Ladataan...
Hello Helsinki

Blogin puolella on ollut pitkään kovin hiljaista.

Olenko unohtanut blogini? Olenko lopettanut kirjoittamisen? Olenko kadonnut jonnekin?

Ehei, kamut!

Olin pohtinut jo pitkään Sunday Blondien tilaa. En tuntenut enää oloani kotoisaksi luomissani puitteissa, sillä ne tuntuivat liian laveilta. Sunday Blondie oli vähän kaikkea, kun taas itse kaipasin keskittymistä yhteen aiheeseen. Kuten usea kirjoituksenopettajani toteaisi: oli aika karsia rönsyt pois.

Mietin, mikä on itselleni tärkeää. Mitä rakastan eniten tässä maailmassa? Mistä haluan kirjoittaa? Mikä on minun juttuni?

Vastaus löytyi nopeasti. Olen Sunday Blondiessakin usein hehkuttanut kotikaupunkiani Helsinkiä, sen ravintoloita, kahviloita ja ystävien kanssa vietettyjä mahtavia iltoja. Rakastan Helsinkiä, satoi tai paistoi. Tämä kaupunki on täynnä pieniä ja suuria ihmeitä, kun ne vain on halukas ottamaan vastaan. Ja minä olen, sillä suorastaan janoan uusia kokemuksia. Tutustun Helsinkiin pala palalta, hitaasti nautiskellen.

Näistä ajatuksista syntyi Love Da Helsinki. Mikäli olet viihtynyt seurassani Sunday Blondien puolella, olisin superonnellinen, jos kurkkaisit uuden blogini puolelle.

Lähde kanssani tutkimaan Helsingin katuja!

Kisses,

Hanna

 

Share

Ladataan...
Hello Helsinki

Hauskoja asioita

- Aurinko ja sen luoma odotus keväästä

- Aamulla nähdyt sateenkaaren päät, joista toinen oli asettunut selvästi Helsingin päälle

- Päivän asuun mätsäävä proteiinipatukka (first things first...)

- Keitettyjen kananmunien kilinä kattilassa

- Odottamaton kirjalöytö Akateemisesta

- Erinomaisen tuottelias maanantai (Tämä, jos jokin, on harvinaista.)

 

Epämiellyttäviä asioita

- Liian nopeasti täyttyvä biojäteastia (Miksi ostan aina niin pieniä pusseja?)

- Opinnäytetyö. Opinnäytetyö. Opinnäytetyö. (Enää pari viikkoa palautukseen.)

- Tosiasia, etten ole kirjoittanut blogiani lähes kuukauteen. (Tätä en osaa tosin katua. You see, joululoma.)

 

xo Hanna

bloglovin // instagram // pinterest

 

Share

Ladataan...
Hello Helsinki

Olen todennut tänä syksynä itsetyytyväisesti kerran jos toisenkin, että olen aina ollut perusterve: minuun eivät yleensä iske pahimmat syysflunssat, sillä vastustuskykyni on vitamiinikuurien ansiosta ollut mainio.

Siksi onkin melko ironista, että heti kun kolmen kuukauden työharjoitteluni Trendillä päättyi, flunssa alkoi painaa päätäni. Tämä viikko onkin kulunut lähinnä sängynpohjalla maaten, opinnäytetyötä epämääräisesti kasaan riipien.

Vaikka oloni olikin yhä tukkoinen ja väsähtänyt, päätin tänään lähteä moikkaamaan ystävääni Eveä pitkästä aikaa, sillä emme olleet ehtineet nähdä toisiamme kuukausiin molempien töiden ja arjen kiireiden vuoksi.

Ja onneksi lähdin! Samalla pääsin moikkaamaan nimittäin "kummikoiraani", Watsonia. Olin nähnyt hauvan viimeksi Watsonin ollessa muutaman kuukauden ikäinen, joten omissa silmissäni muutos aikaisempaan oli valtava – kirjaimellisesti.

Watsonin paijaamisen lisäksi pääsin nauttimaan järkyttävän överiä (ja järkyttävän hyvää) cookie dough brownieta, jossa oli varmasti kilo sokeria ja rasvaa. Voin kertoa, että treenimotivaationi tulee olemaan ensi viikolla kohdillaan, kun pääsen tämän lepoviikon jälkeen takaisin salille!

But it was definitely worth it. Koiran, teen ja kakun yhdistelmä tuntuivat toimivan oivallisena täsmäreseptinä väsähtäneeseen olooni.

Oli myös ihanaa vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa, ihan rauhassa kahden kesken. Samalla huomasin seikan, jonka opin jo vuosia sitten: useatkaan erossa vietetyt päivät, viikot ja kuukaudet eivät rasita todellista ystävyyttä.

xo Hanna

// As soon as I finished my three months internship at Trendi, the flu hit me. So this week I've been just taking it easy and trying to do even something on my thesis. Today I decided to see my friend on the evening despite the flu, and was very happy to meet both Watson and Eve. <3

bloglovin // instagram // pinterest

 

Share

Pages