raapaistaan vähän pintaa syvemmälle. 

Moni teistä kysyi toivepostausjutussa siitä millainen olen nyt, millainen olin lapsena ja niin edelleen. Ajattelin, että jos itse kirjoittaisin tuollaisen postauksen niin näkökulma olisi väkisinkin turhan subjektiivinen. Siksi päätin lainata Blond Rivets-blogissa nähtyä Ystävät ja perhe kertovat-postausideaa, joka käsittää viisi minua koskevaa kysymystä, johon vastauksen antajina ovat läheiseni.

Esitin kysymykset henkilöille, joista osa tuntee minut syntymästäni lähtien, osa vasta teinivuosistani eteenpäin, mutta jotka silti tuntevat ja tietävät aidosti kuka olen. Siksi tänään ääneen pääsevät mieheni, vanhempani, sisarukseni ja kaksi läheisintä ystävääni. Näihin asioihin läheiseni vastasivat:

1. Millainen olen suuttuessani?
2. Mitä arvostat eniten minussa?
3. Mikä luonteenpiirteeni on kaikista ärsyttävin?
4. Mitä moni ei tiedä minusta?
5. Mitä haluaisit sanoa minulle?

Sanoin läheisilleni, että toivon mahdollisimman rehellisiä vastauksia enkä aio niitä sensuroida mitenkään — niinpä saatte koko totuuden 100 % suorana ;) Vastauksista näkee mielestäni selkeästi myös lapsuudenperheeni suorapuheisuuden, kulkee meillä vähän verenperintönä :) Annetaan nyt kuitenkin sana rakkaimmilleni:

Mieheni Tuomaksen sanoin:

1. Minulle: Periksiantamattoman omaan nilkkaan hommat kaatava, huojahtaen tästä tiukkaakin tiukan mielipiteen tilasta kuitenkin joskus toiseen ehdottomuuteen, joka paljastuu onneksi usein aidoksi suruksi, turvattomuudeksi, väsymiseksi tms.

Muille: Hyvin vahva mielipiteessäsi. Monesti. Haluaisit tunteen voimakkuuden kohtaavan asian todellisen laidan kanssa. Vaikken pidä tylsästä elämästä, olen iloinen ettei niin kuitenkaan ole kovinkaan usien. 

Kaikenkaikkiaan: Syviä huokauksia ja ärsytystä aiheuttava, mutta pohjimmiltaan söpö ja suruisaa myötätuntoa herättävä. Onneksi näissäkin tilanteissa tiedostus on läsnä viimeistään pahimman puuskan jälkeen. Siitä johtuen tähän kysymykseen on monenkinlaisia sekä muutoksen alla jatkuvasti olevia toimintatapoja mietittäväksi. Eikä tuon esimmäisen lauseen tilanne ole siis ainoa sapluuna, vaan vika löytyy monesti minusta… tai useimmitenhan suuttumisen takana ei ole syyllistä siinä mielessä kuin sitä jostain syystä tupataan hakemaan.

2. (Tässä kysymyksessä oli onneksi tuo sana, ”eniten” helpottamassa vastaamista.) Sitä mikä on meidät yhteen vetänyt. Me voidaan puhua kaikesta mille sanoja keksii… ja vähän niistäkin joille tekee tiukkaa. Näin on voitu siis aina. Elämä ei ole kuitenkaan ollut missään nimessä tylsää kotona keskustelua teetä juodessa.  Päinvastoin: olet siis myös rohkea… vaikka rohkeuttahan se nimenomaan on puhuakin kaikesta.

3. (Tähänkin on mukavampi vastata kun ei tarvitse monesta puhua. …eikun siis eihän niiitä tietenkään ole montaa ;))

Sinulla on lyhyt pinna. Sellainen kuitenkin on. Tämä ei ole räjähdysherkkyyttä, vaan turhautumista ja vahvaa kärsimättömyyttä. Tässä olemme musta ja valkoinen. Olemme malliesimerkkejä aiheesta ainakin useimmissa asioissa. Joitain väkerryksiä ja millintarkkoja hommia olisi mukava tehdä kahdestaan. Useammin kärsimättömyytesi ilmenee kuitenkin siten, että ”turhaan” odottamiseen varattava aika ei saisi ylittää useita sekunteja, oli tilanne mikä hyvänsä. Nautinnollisia hetkiä ovat viimeaikoina olleet esimerkiksi se, kun auton ovi on sinun puolelta jäässä niin, että se aukeaa vain ulkopuolelta. Vai onkohan auton kiertäminen hitaanpuoleisesti sittenkin väärin…? ;) Ehkä se on hyväntahtoista kettumaisuutta. Itseppähän teit kettutyynyjäkin.

Täytyy kyllä sanoa, että tämän saman ominaisuutesi ansiosta asiat tapahtuu nopeasti ja pystyt toimimaan asioiden käynnistäjänä, jos toimitaan jonkinlaisella porukalla.

4. Salainen paheesi on pasta. Vaikka on ehkä kyseenalasta kuinka pahe se on.

5. Olet onnistuja joka on on ollut ja pystyy olemaan nimensä veroinen. Ja sen mitä joka päivä toivon muistavani sanoa; että rakastan sinua.

Nuoruuden ystäväni Kristan sanoin:

1. Oot ainakin hiljaa ensiksi. Kihiset sisäänpäin. Ja jos tilanne ei muutu pian, sanot (tai ainakin yrität) sanoa rauhallisesti, mut viileän ystävällisesti suorat sanat. Mut riippuu tilanteesta ja asiasta. Joskus oot tulta ja tappuraa ihan rehellisesti heti ja suoraan. Oot niin vihainen, ettet osaa välttämättä valita sanoja. Ja sittenkös vasta ärsyttääkin. Mutta monesti (jos tilanne ei mikään hirmu ärsyttävä) viha kääntyy nauruksi, mutta naurun jälkeen sanot, että olit aikaisemmin oikeasti vihainen. 

2. Arvostan eniten rehellisyyttä. Sitä että vaikka sanotki asiat suoraan niin sanot ne toteavasti, et tuomitsevasti. Ja toinen on tietynlainen nöyryys asioita kohtaan, eli et oo heti puolustuskannalla kun sanotaan jotakin sinun heikkoudesta. Luottamus on myös asia mitä arvostan. Eikä ikinä oo tarvinnut pelätä, että tuomitset kaiken sen mitä tyhmää on tullut tehtyä.

3. Hmm... Äkkipikaisuus :D Mut toisaalta ehkä se on vähän tasoittunu ;)

4. Asia jota moni ei tiedä sinusta: se on se millaisen taistelun oot käyny teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa löytääksesi itsesi. Se vaati useamman vuoden, hyviä ja huonoja ihmissuhteita, kyyneleitä, ulkoisen muutoksen, mutta se kannatti <3 

5. Rohkealle ihmiselle mikään ei ole mahdotonta :)

Ystäväni Riinan sanoin:

1. Tulisen räiskyvä. 

2. Olet toiset huomioon ottava, sisukas ja toimeen tarttuva. 

3. Tietynlainen huolettomuus =  taiteilijaluonne

4. Villalapasen puraiseminen saa ihon kananlihalle ;D Ei vaan, emmä keksi tähän mitään sellaista mitä haluaisit julkaista blogissakin.

5. Olet ihana, rakas ystävä. Ainoa jolle uskaltaa avata sydäntään 100 % luottamuksella. Toivottavasti voin olla sellainen olkapää sinulle kuin sinä olet ollut minulle <3

Äitini Eija-Liisan sanoin:

1. Suloisen temperamenttinen ja joskus vähän liian tulinen. Tulisuutesi on hälventynyt iän myötä.

2. Aitoutta ihmisenä, vieraanvaraisuuttasi, uskallustasi uusiin asioihin, että omaat terveen itsetunnon johon voit luottaa tekemisissäsi. Huumorintajusi on hyvä.

3. Ehkä kiistatilanteessa olet joustamaton.

4. Että olet aika vaatimaton ihminen ja että arvostat elämässä pieniä asioita hyvin paljon. Arvostat laatua, et tavaran määrää. Kaikista huvittavinta mitä muut  ihmiset eivät tiedä, on se miltä näytit pienempänä tosi harmistuneena, sen on nähnyt vain äiti ja isä sekä sisarukset, kun olit pieni tyttö.

5. Viimeiset kolme kuukautta yhteisessä kotikolossa asuminen on tuonut mukavia muistoja, nuo kuukaudet ovat minusta kasvattaneet sinua jollain tapaa. Olen iloinnut seurastasi, koska huomaan sinun ottavan huomioon lähipiirisi :) <3 :) ja vielä kerran :) Olen varma, että sinä osaat selviytyä elämässä ihan mistä tahansa, sen olet osoittanut jo kohtaamiesi vastoinkäymisten ohella. Kaikkein tärkeintä minulle on, että huolehdit ja rakastat Tuomasta, itseäsi sekä kanssaihmisiä. Näin toimimalla olet onnellinen.

Isäni Kallen sanoin:

1. Kukaan ei ole suuttuessaan mukava... Et sinäkään. Hyvä ulosanti ainakin. Leppymisaika vaihtelee asiasta riippuen.

2. Olet rohkea ja suorakin. Henkinen kasvusi on ollut hyvin näkyvää.

3. Ehkä liian äkäinen loukkaantuminen... Nokkiinotto.

4. Sitä että olet hyvin pystyvä monissa asioissa. Kädentaito näkyy ja luovuus.

5. Käytä hyväksesi niitä vahvuuksia mitä sinulla on ja kehitä niitä :) Sillä niitä on paljon enemmän kuin heikkouksia.

Lauantain huopikaskuvauksissa ei ollut varsinaisesti lämmin... Hrr.

Isosiskoni Sofian sanoin:

1. Kysymyksen luettuani minua alkoi naurattamaan, vaikka eihän tuommonen "suuttumustilanne" juuri koskaan oikeasti naurata. Jälkeenpäin voi toki. Tulta ja tappuraa tai sulkeutunutta boikotointia. Tilanteet ovat vaihtelevia ja sen mukaan reaktiot. Kyllä met ihmiset sen tiiämmä ;)

2. Sitä että olet aikaansaava, määrätietoinen, kälmin kekseliäs ja ihana herkkis kuitenki. 

3. Äkkipikaisuus. Toisaalta se valjastuu hyvänä reippaaseen toiminnallisuuteen.

4. Olet puklannut minun suuhun. Näinhän pääsi käymään, ku olit ihan vauva. Mitä nostelin sinua ilmaan heti sinun syötyäsi ;)  Pidit pienenä puihin kiipeilystä ja urheudestasi kertoo se, että sinulta poistettiin kuusi maitohammasta kerralla. Istuit kannon päällä jo 2-vuotiaana poimimassa puolukoita. Pidit päästäistä vaaleanpunaisissa lappuhaalareissa ja vapautimme sen sinun lahkeesta. 

5. Olet rakas oma sisko, josta olen sydämestäni kiitollinen. Sinusta en luopuis ikinä!! Eikä se onnistuiskaan, sillä toisiamme kannamme aina sisimmissämme. Sisarukset ovat rikkaus, tukiverkko, jota kaikki eivät saa. Joka kantaa jokaista aina vuorollaan.

Isoveljeni J-P:n sanoin:

1. Silmissäsi leimahtaa ensimmäiseksi ja saat joskus vedettyä "Justiinamaisen" ilmeen naamallesi. Tosin lepyt nopeasti. =)

2. Usko / rohkeus toteuttaa omia visioita.

3. Toisinaan ilmenevä toisten tekemisten ruotiminen.

4. Toista nimeäsi, Emilia.

5. Autenttisuutesi on tuonut sinut tähän asti ja se lennättää sinut uusiin seikkailuihin jatkossakin.

Pikkuveljeni Nikon sanoin:

1. Tulinen ja sanavalmis.

2. Yrittämistä ja uskoa itseesi.

3. Äkkipikaisuus.

4. Sitä kun nuorempana nöyryytit minua pukemalla minut nuken vaatteisiin. Ja joskus taisit kädenväännönkin voittaa, mutta vain yhden kerran :)

5. Olet minulle aina rakas sisko, vaikka mitä tapahtuisi. Jatka yrittämistä, usko itseesi niin kuin olet nyt tehnytkin. Tsemppiä! 

• • • • •

Tällainen kysely oli tosi mielenkiintoinen juttu toteutettavaksi ja päätinkin koostaa samanlaisen takaisin ainakin Tuomakselle henkilökohtaisesti. Tavallaanhan sitä koko ajan tiedostaa millainen on, ja tietää suurin piirtein mitkä piirteet itsessä ovat vahvuuksia ja mitkä heikkouksia. Siksi olikin tosi jännittävää nähdä miten eri tavoilla vuosia rinnallani kulkeneet ihmiset muistavat/tuntevat minut. Mitään yllätyksiä ei sinänsä tullut, sillä tiedän olevani tulinen luonne niin hyvässä kuin pahassakin ;) Tunnen itseni todella etuoikeutetuksi, kun minulla on ympärilläni tiivis verkko tärkeitä ihmisiä.

Jutun kuvitus on peräisin viikonlopulta, jolloin kuvasimme Arctips for Yellow mood-blogiyhteistyön hedelmiä täällä Rovaniemellä hyytävässä pakkasessa. Voitte käydä kurkkaamassa juttua täällä, kuvausmiljöö oli juuri sellainen mitä hainkin, noista popoista nyt puhumattakaan!

Yellow mood  | Instagram | Facebook | Blogilista | Bloglovin

Mitä mieltä olette tästä toivepostauksesta? Vastasiko tämä kysymyksiin, joita teillä on vuosien saatossa minusta herännyt?

Share

Ladataan...
HaLo

Täällä pohjoisessa on vietetty viikonloppua kirpeiden paukkupakkasten keskellä, tänäänkin miinuslukemat kävivät yli kolmenkympin. Pakkanen ei ole puraissut vielä kovin pahasti, koska sain tällä viikolla ajatuksen mandariinisorbetin valmistamisesta. Kaikki lähti siitä, kun olimme kuljettaneet aukinaista mandariinipussia evakkokodista raksalle evääksi. Raksalta lähdettäessä huomasin, että muutama mandariini oli tipahtanut autoon ja jäätynyt kovaksi palloksi. Mitäs tähän muuta toteamaan kuin että kyllä se tällainenkin arki osaa olla yllättävän inspiroivaa!

Mandariinisorbetti kahdelle

5 (kuorittua) jäädytettyä mandariinia

2 rkl kookospalmunektaria 

0,5 tl Ceylonin kanelia

1 tl kardemummansiemeniä

Pakasta kuoritut mandariinit puolikkaina, kunnes ne ovat ihan kovia. Lado pakastetut mandariininpuolikkaat blenderiin ja lisää mausteet sekä makeutus. Tarvitset blenderin lisäksi myös tampperin avuksi. Aja sorbettia niin kauan sileäksi, että se on hileisen sijaan hieman tahmaista. Laita sorbetti kulhoon ja pyörittele palloja kuumalla jäätelöpallokauhalla.

Huomenna alkaakin toivepostausviikko, onpas aika vierähtänyt.

Kaunista sunnuntai-iltaa kaikille, 

Hannamari

Share

Pages