Ladataan...

Tällä viikolla repäisin. Latasin eräänlaisen kartan netistä, jossa näytetään kaikenlaisia Helsingin korumyymälöitä, kultaseppien työhuoneita yms. [http://www.designdistrict.fi/matkailijoille ] ja eräänä päivänä kiersin kaikki kartan paikat läpi. Ammatillisesti Helsingin korumaailman näkeminen kiinnosti kovasti. Minun on kuitenkin pakko myöntää, että petyin hieman.

Kokonaiskuva oli nimittäin mielestäni melko tylsä. Tuntui, kuin melkein jokaisessa paikassa olisi pelattu ns. varman päälle. En löytänyt oikeastaan mitään, joka olisi ihan kunnolla erottunut. Yksinkertaisia muotoja, yksinkertaista muotokieltä, yksinkertaisuutta kaikkialla. Ymmärrän kyllä, että jos skandinaavinen yksinkertaisuus myy, niin tottahan sitä kannattaa tehdä. Ja että kauneushan on katsojan silmässä, mutta silti. Esimerkiksi Design Forumissa oli myynnissä kaulakoru, jossa oli kierrätysnahasta täysin yksinkertaisesti leikattu tähti. Siis täysin tavallinen musta tähti, joka oli pujotettu täysin tavalliseen mustaan puuvillanauhaan. Hintaa tällä luomuksella oli lähemmäs sata euroa. En nyt tiedä olenko ainoa, jonka ymmärryskyky joutuu tässä suuren haasteen äärelle.

Eräs kultaseppä kuitenkin kiinnitti erityisesti huomioni, ja käytänkin tässä nyt valtaani mainostaa häntä. Kyseessä oli Harri Syrjänen [http://www.harrisyrjanen.fi/korut.htm] Hänen korunsa olivat kovin mielenkiintoisia. Ne olivat laadukkaasti valmistettuja, niissä oli erikoista muotokieltä sekä erilaisia aiheita. Siis muutakin, kuin kukkia, perhosia ja sydämiä. Ja niitä tähtiä. Suosittelen vierailemaan hänen työhuoneellaan.

Tässä postauksessa lupasin näyttää helmiäisnappisormuksia ja muuta mukavaa jota olen tehnyt, ja tässäpä niitä:

Keltaisessa sormuksessa kivi on muuten lemonkvartsi. Pidän siitä, kuinka se muistuttaa vähän jotain planeettaa. Ehkä Saturnusta renkaineen?

 

Viime postauksessa kitisin myös siitä, kuinka päädyn aina käyttämään merellisiä värejä, kuten vihreää ja sinistä. No, nyt päätinkin sitten ylittää itseni, ja käyttää ihan kaikkia värejä:

 

Yritin saada tähän sellaista sateenkaari ja "taivaan portit" vaikutelmaa, en tiedä kuinka hyvin siinä onnistuin. Olen kuitenkin itse ihan tyytyväinen, mikä on aika ihmeellistä, sillä yleensä olen tosi itsekriittinen. Minkähän takia sitä tuomitsee itsensä aina paljon ankarammin kuin muut ihmiset?

-Essi

 

P.S. Jos tykkäät perhosista, kukista, sydämistä ja tähdistä, se on ihan ok. Tykätkää rohkeasti siitä, mistä oikeasti tykkäätte! Asiakashan on aina oikeassa.

Share

Ladataan...

Tällä viikolla olen ollut töissä Päiväunen Paikassa Helsinki Tall Ships' Races 2013:ssa. Päiväunen paikka on tiivistettynä kontti, johon on rakennettu rauhallinen päiväunitila. Tilasta löytyy neljä sänkyä sekä riippumatto. Tilaan on myös suunniteltu varta vasten rauhoittava äänimaailma, joka auttaa rentoutumaan. Nukkuja sai myös valita tyynyn, jota käyttää kolmesta Familonin tyynymallista. Tilassa oli myös Nanson peitteet sekä muut tekstiilit. Päiväunien pituus oli noin 20 minuuttia, jonka jälkeen tulimme herättelemään nukkujat hellästi, virkistyneinä päivän uusiin aktiviteetteihin. Tämä kaikki oli asiakkaille täysin ilmaista, sillä tilaisuudessa esittelimme konseptia. Tulevaisuudessa samanlaisen tilan voisi rakentaa vaikka Helsingin keskustaan, tai tarjota konseptia yrityksille.

Konttimme saavutti suuren suosion ja kiinnosti ihmisiä, tämänlaiselle paikalle on selkeästi tilausta. Pujahdin itsekin tauolla pienille päiväunille, ja kylläpä kelpasi pötkötellä. En ollut myöskään koskaan ennen makoillut riippumatossa, ja se oli tosi mukavaa. Lisää Päiväunen Paikasta voi lukea täältä: https://www.facebook.com/PaivaunenPaikka

Näytän vielä myös muutaman helmikorun, joita olen viime aikoina tehtaillut:

Helmikorusarja, johon kuuluu kaulakoru, nilkkakoru sekä korvakorut. Ajattelin ensin, että teen sellaisen perinteisen klassisen kauniin sarjan pelkistä valkoisista helmistä, mutta eihän se olisi ollut yhtään Essimäistä. Toinkin niihin vähän tällaista "raffimpaa" vaikutelmaa piikkihelmillä sekä ketjuilla. Vihreänturkoosi ja valkoinen myös käyvät yhteen tosi hyvin. Ne antavat sellaisen merimäisen vaikutelman.

Tein myös tällaisen kännykkäkorun. Sinisävyistä taas. Ensi kerralla kyllä heittäydyn niin hurjaksi, että kokeilen vaikkapa punaista ja oranssia. Keltaistakin hieman vierastan, mutta haluan olla monipuolinen. Kaikki värit ovat loppujen lopuksi kauniita, omilla tavoillaan.

Ja hei, lupasin viime postauksessa näyttäväni nahkakorukokeilujani, joten tässäpä vielä niitä:

Epäsymmetriset kauluskorut. Tein ensin kaavat pohjamuodoille, jotka leikkelin käsin kierrätetystä nahasta. Sen jälkeen tein reiät hopeoiduille lenkeille ja kiinnitin ketjut ja lukot. Tummansiniseen ompelin myös käsin aitoja makeanveden helmiä. Valkoisen varalle olen miettinyt eri vaihtoehtoja. Sitä olisi kiva kokeilla maalata, mutta en ole maalannut nahkaa koskaan. Netistä ohjeita etsiessäni löysin vain jotain Harley Davidsonien satulanmaalausniksejä, jotka nyt ei ole ehkä ihan sitä mitä tähän haen. Toisaalta koulussamme Kuopiossa on siisti laserkone, jolla pystyy leikkaamaan sekä kuvioimaan nahkaa. Ehkä teen pikku kokeilun syksyllä, kun taas koulun penkille palailen.

Ensi postauksessa luvassa taas lisää helmikoruja, muun muassa helmiäisnappisormuksia!

-Essi

 

P.S. Hei, jos sinua kiinnostaa tilata jotain esittelemiäni korumalleja tai sulla on muuten vaan jotain huasteltavaa, niin laita ihmeessä viestiä osoitteeseen essismi@gmail.com! Kerron mielelläni lisää.

 

Share

Ladataan...

Tällä viikolla olen puuhaillut tasselikorujen parissa. Yritin tehtailla mahdollisimman monia erilaisia malleja, joten yhdistelin joihinkin aitoja makeanveden helmiä ja joihinkin tällaisia etnisiä keramiikkahelmiä.

Ja vielä makeanvedenhelmi-versioita:

Tämä on kyllä henkilökohtainen suosikkini. Kaikki värit käy yhteen niin hyvin! Tykkään myös paljon kaikista tällaisista merellisistä sävyistä. Meret on niin ihmeellisiä ja salaperäisiä. Tiedä mitä niistäkin vielä löytyy. Motivaationi aikaiseen nukkumaanmenoon?

Onko lipuntarkastajien määrä muuten lisinyt Helsingissä? Viime viikolla liput tarkastettiin lähes jokaisessa junassa, jolla kuljin. Tai ehkä itse näytän vaan niin epäillyttävältä, että lipuntarkastajat hyppäävät kyytin heti minut huomattuansa. Onneksi olen kuitenkin kunnon kansalainen, joka maksaa matkansa.

Ensi postauksessa luvassa lisää helmikoruja, sekä korukokeilujani nahasta!

-Essi

 

Share

Pages