Ladataan...

Terpsan ja ihanan aurinkoiset terveiset Köpiksestä!!

Koska miun Instagram direct suorastaan räjähti eilisten Insta-story kuvapostausten jälkeen, annan nyt teijän kysymyksiin vastauksia ja vinkki-vitosia.

Kyse on siis kenkien huoltamisesta ja puhdistuksesta. Postasin kuvia A:n festareilla käyttämistä tennareista, jotka näytti lähinnä roskalavalta noukitulta ydinjätteeltä ennen pesua. Pesun jälkeen tennarit kuitenkii säihky kun uudet ja monet (en oo varmaan koskaan saanu noin montaa IG direct viestiä) kyseli, että millä mie meijän kengät aina puhdistan ja miten saan ne näyttämään ihan uusilta.

Ihan tässä alkuun haluun kertoa, että tää blogiteksti on kokonaan miun omaa käsialaa. En käytä tähän mitään lähteitä, vaikka internetin ihmeellinen maailma on varmasti pullollaan erilaisia kenkien puhistusvinkkejä. Kaikki tässä tekstissä kerrotut asiat ja vinkit on miun omia mielipiteitä ja perustuu miun omiin kokemuksiin ja itse opittuihin/opeteltuihin tapoihin ja tottumuksiin. Jos siis käytät näistä miun vinkeistä joitain, ni kerro ihmeessä miten onnistu, mut muista ottaa ensin selvää omien kenkiesi puhistuksesta ennen kun alat pesemään niitä.

Me ei siis A:n kanssa kumpikaan olla mitään ihan kreisejä kenkäfriikkejä, mut omistetaan molemmat useempi pari sellasia kenkiä, joita käytetään tosi aktiivisesti. Osa on käytössä päivittäin, osa seisoo kenkähyllyssä viikkoja käyttämättöminä. Osa kulkee mukana vaan treenatessa ja osa pääsee jalkaan vaan juhlapyhinä ;) Miulle puhtaat kengät on kuitenkii tosi tärkee juttu, koska pienikin likatahra saa kengät näyttämään likasilta ja epäsiisteiltä. Puhtaat kengät on tosi helppo tapa saaha koko ulkonäkökokonaisuus näyttämään siistiltä ja asialliselta. Satun vaan olemaa jotenkii tosi tarkka siitä, että kenkien pitää olla puhtaat. Eipä siinä kai sen kummempaa.

Meillä siis kaikkein käytetyimmät kengät puhistetaan melkeimpä kerran viikossa tai joka toinen viikko. Riippuen toki siitä, miten kengät ottaa likaa itteensä ja millasella säällä, miten paljon ja missä paikoissa kenkiä on käytetty. Yritän kuitenkii välttää rajumpaa perusteellista pesua viimeseen saakka ja puhdistelen mielummin kengistä liat kevyesti pyyhkimällä heti käytön jälkeen.

Miks pesen kenkiä niin usein?

Oon sitä mieltä, että kenkien käyttöikä pitenee, mitä puhtaampina niitä pidetään. Tarkottaa toki sitä, ettei pesuun käytetä joka kerralla vettä litratolkulla ja puhistusainetta koko purkillista, vaan kevyesti pyyhkien useemmin. Kengät myös ottaa likaa itteensä tosi helposti (ihan luonnollista kun kengät koskettaa maata jokaisella askeleella...), joten tykkään pitää kengät siistinä koko ajan. Puhistan kengät mielummin sillon, kun niissä on pieniä helposti irtoavia tahroja, kun sillon kun ne on aivan yltäpäältä mudassa, katupölyssä ja muussa liejusssa, jollon pesemiseen saa varata aikaa huomattavasti enemmän ja likaa joutuu kikkailemaan hankaamalla pois.

Näillä ydinjätetennareilla on tallattu Roskilden festarialueella hiekkamyrskyissä ja loputtomassa roskaviidakossa...

Pesuvaiheessa vielä jännitti näinköhän näitä kenkiä enää käytetään...

...mut oikein hyvät tuli!!

Miks en laita kenkiä pesukoneeseen?
  • Useimmat kengät voi helposti heittää pesukoneeseen matalalle lämpötilalle (Esim. käsinpesuohjelma, 30 tai 40 astetta). Vielä kun heittää kengät vaikka tyynynliinan, pesupussin tai pyyhkeen sisässä koneeseen, niin se suojaa pahimmilta pyörityksiltä ja naarmuuntumiselta. Pesuaineen tulee olla mahollisimman neutraali, jotta kenkien väri säilyy. Linkousta ei missään nimessä kannata käyttää, ellei halua kenkiin epämääräsiä epämuodostumia tai venymiä.
  • Kenkien peseminen käsineen säästää kengän kestävyyttä (jokainen pesukone kerta kuluttaa, heikentää ja hajottaa kenkien liimoja ja saumoja) ja pystyt kohdistamaan pesun vaan likasimpiin kohtiin.
  • Useimpien kenkien takuut ei säily, jos kenkiä on pesty pesukoneessa, eikä valmistajat useesti takaa konepesun kestävyyttä kengille.
  • Koneessa pestäessä pitää myös olla tarkkaan tietonen siitä, mitä materiaaleja kengissä on, jotta tietää kestääkö kyseiset materiaalit vettä, pesuaineita tai koneen pyöritystä. Muista tarkistaa myös pohjallisen materiaali ja irrottaa nauhat ennen konepesua!!
millä ja miten puhdistan kengät käsin?
  • Ensin irrotan nauhat ja pesen ne erikseen (tätä ei meillä tehä, ellei kengät oo tosi likaset)
  • Pyyhin kengät ensin kostealla (ei läpimäräksi, vaan pyyhin enimmät liat pois)
  • Levitän kenkien puhdistukseen tarkotettua vaahtoa kengille
  • Harjaan kenkien puhdistukseen tarkotetulla harjalla kengät, myös pohjat
  • Pyyhin lopuksi kuivalla, puhtaalla liinalla kengät kauttaaltaan
  • Tarvittaessa kuivaan ja tuuleta kengät raikkaassa ulkoilmassa

Jos kengissä on valkonen pohja, mistä lika ei lähde harjaamalla, suosittelen kokeilemaan hammastahnaa. Kyllä, luit oikein. Hammastahnalla saa aika näppärästi tummat jäljet kenkien valkosista pohjista pois. 

Miulla on tällänen vaahto ja pehmeä kenkien puhistukseen tarkotettu harja käytössä kenkien puhistukseen

Miun käsityksen mukaan näitä kenkienpesuaineita ja -välineitä löytyy Suomesta ihan perus kenkäkaupoista ja joistain isommista marketeista.

Jos et omista kenkien pesuun tarkotettua ainetta, voisin kuvitella että hajustamaton ja väriaineeton mieto saippua ajaa saman asian ihan näppärästi. Ite oon myös käyttäny pehmeetä hammasharjaa pienimpien tahrojen puhistukseen :)

HUOM:

Kenkiä ei saa missään nimessä liotella ja lillutella vedessä pitkään, koska liimaukset ei kestä pitkään vetisiä oltavia. Tästä syystä mie en ikinä lotraa vettä muuten kun sen pakollisen vähän verran, jotta saan isoimmat ja enimmät liat puhistettua ennen varsinaista harjausta.

Kenkiä ei kannata missään nimessä kuivattaa saunassa tai muussa kuumassa paikassa. Kuumuus kutistaa useimpien kenkien materiaaleja. Raikkaassa ilmassa kuivattaminen tuulettaa kengät paremmin myös sisältä ja poistaa mahollista tunkkasta hajua aika mukavasti. Kenikien kannattaa antaa kuivua kaikessa rauhassa.

Kenkiin voi materiaaleista riippuen vielä laittaa lopuks erilaisia pintakäsittely- ja suoja-aineita. Meijän kaikki kengät on kuitenkii sellasia materiaaleja, ettei kyseisiä aineita oo vielä tarvittu, joten tähän kohtaan en pysty vinkkejä antamaa. Jossain vaiheessa käytin joihikkii nahkakenkiin ihan kenkäkaupasta ostettua sprayta, joka ajo asiansa ihan hienosti. Useesti suoja-aineet suojaa aika hyvin esimerkiks nahkakenkiä naarmuuntumasta ja likaantumasta.

Tässäpä miun vinkit olkaapas vaan hyvät ja ei muuta ku kengien pesuun!!

//Henna

Ladataan...

Ladataan...

Hey all you beutiful people!!

I decided (finally) to write in English. You've been asking for this many times and a few of my lovely work mates keep saying that it would be nice to understand what I write, so here it is, my very first English blog post.

First of all I want to say sorry about my "not that good English". I'll do my best and hope you understand even something ;)

Thursday

On Thursday evening we packed our luggages and took the metro to Copenhagen airport. Flight from Copenhagen to Helsinki was a bit late and I got crazy hungry-tired-grumpy-thing on the airport...I'm sorry A, you handle my madness everytime so perfectly... <3 He just knows how to deal with me when I get my mad-princess-times and makes me feel a lot better every time. I love you!

Anyway:

We landed in Finland almost one hour late (flight takes normally about 1,5 hours) and my lovely sister with her boyfriend were there waiting for us. Way home from airport took about 3 hours with car. We stopped once to eat a bit so we were home around 4 am Finnish time...I cuddled with dogs few minutes (Oh my...how I missed them) and we were so tired that we just went straight to sleep. I'm happy we travelled on Thursday so we had all Friday to do other things!

Friday

On Friday morning my mom had organized the most perfect brunch. We had it together with my family and my parent's friends. They have 2 small lovely kids who I've been taking care of sometimes and I just love those two little monkies! Youngest of the kids is a girl, who likes me a lot and got super mad at A because she thinks he stole me to CPH from her. Haha!

After brunch we packed bikinis, winter jackets (Finnish summer...) and towels with us and drove to our summer cottage about 10km from my parents house. There was my mom's parents (my lovely mummo and pappa), mom's sister with her family and mom's brother with his daughters. That is the same group we usually spend all midsummers and Christmas eves together too, easy 17 people around one big table. I love my big family. We all are pretty different, but that's why I love them all! I really like that I have many cousins and I'm happy that it's so easy to be with all of them.

I really love Finnish nature!! I enjoyed my time so much that I forgot to take pictures...Here is few I remembered to take.

If you wonder why we had piece of three inside the sauna, here's the reason:

In Finland we have a tradition that we gather a bunch of birch branches from the forrest and make "vasta" (that thing on a photo) of them. We bring it inside the sauna and whip each others with it. Sounds brutal but feels so good! And the smell that comes from vasta is magical.

Later on Friday evening we drove back home, had sauna again, ate again and drank a bit more beer and played some board games together.

Saturday

On Saturday morning we ate nice, slow breakfast at home. Finnish style it includes bread, yoghurt, coffee, juice and fruits (mom bought some fresh Finnish strawberries).

On the afternoon we went to meet our friends and have huge icecreams in the nearest village, Taipalsaari. The scoops were super huge!!

Noora (in the picture) is one of my best friends. I met A at her wedding! She's writing a blog too and you can find it here.

On Saturday evening we went to one of my best friends home to drink a bit wine and chill with friends. We had so much fun but not enough time...

Sunday

Before driving to Helsinki, I wanted to stop at Lappeenranta harbour. There are small wooden "restaurant kiosks" where people can buy "vety" and "atomi" which are super good meat pies. Vety is a meat pie with egg and ham, butter, onion, garlic mayo, ketchup, mustard...and atomi  is the same thing but with egg OR ham. I really love eating them, they are a part of Finnish summer for me! And with milk of course! ;)

I actually really didn't want to come back Denmark yet. SURPRISE?! I told my family already on Saturday that I could stay for a couple more days. I was afraid of getting home sick...The worst thing was when mom started crying in Helsinki airport...Of course I started crying too. And at the gate once again. And on the plane. Again.

Flight home wasn't that easy or nice for me. When we were departing, pilot told us that there was some problem on the plane so flight might be a bit noisy...Of course my seat was next to wing so I think I had one of the most noisy seats in the whole plane. On top of that it was super hot in the plane and felt I couldn't breath that good so I started sweating and panicking and felt throwing up. The whole flight felt super long for me and was the hardest flight ever. But I made it. Again A was holding my hand and making me feel better and more safe.

For some reason we got 4 luggages for free from Norwegian, so I packed more clothes from my parents place with me and moved more stuff to Copenhagen. I couldn't take evberything when I moved here two months ago so I'm going to bring a little more back every time I visit Finland...

 

Mom gave us these lovely Iittala candle cups! I just love that Kastehelmi -design...

...and these Varvunraita oven mitts from Marimekko. These have been on my wish list and I finally got them from mom!

 

Right now I'm feeling super tired but happy. I am a bit home sick, but I know it goes away in few days. That's what it is, I think I'll never get used to this feeling.

Love you guys, have a good week!

//Henna

Thank you A for being the best boyfriend while the whole weekend in Finland. Thank you also for reading this before publishing! I love you.

Ladataan...

Ladataan...
Itkettää

Itkettää ihan sillee, että päähä koskee ja silmiin kans. Ei auttanu ees päikkärit.

Tänään taas eräs asiakas mesos miulle, miten väärin se on kun ei saa omassa maassaan asiakaspalvelua omalla kielellä. Purskahdin siinä kyseisen täti-ihmisen silmien edessä itkemään samalla, ku yritin pusertaa hammasta purren hänen ostosten loppusummaa tanskaks ulos suustani. Sain jopa toivotettua tanskaks hyvät päivän jatkot, johon kyseinen tätsy ivallisesti niskoja nakellen tokas, että "osaathan sinä puhua tanskaa". Itkun seasta sopersin vaan, että kyllä joo tässä koko ajan yritän opetella. Silti, ei minkäänlaista myötätuntoa. Pelkkä kylmä katse ja suunta kohti ulko-ovea. Luojalle kiitos: kyseinen ihmishirviö oli miun työpäivän viimenen asiakas. Tai no miten sen nyt sit ottaa...olishan tän työpäivän voinu vähä kivemminkii lopettaa...Ja millä perusteella kutsun toista ihmistä ihmishirviöks? Noh, kokeilkaahan ite ottaa rasistisia ja loukkaavia kommentteja ja letkautuksia pari kappaletta putkeen muutaman päivän sisällä vastaan ja hymyilkää ja rakastakaa kyseisiä ihmisiä vielä sen jälkeen. Ei oo helppo toteutus. Ymmärrän kuitenkii pointin. Onhan se kummallista, kun oot tottunu siihen, että kaikki on omalla kielellä ja helppoa ja tavallista, mut miks se raivo ja hämmennys pitää purkaa nii ikävällä ja ilkeellä tavalla ulos..?

Kaikista eniten perseestä on se, että otan noista niin kovin itteeni ja vien sen kiukun ja pettymyksen mukanani kotiin. Iha tyhmää. Ja säälittävää...mut niin totta. Ottaa tosi kovin päähän noi kommentit. Tai ei oikeestaan ne kommentit lainkaan, vaan se ihmisten tapa letkautella inhottavia asioita toisilleen. Miks pitää olla ilkee? Miks pitää pitää niistä omista periaatteista nii pirun kovin kiinni? Eiks olis paljon kivempaa koittaa hyväksyy kaikki sellasina kun on ja kannustaa oppimaan? Eiks se oo tosi raskasta ja energiaa kuluttavaa vihata ja olla ilkee? Miusta on ihan parasta kun saan tsemppejä ja kehuja asiakkailta ja työkavereilta miun kielitaidosta. Se kannustaa oppimaan lisää! On ihan mahtavaa ku asiakas hiffaa, etten puhu paljoa tanskaa, mut silti ne heittää tsemppikommentteja ja auttaa jos joku sana on hukassa.

Tässä oon nyt pari tuntia kohta miettiny, että kuka on oikeutettu sanelemaan sen, minne kukakin kuuluu ja missä saa olla minkäkinlaisia ihmisiä...Millon kukakii on tarpeeks valmis kielitaidollisesti, tai muuten vaan, muuttamaan toiseen maahan ilman, että kukaan arvostelee, tyrmää tai syrjii? Haluisin myös tietää, että millä perusteella kukaan pitää itseään muita parempana. Eiks me kaikki ihmiset kuitenkii olla täällä maan päällä ihan samoista syistä? Ja kaikki tismalleen saman arvosia? Vai ollaanko? Onks se ihan ok, että joku voi vaan kävellä siun eteen, haukkua siut ja häipyä? Mietin myös sitä, että jos ei kerran oo ok asua toisessa maassa kun vaan siinä omassa synnyinmaassa, ni pitäsikös meijän kaikkien siis vaan istua kotona omien maan rajojen sisäpuolella, erakoitua ja oottaa kuolemaa? Vai mitä saakelia? Miusta olis ainakii aika siistiä, jos ihmiset olis rohkeita, kokeilis uusia juttuja ja heittäytyis mukavuusalueen ulkopuolelle sekä haastais omia rajojaan.

Mie ite nään kaikki ihmiset ihan saman arvosina. Tai ainakin oon opetellu näkemään ja koittanu laajentaa miun ymmärrystä. Olipa se sitte iso miljoonabisneksen pomo, köyhä katukerjäläinen, tavallinen työntekijä, miljonääri, leski, kotoisin Afrikasta, Pakistanista, uskoo Jumalaan tai Allahiin tai yksisarvisiin, syö kasviksia, on työtön, olipa äo huipussaan tai sitte tyhmä kun saapas, homo, transvestiitti, feministi, Trump.........lista jatkuu loputtomiin. Me kaikki ollaan ihan tismalleen saman arvosia ihmisiä. Piste. Sellanen valtava valaan konen piste. Tästä asiasta en pysty neuvottelemaan. Sitä en pysty myöntämään, että kaikki olis ajatusmaailmaltaan tai tarkotusperiltään hyviä tai että kaikki tekis elämässään reiluja ja ymmärrettäviä ratkasuita. Nou nou. Mut kaikki me ollaan ihmisiä ja meitä kaikkia tulis kohdella samalla tavalla. Jokainen tekee joskus tyhmiä valintoja ja on olemassa sotia ja ilkeitä ihmisiä ja muutakin hölmöö, mut eiks silti voitas koittaa käyttäytyy?

Nää kyseiset pahaa energiaa sylkevät ihmiset on miun silmissä joko tosi heikkoja, epävarmoja tai huonovointisia. Oli syy omaan huonoon oloon mikä tahansa, ei miun mielestä KUKAAN oo KOSKAAN oikeutettu sanomaan pahoja asioita toiselle ihmiselle, joka tahtoo ainoastaan auttaa ja selviytyä omassa työssään. Varsinkaan, kun miun tavotteena ei oo ainoastaan selvitä ja suoriutua, vaan haluun olla HYVÄ ASIAKASPALVELIJA ja luoda sellasia kokemuksia asiakkaille, joita ne ei unohda ihan heti ulos käveltyään. Haluun, että asiakas kokee itsensä arvokkaaks. Oon töissä itseäni ja asiakkaita (ja tilipäivää) varten. Haluan kehittyä ja olla parempi. En haluu olla hyvä asiakaspalvelija pelkästään sen takia, että oon osa Nike-perhettä vaan eniten siks, että miun mielestä jokainen ihminen ansaitsee hyvää palvelua. Jokainen ansaitsee hetken, jollon voi tuntee olevansa tosi tärkeä ja kaikinpuolin huomioitu.

pitäskö vaan luovuttaa?

Turhauttaa tosi kovin, ku joku laukoo asiattomia kommentteja ilkeeseen sävyyn. Jotenkii se vaan vie tosi paljon sitä oppimisen innostusta mukanaan ja tulee sellane "pitäskö vaan luovuttaa" -fiilis. Jos vaan heittäisin naikkilenkkarit naulaan, pakkaisin reppuni kainaloon ja heilauttaisin heipat Tanskan maalle. Voisin lopettaa stressaamisen siitä, opinko tanskaa tarpeeks nopeesti tarpeeks hyvin vai en ollenkaan ikinä. Voisin vaan kellutella helpolla suomella Suomessa ja olla kehittämättä itteäni enää missään ollenkaan. Jep. Tällästä ihan oikeesti oon miettiny. Mut onneks vaan hetken! En oo luovuttajatyyppiä. Enkä muuta omia tavotteitani sen mukaan, mitä joku vieras ihminen toivoo miun tekevän. Miulla on omat tavotteet. Ne on tuolla eesäpäin ja vähän korkeella joskus, mut niitä kohti mennään. Tiiän, että vielä joku päivä kalkatan sujuvaa tanskaa sillee, että voin vilauttaa heittereille paljaita pakaroitani ja sanoo, että siitäs saatte!

Ammatinvalintakysymys?

Asikaspalvelu on ammattina tosi mielipuolinen. Samaan aikaan kun asiakkaat purkaa turhautuneisuuttaan, huonoa oloaan tai paskaa päiväänsä asiakaspalvelijaan, joku toinen asiakas viettää päivänsä parhaita hetkiä asiakaspalvelijan kanssa. Asiakaspalvelu on ammattina samaan aikaan maailman julmin, kylmin ja armottomin, mut samaan aikaan antoisin ja tosi hauskaa hommaa. En tiiä kuinka moni miun blogin lukijoista tekee töitä asiakaspalveluammatissa, mut meistä jokainen on väistämättä melkein joka päivä jonkun toisen ihmisen asiakas. Ruokakaupassa, elektroniikkaostoksilla, vaatekaupoissa, lounasravintoloissa, kahviloissa, asuntokaupoilla, sähkösopimusta tehdessä, putkaan joutuessaan (haha, mistä hitosta tää tuli..?!) ja kuka missä millonkin. Ootko sie aina se kiva asiakas, joka mielellään heittää vähän läpyskää asiakaspalvelijan kanssa ja höpöttelee mukavia, vai ootko se, joka työpäivän jälkeen nälkäsenä, väsyneenä ja lasten nälkäkiuksta turhautuneena haistattaa vitut S-marketin kassan kesähessulle olettaen, että kyllähän se sen kestää? Toivottavasti et oo toi jälkimmäinen. Ne asiakkaat on ihan perseestä. Kyllä, perseestä. Meillä ihan jokaisella on huonot päivät ja hetket, mut niitä surkeita fiiliksiä ei saa purkaa vääriin ihmisiin.

Kadunko muuttoa?

En kadu tippaakaan. Oon ylpeä muutostani. Oon hemmetin ylpee, että uskalsin muuttaa ja että oon ottanu kaiken palautteen vastaan jota oon saanu. Osa on tosi opettavaisia ja antoisia, osa vähemmän ystävällisiä ja naamalle oksennettuja haukkuja. Nekin on silti kaikki ihan opettavaisia. Oon myös tosi ylpee siitä, miten nopeesti oon imeny tanskan kieltä sisääni ja oppinu tosi paljon tosi lyhyessä ajassa. (Kirjotin tästä aiheesta muutama päivä sitten. Jos kiinnostaa lueskella kirjotus, klikkaa tästä!). Oon kiitollinen ihmisille miun ympärillä, jotka jaksaa kannustaa ja auttaa. Hyvä tästä vielä tulee, kunhan opin vielä nielemään nää itkut ja heiluttamaan välinpitämättömästi kättä takas noille ilkeille ihmispaholaisille...

Sellasilla vähän ahistuneilla ja itkun sekasilla ajatuksilla lopetan nyt tän kirjottamisen ja painelen pakkaamaan matkalaukkua, koska huomenna kutsuu SUOMI!!! On miulla siis syytä iloon ja hymyynki, koska huomenna pääsen käymään Suomi-kotona! Ihmisten ilkeys vaan jotenkii jyrähtää aina nii syvälle tonne johonkii sydämen pohjalle, ni oli pakko purkaa tätä tällei kirjottamalla. 

Parempaa loppuviikkoa!

//Henna

 

Ladataan...

Pages