Kesäyhteenveto

Heppatic

Kesä alkaa olla takanapäin eikä kukaan oo vieläkään kirjoittanut mun kurssiraportteja muuta kuin Tinnun sähköpostiin. Ehkä ne voi jäädä sinne koska mä en enää oikein jaksa referoida omia tekstejäni aiheesta. Estekurssilla mentiin B-merkin rataa pikkuruisine esteineen ja se oli kyllä hyödyllinen kurssi, aina sellainen astetta intensiivisempi opetustahti tuo tuloksia ja jättää vähän syvempiä muistijälkiä. Fabriiiziohan on vanha estepouni, jolla tarvis vaan osata ratsastaa niin sehän tekisi vaikka mitä. Varsinkin se laukan säätelyvara on niin suuri että sitä pitäisi oppia hyödyntämään oikein kunnolla.

Koulukurssilla tämä samainen estehevonen tosiaan vähän niskoitteli (pun intended) kankikuolaimen kanssa, sen oli aika vaikea rentoutua suu täynnä. Kolmantena päivänä se jo alkoi tuumata että ehkä tästä jäädään henkiin ja aion nyt jatkossa mahdollisuuksien mukaan ratsastaa sillä aina välillä kangillakin ettei se pääse aivan unohtamaan tuota suurta oivallusta. Taitotasoahan sillä riittäisi pitemmällekin, mutta kun jo helpossa aassa olisi hyvä pystyä menemään kangilla ja joillakin henkilöillä olisi tavoitteita noita vaativamman tason luokkia kohtaan niin olisi ehkä opeteltava sitten kulkemaan selän kautta myös vauvakangilla. Se on edelleen ihan unelmatyyppi, oon tosi onnekas kun saan sen kanssa opiskella tätä jaloa lajia.

Muuta ratsastusrintamalla: teloin lantioni väärän estehevosen selässä aika huonoon kuntoon. Silakkamallin hämähäkkihevonen ei oikein sopinut mun xx-wide-heppoihin tottuneelle kropalle ja oon tässä nyt puolitoista viikkoa ihmetellyt että ihan kuin olisi mennyt joku 15 kk kuntoutusta kankkulan kaivoon. Tämä oli juuri se syy miksi päätin vuosi sitten rajoittaa hevosvalikoimaa tuntipuolella: kun en ole täysin kunnossa, on pakko saada ratsastaa sellaisilla hevosilla, joiden liikkeessä voi luottaa osaavansa istua oikein päin. Muussa tapauksessahan monipuolisesti erilaisilla hevosilla ratsastaminen olisi rikkaus ja yksi tärkeimmistä syistä yleensäkään käydä ratsastuskoulussa, kun on noita kaveriheppojakin tarjolla. Koitan nyt saada luuni oikeaan järjestykseen ennen torstaita ja viestitän opettajille että kokeilujen aika olisi nyt toistaiseksi ohi. En kestä taas yhtä talvea jona joka toinen tai useampi harrastuskerta pitää jättää väliin kipujen takia. Koko viime kauden olin ihan toimintakunnossa ja vaikka kipeydyin välillä, rasituskipu meni levolla ohi. Nyt on kirjaimellisesti jotain vinossa ja mua hieman tuskastuttaa jos näin lievästi ilmaistaan.

Tuttua ja turvallista friisiläisharrastusta olisi luvassa syksystä alkaen kunnon mukaan entistä säännöllisemmin. Sovittiin että alan vuokrata pientä vauvvaheppaamme Jadaa tallitöitä vastaan ja jos olisin vähemmän kipeä, olisin tosi innoissani tästä aiheesta. Mutta eikö se tästä iloksi vielä muutu, ennenkin on löydetty oikeita nappuloita painettavaksi tästä kropasta niin varmaan uudelleenkin päästään vielä parempaan kuntoon.

Mulla on uudet lenkkaritkin ja kaikki  niin ei nyt kerkiäisi olla mitenkään kamalan kipeä!

Share

Kommentit

What else is there?

Voih friisiläiset on vaan niin helkkarin komeita! Niin ikävä ratsastamaan tuollaista:)

hanska
Heppatic

Niinhan ne on ja tää meidän muhku erityisesti :) ei oo ihan taskukokoinen ja rotuihmisetkin ihmettelee tota kokoa, jää orit kauas taakse. Se on valehtelematta kaks kertaa leveämpi kuin esim se väärä hevonen jonka selässä teloin lantioni taas. Ja ihan ku nojatuolissa istuis ilman satulaa ♥

Kommentoi