Ladataan...
Halvalla hyvä elämä

Ihan kerran sataan vuoteen kirjoitin yhteen blogitekstiin kommentin. 

Blogiteksti asiallisesti puolusti isien oikeutta isäinpäivään läheistenpäivän sijaan. Se oli yhden miehen hyvä mielipide asiasta. Kommenttiloota nyt ei tietenkään ollut kovin asiallinen, ja kirvoitti minunkin kynää hieman. Epäilenpä ettei kommenttiani edes julkaista, joten länttään sen nyt tähän: 

”Äiti-äiti perheet ei mitenkään ole ”muodissa”, se vaan on joillekin tapa elää ja rakastaa.
On olemassa perheitä joissa isää ei ole ollenkaan (hep!), ei sitten minkäänlaista. (anonyymi luovuttaja), ja niillä mennään. Ne perheet (hep!) eivät ole vaatineet mitään läheistenpäivää, koska yleensä ovat sallivia ja suvaitsevaisia itse (hep!). Se että muilla lapsilla on isät, ei ole mun lapsilta esimerkiksi pois ensinkään. (Isäinpäivänä esimerkiksi) Lapseni ovat aina askarrelleet ukille kortit, ja setä tai eno ovat nauttineet päiväkotien isänpäiväjuhlista valtavasti. Mä en edes mitenkään pyydä muita suvaitsemaan mun perhettä, enkä odota erikoiskohtelua miltään taholta. Joten olkaa ystävällisiä, jättäkää yksinäiset naiset ja äiti-äiti perheet tämän kouhottamisen ulkopuolelle, olkaa niin hyviä. Ainoa mistä lapseni saattavat kärsiä, on suvaitsemattomat asenteet, ja mielikuva siitä että kaikilla ”pitää” olla isä. Koska näin ei ole.
Äärettömällä kiitollisuudella muistan isäinpäivänä sitä ihmistä joka on pyynteettömästi lahjoittanut sukusolujaan ja suonut lapsilleni mahdollisuuden elämään.”

Jatkaisin vielä että:

Huomauttaisin että ilman mun itsekkyyttä, tai tuota tuntematonta tanskalaista, olisi maailma kahta a.i.w.a.n. v.a.l.t.a.w.a.n. mahtavaa kersaa köyhempiä. Kun mä katson noita kahta kouhottajaa, olisi tää maailma, ja mun perhe, olis jäänyt paljosta paitsi. Todella. Sen lisäksi että mun lapset on mulle kaikki kaikessa, ne on äärettömän rakkaita ja tärkeitä niin monelle muulle ihmiselle. Niille ei ole ikinä esitetty että ne on jäänyt isättöminä jostain paitsi, vaan että erilaiset perheet on rikkaus. Ja että ne on onnekkaita kun niillä on tällänen perhe, tällänen suku, semmonen ukki, semmonen eno, Ari, Seppo, mummit ja kummit. Ja kersat on täysin onnellisia tän sakin kanssa. 

Isäinpäivänä ukki saa aivan ihania kortteja, ja meidät kylään. Joka vuosi lapset on halunneet tehdä ukille myös kakkua, vaikka ukki ei kakusta välitä, mutta koska se kuuluu asiaan. 

Läheistenpäivä on ihana ajatus, ja kukin päiväkoti toimikoon omien periaatteidensa mukaan, mutta kouhottajat, me ei tätä tilattu, joten meitä tästä on turha käydä myöskään syyttelemään. 

 

Ja faija. Kiitos kaikesta. 

Äiti on kertonut että sä olet sanonut sille että kauneinta mitä se on sinun elämääsi tuonut, on me lapset. Ja tiedän että parasta mitä mä olen sun elämääsi tuonut (oman persoonani lisäksi, ha ha) on nämä mun

lapset. 

Kiitos kaikesta rakkaudesta. Sä aina seisot mun tukena. 

Mä rakastan sua. 

Sunnuntaina nähdään. 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Halvalla hyvä elämä

Kattoremppa, nevöföget! 

Mikä kärsivä ilme, mikä helkkarillinen show. Siälä se ämmä keikku ja kirosi. 

Voin kertoa että ko seisoin pihalla viikonloppua ja lumet holahti katolta, nii tirautin pari kyyneltä. 

Huoltamattomalla katolla lumi seisoi ja saattoi tihuttaa saumoista kattovilloihin. Sen lisäksi että uusi maalipinta on tosi nätti, sladittaa lumet katolta seisomasta heti kun mittari menee plussalle. Tätä hain, tämän sain! 

Koskahan jaksaisi käydä saunaa laittamaan eteenpäin? Kisu jo kyselee koska pääsee saunaan, ja että voisko mamma hyvä alkaa vaan pistää toimeksi sen suhteen. 

...jahka tässä joutaa sit. 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Halvalla hyvä elämä

”Jumantsuikka poika nää läksyt tehdään heti koulun jälkeen!” 

- mutta mamma, ku tää pitää lukea aikuiselle ja sä et ole ikinä kotona tai ”käytettävissä”.... 

au. au. au. 

Hitto. Tää viikko onki ollu aikamoinen. Nukun öisin ku murmeli, ja aamulla kun yritän herätä (harvinaista mulle) on silmät ristissä ja kroppa painaa tonnin. Siihen ei yks kahvimukillinen auta. Jos nyt vähän mietin mikä tässä väsyttää, ni ei ehkä ihme. Siistittiin piha talvea varten yks ilta, sit villotin auki jääneen ulkoseinän samasta syystä, sit on ollu treenejä, sit on ollu lasten koulun discoa, sit on ollu pidempää koulutuspäivää, sit on ollu koulukahvilaan leipomista, sit oon pyöräilly pitkin kyliä lumisohjossa kaupoilla, sit tämän päälle oon suorittanu nettikurssin aamujunassa. 

Sit kun ajattelin että viikonloppuna levätään, ni eiköhän ole kellojen siirto ja kundilla salibandyturnaus pyhäaamuna kello seitsemän. 

Voi saakeli mä sanon! Ikisuosikkiani Bon Jovia tässä lainatakseni ”I”ll sleep when I’m dead!” Hurraa ruuhkavuodet! 

Mä kyllä tykkään kaikista näistä hommista, niin siksi ei tunnu että nujertuisin näihin kotihommiin, pitkiin matkoihin, harrastusrumbaan, siivoushommiin, läksyjentarkastukseen, talonhuoltoon, koirahommiin, ruoanlaittoon, työjuttuihin.... (btw. just eilen hehkutin kun mun työ on niin monipuolista, mielenkiintoista ja kivaa, ja saan tehdä sitä ihan huipputiimissä, että joka aamu innolla lähden katsomaan mitä tänään on tarjolla. Kui siistii!) 

Nii että - ei tunnu että nujerrun, mutta takaan ja alleviivaan että lauantaina A) maataan sohvalla ja B) mennään ennen kasia koisiin. 

Tänäaamuna ku fillarin lokarinaluset oli nii jäässä ettei renkaat pyöriny senttiäkään, ni alko jo naurattaa semmosta hullunnaurua. Tämäki vielä! Ekaa kertaa sit fillaria skrabaamaan että pääs sohjoon polkemaan! Jes! Nou! Ha ha ha. 

Share
Ladataan...

Pages