Ladataan...
Heppatic

lähdin eilen fabriiizion kanssa kouluratsastustreeneihin täynnä päättäväisyyttä. missiona oli a) saada omat koivet aukikiertoon ja b) pounin koivet vilkkumaan mahanalustassa vähän vilkkaammin. oon nyt havainnut tällaisen maailman yksinkertaisimman asian, joskushan näitä valaistuksia pitää tulla typeristäkin jutuista, mutta siis kun estetunneille lähden aina sillä asenteella että nyt eteenpäin eikä kysellä, niin yllättäen hevonen toimii kuin ajatus. kun taas koulupuolella oon tyytynyt ihan liian heikkoon eteenpäinpyrkimykseen, eikä kukaan ole juuri käskenyt enempääkään vaatia, niin sitten jää selkä tyhjäksi ja tassut tahmaisiksi. se on kuitenkin iso hevonen ja sille nuo temmot on ollut lähinnä lönköttelyä, vaikka tavallaan mennäänkin eteenpäin kohtuullista vauhtia. asioita, jotka tiedän enemmän kuin hyvin, mutta jotka on välillä näköjään ajateltava uudelleen ja koettava valaistuksia.

ja tää aukikiertoasia myös tietysti vaikuttaa siihen eteenpäinpyrkimykseen, eihän se hevonen pääse käyttämään lapojaan saati selkäänsä kunnolla jos yksi nakottaa siellä polviensa varassa. ja kun istun oikein ja käytän vatsiksia, pounikin käyttää vatsiksia, nostaa selkänsä ja kerta kaikkiaan vaan toimii. liian yksinkertaista, mutta piti tää asia mulle selvittää jotain ihan muuta kautta.

no enihuu, reidet levällään ja hevoisen vatsanalus jalkoja täynnä harrastettiin avotaivutuksia ravissa ja laukassa. ravissa ensin pituushalkaisijalla ilman seinän tukea ja myöhemmin laukassa pääty-ympyrällä. ravissa olin oikein tyytyväinen molempiin suuntiin, varsinkin oikealle aloitus oli maailman helpointa. sitten halkaisijan jatkuessa kävi kyllä ilmi ettei mun ulkotuki tainnut riittää, kun poni lähti ehkä aavistuksen harhailemaan reitiltä ja loppuosassa jouduin korjata säkää sisemmäs ja siinä johtavan-myötäävän oikean käden kanssa oli vaikea säilyttää kuitenkin kunnollinen kyynärpääkulma. vasen kierros on urhealle babe-possulleni jäykempi ja jouduin pari kertaa toteamaan, että ulkolapa se vaan pullahtaa, ennenkuin hoksasin ottaa ihan tosissaan napakan tuen ulko-ohjasta ja ajatella ikään kuin vähän asettaa jopa ennen tehtävää ulospäin ennenkuin käännän avoon, jolloin sain ulkolavan hallintaan ja jalat kolmelle uralle sellaisen 600-kiloisen banaanin sijaan.

laukka-avojahan ei tehdä missään kisaohjelmassa, mutta hyvänä jumppana harjoiteltiin vähän niitäkin. ajatuksena oli siis siirtää etuosaa vähän ympyrän uran sisäpuolelle ja säilyttää taivutus muutaman askelen ajan, suoristaa ja jatkaa eteenpäin. en oikein uskonut etukäteen että saan vaikutettua tarpeeksi, koska baben laukka on aikamoisen suuri ja usein pelkkä mukana pysytteleminen vaatii paljon töitä. nyt oli kuitenkin hyvä meininki ja oikeat lihakset molemmilla käytössä, minkä huomasi tosi hyvin laukassa, kun liike suuntautui paremmin eteen ja ylös kuin maata kohden. oikeassa kierroksessa sisäkäden nopeus oli vähän hakusessa, kun yhtään ei saisi kuitenkaan jäädä vetämään sisälapaa lukkoon tai laukka sammuu. vasemmalle meni yllättäen vielä paremmin, jäi hyvä mieli ja saatiin paljon kehuja tästä oivalluksesta.

oivallusta pitäisi nyt hyväksikäyttää valkoisissa housuissa vappuaattona ja sitten koko kisatällingissä helatorstaina. pitää varmaan vetää joku nesteenpoisto-/puhdistuskuuri ennen kisoja, että saan suuremmalla todennäköisyydellä saappaat jalkaan. tällä hetkellä joka toinen päivä menee kyselemättä ja joka toinen päivä ei tarvi edes ajatella. toisaalta mä kyllä just söin kälyn leipoman munkin, että syitä lienee monia...

Ladataan...
Heppatic

vai että semmoista sitten niin. kävin tosiaan tutkituttamassa vähän jalkojen linjauksia ja kiristyksiä ja puutostiloja. tällä hetkellä näyttää siltä, että voisi ehkä kenties olla mahdollista nähdä joskus tulevaisuudessa jopa valoa tunnelin päässä. ehkä.

kahden hengen voimin mua taas väänneltiin ja mun selän takana puhuttiin kovasti taas fysiatrista jargonia ja määrättiin kotitehtäviä. kysyin sitten että mikä siinä nyt sitten suomeksi sanottuna näyttäisi olevan vialla tässä mun reisiosastossani ja sain selitykseksi että:

reisissä sekä sisä- että ulkoreunalla yliaktiiviset lihakset, jotka kääntää reittä sisäkiertoon. pyllyosastolta puuttuu tehoja aukikiertäjästä, joka pitäisi vähän vastaan näille hyperreisille. kun laitetaan kiertyvien reisien lisäksi alle vielä toiseen suuntaan kippaavat tukipohjalliset, kuuluu si-nivelestä poks.

kotitehtävä: aukikiertoa niimmaan perskuleesti. ja edelleen jalkaterätreeniä vanhaan malliin. salille ei tartte juuri katsellakaan, joten taidan käydä laittamassa jäsenyyden jäähylle tämän lausunnon perusteella ja toivon saavani kivoja ulkoilukelejä tai ainakin kotijumpatuksi jos edellinen menee mönkään. laskeskelin lisäksi ihan itte pienessä päässäni että pakaraosasto jos nyt on joltain osin vajavainen, teen kotikyykkyjä summuita arsenvahvistajia vielä kaiken varmuuden välttämiseksi. kävipä jossain kohti mielessä sellainenkin ajatus että saattaisihan siinä käydä niinkin että jos löytäisin pebanderiin jotain oikeanlaisia lihaksia, kävisi samalla hevoisen selässä oikeaoppisesti istuminen vähän luontevammaksi. pääsisi syvemmälle saadeliin eikä nököttäisi polviensa päällä hypertensiosisäreisien varassa ja lueskelisi kouluratsastuslappusista vihjeitä tehokkaammasta istunnasta... just sayin'.

ja ainiin: täytin tiistaina kolkyt. eli olisi kiva jos voisi joskus ruveta ehjemmäksi koska oon aika varma ettei tästä ihan hirveesti enää nuoremmaksikaan tulla. toisin kuin kakkosella alkavassa iässä siis, silloinhan aikaa voi vielä helposti kääntää taaksepäin. tein synttärin kunniaksi pohje- ja aerobisen treenin pomppimalla tunnin tasapönkkää killswitch engagen keikalla! merkkasin heiaheiaankin että rokkaus, mutta en sentäs kehdannut laittaa siihen mitään treenin kestoa. vaikka kyllä se kohtalaisesta urheilusta kävi, hypityspompitus nyrkinpuinti päänheilutus ja keuhkojen täydeltä huutolaulu.

pakollinen random kissakuva ettei tuu vaan pitkää kuvatonta lätinää.

ja ainiin part 2: siinä mun mysteerisormessa, josta viimeksi mainitsin, oli ilmeisesti ihan vaan verisuoni katkennut. juttelin äitylin kanssa aiheesta ja sehän tiesi heti, mistä on kyse. ja helppo häntä on uskoa, sieltähän mun vammat ja vauriot on varmaan 90-prosenttisesti peritty. lättäjalat sain isältä.

katsotaan, irtoaisko musta vaikka jotain ratsastusraporttia taas lähitulevaisuudessa. pitääkin vihjata ratsiopelle, että cr-henkinen koulutunti voisi tehdä terää pitkästä aikaa. pallot istuinluiden alle ja menoksi.

Ladataan...
Heppatic

mä olen ollut nyt vähän jäähyllä. ihan puhtaasti epätietoisuuden takia oon karsinut ohjelmasta pois salitreenit ja oikeastaan kävelyä ja ratsastusta lukuunottamatta muutkin urheilut. viimeisimmät kaksi fysiatrian polivisiittiä kun tekivät selväksi että nyt pitää selvittää, mitä kaikkia kierouksia mun kropassa onkaan aiheuttamassa oireita.

mullahan on ollut ortopedin määräämät tukipohjalliset lenkkareissa jo aika kauan. koska mun jalkaterissä ja nilkoissa on ollut sanomista jo varmaan 15 vuotta. nyt kuitenkin tutkimuksissa ilmeni että ortoosi korjaa kyllä kauniisti jalkaterän virheasennot mutta siinä ohessa tuuppaa lantion vinoon. lisäksi mun reisien ja säärten linjauksissa on jotain häikkää (lisätutkimuksia luvassa viikon päästä), mikä varmasti aiheuttaa esim. polvivaivaa ja mistä sitä tietää mitä kaikkea. muutenkin mulle kerrottiin että tässä tilanteessa välttämättä salitreenistä ei ole mainittavaa hyötyä ja suosituksena olisi vähän dynaamisempaa liikuntaa. uimaan pitäisi mennä ja olenkin suunnitellut sitä pari viikkoa, mutta on ollut kaikkea muuta menoa ja naisellisia syitä olla menemättä, joten se lisättäköön vielä lajilistalle kieroumien selvittelyä ja hoitoa odotellessa. jalkaterän huolestuttavinta virheasentoa korjataan kinesioteipillä ja se kyllä tuntuu hyvältä ratkaisulta, tarvisin vaan uuden teippirullan kun tuo tämänhetkinen on niin huonoliimainen että teippi irtoaa jo nukkuessa, lenkkeilystä nyt puhumattakaan.

mun käskettiin pitää oirepäiväkirjaa siitä kun liikun ilman tukipohjallisiani ja niitähän riittää. jalkapohjan repeävästä tunteesta erinäisten pistävien kipujen kautta kireyttään karjuvaan lonkankoukistajaan. vähän jopa jännittää mennä sinne lisävääntelyihin, mutta toisaalta odotan sitä ihan innoissani. paitsi sitä että aika on kello 08:00 ja siitä seuraa pitkä ja kipeä päivä, yh.

sarjassamme mystiset ongelmat sitten puolestaan mulla on tällä hetkellä oikean etusormen kakkosnivel käyttökelvottomassa kunnossa syystä jota kukaan ei tunne. siis en saa sormea suoraksi enkä kunnolla koukkuun ja sormi on melkoinen limppu. makoilin ihan vaan sohvalla miespatterin kanssa ja hoksasin että sattuu muuten sormeen. ei oo mitään naarmuja tai äksidenttejä. taas yksi tällainen mielenkiintoinen mystinen vaiva, joita mulla tuntuu riittävän. mulla on sellainen olo että tämä merkintä koskee myös mua, minkäs teet kun vanhuus iskee.

sellasta.