Ladataan...
Harharetkiä

Wieniin matkaavan kannattaa ehdottomasti suunnata 50 kilometrin päässä olevaan Bratislavaan, jos aikaa riittää! Slovakian pääkaupunki on pieni, mutta sympaattinen paikka, jossa on juuri sopivasti nähtävää yhden päivän ajaksi - ja etenkin syötävää ja juotavaa!

Keskustaa dominoiva linna ja muu vanhakaupunki ovat tietysti itsestään selvä nähtävyys, joten ajattelin tässä kohtaa keskittyä lähinnä ruokavinkkeihin. Ehdimme nimittäin syödä Bratislavassa yllättävän monessa paikassa, ottaen huomioon, että viivyimme kaupungissa ehkä 24 tuntia.

-Ihana pariisilaishenkinen St. Germain -bistro on etenkin kiva kahvittelu- ja lounaspaikka, jossa tekisi mieli istua pidempäänkin lukemassa kirjaa. Rajská 7.

-Jos ei säikähdä lihaa tai raskasta slovakkiruokaa, kannattaa suunnata Prašná Bašta -ravintolaan vanhassakaupungissa. Monet keskustan liiketilat ovat vallanneet sinänsä mukavat, mutta vähän turhankin trendikkäät kahvila-ravintolat, mutta tämä paikka vaikuttaa siltä, ettei siellä ole muutettu mitään ihan hetkeen. Täältä saa todella perinteistä slovakialaista ruokaa, eli tule paikalle tyhjin vatsoin. Äläkä erehdy ottamaan alkuruokaa, ellet sitten ole todella, todella nälkäinen. Zámonícka 399/11. 

-Kuulostaako 30 senttiä maksava lettu utopialta? Lacinka-raflasta niitä saa, nimittäin perinteisiä slovakialaisia lettuja parilla pennosella. Paikassa on pysähtynyt tunnelma. Letut tilataan tarjoilijalta seinässä olevalta luukulta. Muutenkin paikkaan ei kovin moni turisti välttämättä eksy, tosin englanninkielinen menu sentään löytyy. Sancová 3995/18.

-Kaupungin kivoimmaksi raflaksi osoittautu U Kubistu, josta saa todella hyvää lounasta (myös vegaanisena) noin kymmenen euron hintaan. Grösslingová 2524/26.

Bratislava on jännä yhdistelmä rapistuvaa menneisyyden loistoa, uutta kaupunkikulttuuria ja Tsekkoslovakian aikaista betonimeininkiä. Haaveissa on joskus matkata Slovakiasta etelään kohti Balkania ja Kreikkaa. Suosittelen lämpimästi myös muille tyhjätaskuisille kulinaristeille!

Share

Ladataan...
Harharetkiä

Olen alkanut vähitellen fanittaa tekstiiliyritys Finlaysonia. Ensin otettiin kantaa seksuaalivähemmistöjen asemaan Tom of Finland -mallistolla, sitten siirrettiin koko tuotanto takaisin Eurooppaan. Nyt Finlayson otti kantaa sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon myymällä tuotteitaan syyskuun ajan halvemmalla hinnalla - vain naisille.

Sukupuoleen perustuva hinnoittelu ei toki ole mitään uutta - ei tarvitse kuin marssia kampaajalle tai parturiin, kun useimmiten hinnoittelu perustuu, jos ei sukupuoleen, niin hiusten pituuteen. Poikaystäväni muotoon leikattua lyhyttä tukkaa trimmataan kolmellakympillä, kun itse maksan nopeasta latvojen tasauksesta vähintään tuplasti enemmän. Lisäksi naisten ja miesten palkkaeroista puhutaan vuosi toisensa jälkeen, mutta mitään muutosta asiaan ei tunnu olevan tapahtumassa. Sen sijaan yhä enemmän yleistyvät kannanotot, joissa väitetään, ettei moista eroa ole edes olemassa.

Tietenkään tuotteita tai palveluita ei pitäisi hinnoitella asiakkaan sukupuolen tai minkään muunkaan ominaisuuden perusteella, tuskin Finlaysoninkaan mielestä. Jotenkin en silti voi olla ihmettelemättä sitä, miksi yhden merkin varsin kekseliäästä kampanjasta tulee kohu, kun niin moni muu tasa-arvo-ongelma tuskin edes nousee otsikoihin.

83 senttiä jokaista euroa kohden voi jonkun mielestä tuntua pieneltä erolta. Koko työuran aikana siitä kuitenkin kertyy keskituloisella suomalaisella satojen tuhansien eurojen arvoinen potti. Palkkaakin tärkeämpää on kuitenkin herättää keskustelua siitä, miksi raha liikkuu minne liikkuu, sillä raha on  valtaa ja kertoo paljon siitä, mitä yhteiskunnassamme arvostetaan laajemminkin. Lisäksi naisten annetaan jatkuvasti ymmärtää, että meidän pitäisi tyytyä "ihan hyvään" - että olemme jo saavuttaneet ihan tarpeeksi tasa-arvoa, mikä on älytöntä. Mikään tasa-arvo ei ole tasa-arvoa, ellei se ole täydellistä. Tasa-arvon käsitteeseen sisältyy jo sananakin se, että sen on oltava 100%.

Epätasa-arvoon on niin helppo turtua, että ajattelua ravistellakseen joskus on kännettävä asetelma päälaelleen. Kuvittele Suomen lähes kaikkia pörssiyrityksiä johtamaan pelkästään naisia. Kuvittele kaikille hallituksen avainpaikoille pelkästään naisia. Kuvittele raksalle pelkästään naisia. Kuvittele miehiä lastentarhoihin, sairaanhoitajiksi tai kampaamoihin.

Tuntuuko asetelma vääristyneeltä ja turhan sukupuolittuneelta? Sellaisessa maailmassa me kuitenkin elämme. Siksi voisimme suivaantua tosielämässä tapahtuvasta rakenteellisesta syrjinnästä yhtä paljon kuin yhdestä kampanjasta.

Share

Ladataan...
Harharetkiä

Muutaman helteisen Milano-päivän jälkeen suuntasimme yöjunalla Wieniin. Ja voi veljet, sitä kokemusta en suosittele ehkä kenellekään! Junassa oli noin 50 astetta, ilmastointi ei pelittänyt, eikä hanasta tullut vettä. Haaveet Hercule Poirot -henkisestä matkustamisesta idän pikajunassa karisivat aika nopeasti, mutta tulipahan säästettyä yksi matkapäivä.

Wien on ihana yhdistelmä perinteistä, pömpöösiä ja ehkä vähän konservatiivista Itävaltaa, ja trendikästä, rentoa uutta suurkaupunkia. Ei mikään ihme, että kaupunki valitaan vuosi toisensa jälkeen maailman parhaaksi paikaksi asua! Uunituoreilla pyöräteillä on mukava rullailla ilmaisella kaupunkipyörällä, eikä kaupungista nopealla katsastuksella vaikuta puuttuvan mitään. Muutaman päivän jälkeen aloin jo puolitosissani miettiä, josko kaupungista löytyisi kielitaidottomallekin töitä...

Ruokaa:

-Wienin, ja ehkä myös koko maailman ihanin kahvilaravintola Cafe Prückel tarjoaa edulliseen hintaan kaikkea: perinteistä itävaltalaista ruokaa, kakkuja, jäätelöä ja aamupalaa. Miljöö on suoraan 1950-luvulta, ja kahvilaa kansoittavat lähinnä lehtiä lukevat eläkeläiset. Stubering 24.

-Toiseen ihanaan ravintolaan, Das Augustiniin, kannattaa suunnata etenkin viikonloppuaamiaiselle. Ravintolan takana on tunnelmallinen terassi, ja maukas vegaaniaamupala ei jätä nälkäiseksi! Märzstaße 67.

-Naschmarktin torilla myydään ties mitä herkkua. Falafelien ystävien kannattaa suunnata israelilaista ruokaa tarjoavaan Neni-ravintolaan, josta saa paljon muutakin hyvää (myös vegaanista!) syötävää. Naschmarkt.

Das Augustinin mahtava vegaaniaamupala.

Ostoksia:

-Second hand -liikkeiden ystävän kannattaa suunnata etenkin trendikkäälle Mariehilfin alueelle. Burggasse-kadun varrelta löytyy useampikin hauska liike, kuten Burggasse 24 ja Uppers and Downers. Burggasse.

-Monen suosittelema, paikallista suunnittelua ja muita pikkumerkkejä myyvä Unikatessen-liike muutaman korttelin päässä Naschmarktilta oli harmikseni suljettu elokuussa, mutta sympaattinen alue on muutenkin kävelyn arvoinen! Margaretenstraße 45/11-12.

Cafe Prückel <3 <3 <3

Kulttuuria:

-Wienissä "pitää" tietysti harrastaa kaiken maailman korkeakyltyyriä, kuten museoita. Vaikkei olisi edes klasssisen musiikin ystävä, Wienin Filharmonikkojen kotipaikkaan, Musikverein-konserttisaliin kannattaa silti suunnata! Lipuista uuden vuoden konserttiin on turha haaveilla, mutta päiväkonserttiin pääsee parhaimmillaan vitosella. Kyllä sitä tuntee olevansa Itävallassa, kun joka konsertin päättää (kansallispukuihin pukeutunut) kuoro laulamassa Tonava kaunoista.

p.p1 {margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Arial}
span.s1 {font-kerning: none}

Share

Pages