über

Heppatic

mä taas tasapainottelen täällä tämän selkäkipuisuuden kanssa. tuntuu nimittäin siltä, että tää talventulo ja pakkanen ja ehkä pimeyskin vaikuttaa aika kurjuuttavasti mun oloon. on tosi hankala keksiä, miten harrastaisi ja mitä, kun vähän kaikesta tulee kipeäksi mutta paikoillaankaan ei saisi olla.

mulla on nahka ihan ruvella kriittisistä teippauspaikoista, koska ollaan todettu eri hoitoihmisten kanssa että paras yhdistelmä tässä on kinesioteippaus about aina ja urheiluteippaus ratsastaessa ja rankemmassa treenissä. si-vyö kun ei kaikissa asennoissa, esim. hevosen selässä auta yhtään. teippi kinnaa ja poiskin ne pitää joskus ottaa, kai se iho parkkiintuu siitä pikkuhiljaa ja lakkaa sattumasta niin paljon.

ja sitten on muuten tullut huomattua, että aika helposti lipsahtaa ylirasituksen puolelle. on ihan ok harrastaa joka päivä jotain, mutta määrän suhteen onkin oltava vähän tarkempana. esimerkiksi ratsastamasta suoraan salille - nounou. eihän tämä nyt varsinainen rasitusvamma ole, mutta ylirasittuu ihan hitosti nopeammin kuin normaalia olisi ja nyt ainakin talvella pitää varoa. oonkin nyt joutunut jonkinlaiseen tylsyyden tilaan kun vältän övereitä mutta yritän nyt edes kerran viikossa vetää edes kunnon hien pintaan ja ahdistaa jos tulee tyhjiä päiviä heiaheiaan. aktiivista on elämän oltava, mutta miten?! syömisenkin kanssa on ollut vähän niin ja näin enkä ihan tietoisesti lähde huonolla tankkauksella mihinkään kovan sykkeen touhuihin ettei tuu vahinkoja...

viime viikolla olin muuten menossa harkkakisoihin hyppäämään sotaratsulla: ilmoittauduin aika viime tipassa ja sitten vielä viimemmässä tipassa peruin koko homman kun mun pää ei kääntynyt vasemmalle ollenkaan! odottelin aamusta iltapäivään josko se siitä heltyisi, mutta ei alkanut homma toimia. lisäksi siihen sitten onnistuin rusauttamaan jäykistyneestä sisäreidestä (=vatsalihaksesta) jotain rikki ja kun kolme ihmistä kielsi mua menemästä sinne ratsastamaan, totesin että ehkä nyt läheisiltä lainattu järjen ääni on oikeassa. eihän siellä hevosen selässä oikeasti voi ilman sisäreisiä olla vaikka miten oikeaoppisesti ratsastaisi, ja kun joka kerta puristaessa vihlaisi reippaasti, olisi voinut olla aika klassinen meikäläisen vammautumistarina taas kerran: mennessä oli vähän rikki ja tullessa aika paljon rikki.

no tällä hetkellä mun liikkumisgroove on lähinnä sellainen, että joogailen kotona (hyviä syvälihastreenejä ja korvaa niitä tylsiä corejuttuja samalla!) ja käyn välillä ratsastamassa, spinnaamassa tai uimassa lähinnä (= hikitreeniä) plus välillä salilla tekemässä oikeastaan koko kropan kerralla (koska en voi taata että jos teen pelkän yläkropan, pääsisin vielä tekemään alakropankin eri päivänä). siihen muutamat venyttelyt päälle ja pieniä kävelylenkkejä: tylsää ja vähän inspiraationtappavaa mutta teenpähän edes jotain ja sekin on aina enemmän kuin vielä vuosi sitten, että vaikka tavallaan lyhyellä tähtäimellä on takapakin tapaista  niin pidemmällä tähtäimellä kuitenkin tilanne on parempi. pääsen vielä ainakin kauppaan ja takaisin ihan omilla jaloilla!

no nythän tässä alkaa olla jo kohta kiire tallitouhuihin, aina sama homma! no joo, vois kai tässä huonomminkin mennä, rakas kuntoutuspäiväkirja, muttei se parempikaan haittaisi!

Share

Kommentit

hanska
Heppatic

joo ymmärrän kyllä mutta en nyt saanut kuvaa niskan lukosta tai halunnut ottaa kinesioteippauksesta? joskus on semmosta. itekin tykkäisin laittaa kuvia jos olis jotain järkevää kuvattavaa :)

hanska
Heppatic

mulla teipataan sellasia paikkoja kropasta että niitä kuvia en ehkä ihan ekana lähde laittamaan nettiin. hepastelukuvia tulee aina välillä kun sattuu olemaan joku kuvaamassa hepastelua. tänäänkin ratsastin noin minuutin varoitusajalla niin ei siinä nyt sattunut tulemaan kameraa tai kuvaajaa joukkoon... on mulla muistikortilla miljoona kuvaa mun kissasta, voin laittaa niitä ihan randomilla joka postaukseen.

Kuulostaa kurjalta :( Tsemppiä sinne!

Mulla ei satu just ny mihinkään - todellinen ihme.  Joko on todella hyvä vaihe vaan menossa tai sitten mun supervatsalihasreenit + joogat + tanssi + sali on tuottanut tulosta.

Mutta siis tosta kinesioteippauksesta.. oon menossa kans ens viikolla fyssarille ja alunperin oli toiveissa kokeilla sellasta. Nyt en kyllä tie mitä kokeillaan ku mihinkään ei satu. (Ja lyödäänkö vetoa, et heti ku ei oo yhtään mitään apuja tiedossa ni sitte ne kivut tulee taas korkojen kera... ). Mutta kiva kuulla et siitä on ollu jotain apua ku oon lähinnä miettinyt et onko sekin täyttä humpuukia.

hanska
Heppatic

toivotaan että treeni on ollut oikeanlaista ja hyväksi!

mulla kävi sen teippauksen kanssa niin että ehkä kymmenes versio oli toimiva. että sillekin kannattaa antaa mahdollisuus vaikka aluksi tuntuis huijaukselta. ei se varmaan olisi niin isossa huudossa jos se ihan täysin humpuukia olisi. eikä sekään nyt mikään amerikka ole, ei se poista ongelmaa eikä saa mua terveeksi ja juoksemaan kymppejä päivittäin, mutta ainakin musta tuntuu että siitä on jotain apua.

se on kyllä niin totta että siinä vaiheessa kun todetaan että no nythän menee hyvin eikä sovita mitään uusia aikoja niin sen jälkeen sitten onkin satavarmasti niin kipeä ja outoja oireita että sitä oikeesti tarvis. mahtaa olla jotenkin psykosomaattista tai sitten vaan todella murphynlakimaista :P

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.